Höpötyspäiväkirja 2005/02 helmikuu


2005-02-01 tiistai 18:37
Ongelmansa kullakin. Minun nyt on keksiä kuvaannollista kuukaudeksi. Hullu ei
nyt käy kun olen ollut niin tolkuton jonkin aikaa. Mutta nyt alkaa taas olla
hoppu uimaan ja en tiedä miten lampun saisi tolkullisesti paikoilleen ja onhan
paljon muutakin. Oikein höpöttelin itsekseni nupissani äsken ja aattelin että
eipähän ikävä tule kun on tätä seuraa. Yllytyshulluuden kohtuullistuttaminen on
yksi työkohde. Voi hitto juu. Pirkka-Pekka sanoo selkeämmin. -18:41

23:45 Miten aloittamiset voivat olla niin tuskallisia? Apuva. Ei vieläkään suju
mitä nyt sitten keksin. Vettä huikka. Vedestä pääsen sitten jo asiaan. Olen
ottanut jonkin kuvankin vedestä pullossa mutta nyt ei muistikorttini lukuvehje
toimi. Säätöä tarvii. Mutta eivät nämä vesipullot tarkalleen olleet Ruotsin
pantillisia vaan toinen on Norjan. Saattaa olla että ainakin välillä sujuisi
käytäntö että koetan purkaa höpinää päästäni kohtuumäärissä päivittäin tähän
päivävihkolaiseeni. Ettei ne jutut unhoitu. Nytkin on vähän väliä putkahtanut
jokin jo ehkä viikkoja vanha ajatus mutta ei ikinä kun olen kirjoituspuuhassa.

Se on hassu kun on puhetta mistä puutetta ja usein silloin asioita putkahtelee.
Yksi on kun siirryin ostamaan maitoa puolentoista litran pötikäisissä. Jaahas
nyt en käy erittelemään syitä ja mitään nyt. Koetan vain luetella mitä mieleen
tulee. En ole ostanut nyt vähään aikaan suklaata ja viimeksihän taisin ostaa
neljä levyä kerralla. Käy näköjään niin että kun sitä on niin se tulee syötyä.
Eilen ostin jo toisen purkillisen hilloa lettujeni päälle ja edellisestä tuli
myös lusikoitua myyslisekoitukseni päälle. Tuo on ravitsevan tuntuista.

Kernel panic: Attempted to kill init! Kyllä sitä eri piireissä hullua herjaa
löytyy. Yllytyhulluuspuuskassa koetin yhtä löytämääni Paud linux+parted+mc
käynnistyslevykettä mutta ehkä levyke oli särki kun luku ei onnistunut ja homma
päätyi tuohon huudahdukseen. Ihan melko äsken vaihdoin hiiren kun vanha
näköjään teki omiaan eli tuplaklikkasi suunnilleen joka klikin. Kivaa ei kun
menee vaikkapa kiinni tuplasti se mitä meinaa. Ja ruksia ei saa kun se saman
tien poistuu. Tästäpä näkee että kunnon systeemissä olisi mahdollisuus käyttää
kaikkia toimistoja ainakin näppäimistöllä näppärästi ja samantien pelkällä
hiirelläkin jos se yleensä on tarpeellistakaan.

Pah nyt loppui tämän kuun eka päivä. No jo vain. Uimassa uin. Litaniana se on
5*(25RU+50PU) + 5*(25SU+50PU) + 5*(25VU+50PU) + 25RU/SU takaisin ja tuohon meni
29 minuuttia ja matkana 15*75m eli 1125 eli ei paljoakaan mutta juju perhosessa
ja jopa tein huomattavan kiihdytyksen vika PU-suoralla. Nimittäin asian oppi
tarvii harjoitusta ja harjoitus on osaltaan runsasta tekemistä ja eräältä taas
keskittymistä. Olen hiukan vieläkin ihmeissäni kun pystyn tuohon mutta ei siinä
kai ihmettä ole vaan reilusti tai hiukan enemmän kuntoa verrattuna aiempaan ja
malttia menna hitaasti ja hiukan rentoutta ja sitä että olen päässyt pahimman
pelon yli etten jo luuloista heti hengästy. Päälle sukeltelin ilman ihmeempiä
noin 10 kertaa 25m välillä pähkäillen. Mennessäni uimahallille en muistanut
että tänään on sukeltajien päivä ja varauduin muuttamaan uintisuunnitelmaani
jos allastila ei sallisi perhosteluyritystäni. Ihan hyvin sovittiin radalle ja
vain kerran pasautin käteni kroolarin käteen ja vähän taisin välillä hipoa
rajapuomia. Toissapäivänä moksautin oikean käden reippaammin puomiin ja vielä
löytyy kevyesti hiukan herkistelevä paikka kämmenselän etureunasta. En voi
sanoa minun PU siistiksi mutta jostakin on aloitettava ei se siisti tyhjästä
synny. Nyt kehtaisin kyllä sanoa että vikalla suoralla tuli siistiäkin jälkeä.
Melkein vähiten siistiä oli VU huiliosuudet kun meinasin upota kun eniten
keskityin vain ilman sisään vetämiseen ja jopa käden nostaminen vedestä tuntui
hiukan rasittavalta. Perhosen aikana tuli ehkä kerran se kinokseen tömähtäminen
että ei oikein meinaa kädet nousta vedestä ylös että ne saisi taas eteensä.
Voi olla että minusta tulee vielä perhosuinnista tykkäävä uimari. -00:17


2005-02-02 keskiviikko 02:02
Pikkupakkomielle kun jotakin näin siistiä voi napata päivä ja kello kohdallaan.
Ja siihen tarinasuoli tyhjentyi. Olen kyllä varsinainen musiikinkuuntelija kun
en ole vielä edes kertaakaan kuunnellut kaikkia viimeksi lainaamiani levyjä
läpi. Joskus minulta on melkein tai ainakin ollut salskea yrjötysolo melkein on
kuin olisin yrjöämään ruvennut uimassa. Illalla ennakolta pelkäsin koska koska
siis niin olin siis syönyt parikolme tuntia ennen ja tarvin mielestäni pitkän
paussin ruuan sulattelulle jotta kunnolla mahdun nahkoihini hengittämään. Enkä
huomannut mitään suurta hankaluutta. Taas kerran turhaan pelkäsin. Yksi aika
makea juttu on että venäjäksi kirjoittaminen on alkanut sujua ihan melko
kohtuullisesti ja eilenkin sain kehuja. Olen hiukan päässyt eroon byrokraatin
kankeudesta touhuissani mutta paljon sitä on vielä jäljelläkin. O l e n
v ä l i l l ä k u v i t e l l u t o m a a k i e l i o p p i a j o s s a i h a n
e p ä o l e n n a i s u u d e t o v a t m u o t o s ä ä n t ö i n ä . Niinhän
asiat ovat. Jäädään tuutimaan kehtoon ja roskat maton alle. Ai niin unohdin
että piti koettaa sitä uutta pelastus ja säätölevykettä jos nyt onni olisi
vähemmän paniikkihakuinen. Kas kun tätä sanojen kompostikenttää katsellessa
mieleeni palaa entinen teksti joka ei kappalejakoja kaivannut. Ei tässä nytkään
ole niille tilaa koska ei ole aihetta eikä siis rakoa jätettävissä. Joukko-oppi
ja yksityisoppi tai privaatti ja niin se on että tuosta muistin että päivällä
tai illalla mieleeni tuli että kenties matkaopastajan toimen sijaan tai ohessa
voisin olla koululuokan tai jonkin ryhmän mihin lie tutustumiskäyntivetäjä.
Ajattelin ekana poliisilaitosta ja palokuntaa. Saman aiheen eräs häiriö minulle
voi olla liika tunteellisuus ja erilaisten mieliyhtymien lietsonta jos muka
pitäisi vakaasti olla vain välittäjänä ilman omaa kenties luovaa osaa opastusta
jakaessani. Voikin olla että minulle sopisi paremmin roolipukeisuuden sekoitus
esittelyyni. Johan minä alkaisin nauraa itselleni jos vakava on oltava.  -02:23


2005-02-02 keskiviikko 23:21
Olen tehnyt p.batin jolla käynnistän päiväkirjan editoinnin. Tiedostolistanhan
se tuo äffälläni. Kinksin EP Collection soi. En ollut tiennyt että minullahan
taitaa olla ihan hyvät kuulokkeet. Mutta nämähän ovat kai yli 20 vuotta vanhat.
Jollakin nettiareenalla nämä Beyerdynamic DT880 ovat edelleen. Ihmettelin että
kuinkako samaa se edelleen tarkoittaa. Eivät mitkään rokki vaan klassiselle sen
mukaan. Ja mesen nettipuhelut kuulostaa kovin läsnäolevalta näistä rööreistä.

Olin äsken katselemassa ohjelmiani hiukan ja heitin hanskat naulakkoon. Ajatus
saada vaikka tästä yhdellä näppäinpainalluksella sanan internethaku. Toiminto
ei ole vaikea ja olen se jo toteuttanut mutkikkaammassa erityistapauksessa
mutta ongelmana on kokonaisuuden sekavuus. Enhän edes tiedä mitä kaikkia juttua
olen ohjelmoinut ja millä näppäimillä niitä voi kulloinkin määrätä. Vähän
kahjua. En nyt muista mikä toiminto meni kerrankin päällekkäin toisen kanssa.
En aio laittaa hakutoimea tämän editorin ominaisuudeksi vaan yleensä rivin
muokkaamisestä kutsuttavaksi jotta se on saman tien käytössä muillakin
editoiltavilla kentillä. Nyt siinä on jo temppu kutsua editoria uudelleen niin
kuin sana olisi tiedoston nimi tai hakemiston joka luettelona esiin. Niin siis
muistaakseni näin on. Ohhoh monet nämä piisit ovat 41 vuoden takaa.

Pysyin tänään uintisuunnitelman ykkösosassa. Pelkäsin ihan niin että pulssi
kiihtyi kun olin taas matkalla uimalalle. Tässä listä tämän päivän uinneista.
Tai hetki selittelen vielä että ajattelin että voin hiukan lisätä perhosta
koska tuntui että eilen ei tehnyt haittaakaan ja samalla pieni muutos että on
vähän uutta ja kyllästymätöntä touhua vielä. Modifikaatio oli vähentää yksi
toisto per laji ja lisätä 25m jokaiseen perhospätkään eli tässä eilismalliin.
4*(25VU+75PU) + 4*(25RU+75PU) + 4*(25SU+75PU) ja siihen meni 30 minuuttia. En
tänään jaksanut pahemmin spurtata viimeisellä suoralla. Päälle jäähdyttelin
hiljalleen 200VU+200RU+200SU. Nyt siis perhossarja huiliuinteineen teki 12*100
eli 1200 metriä. Eilen itse perhosta tuli 15*50=750 ja tänään 12*75=900. Koko
touhu oli suunnilleen tavallisen hitaahkon rintauimarin vauhtia ja jonossa iso
osa matkaa mentiinkin. Uusi paikka on saanut tehtävää eli joku lihaksisto
yläselässä lapaluiden paikkeilla ja se kai joutuu hommiin kun kädet nostan
vedestä yhtäaikaa. Nyt hartiat ovat hiukan jäykät. Olen oppinut että uiminen on
hartioilleni jäykistävää jos ui tekemättä jotakin vartavasten venyttävää jo
ihan uidessa. Selkäuinnissa se onnistuu minulta helpoimmin ja melkein samaan
tapaan kroolissa. Eli korotetusti työntää vettä kauhoesa ja jättää koko hartia
vähäksi aikaa menosuuntaan nähden taakse niin että olan liha kerkeää vähän
venyä. Ongelma juontuu uimisen eteenpäin menosta joka onnistuu liukumalla
mahdollisimman kapeana ja silloin hartiat ovat korvissa eli pakostakin hiukan
jännitettyinä. Ehkä tuon kohtuullisen optimaalisen liu'un voi oppia tekemään
rennompana mutta vielä se on minulle aika jäykistävää. Enkä ole yhtään kova
venyttelemään ja rentouttelemaan.

Ai juu yöllä kello 00:28 loin tunnuksen blogilistaan ja änkesin tekeleeni sinne
mukaan. Siis nämä höpinät. Sekin aihe oli organisoitunut pinseristä omaksi
asiakseen joten houkutuin kun vielä sen voi itse tehdä eri toimintoa mailitse
pyytelemättä. Mälsältä vaan tuntuu että listamoottori hakee kai tunneittain
tekstiä tutkiakseen onko se muuttunut. Pitäisin menetelmästä jossa vaikka
jotakin klikkaamalla tai tietysti mieluummin automaattisesti listalle menisi
tieto päivityksestä samalla kun ftprotokoloin tätä tekstiä paikalleen nettiin.

Minun on ruvettava katsomaan mitä netti ja open systeemeissä on säädettävää ja
otettava muutama juttu omaksi touhukseni. Tosin hiukan kauhua ajatus tuottaa.
Kaikki on niin sekavaa. Se on eräs maailman perusasia. On melko paljon eri
asioiden eri puolia versioita tapauksia eri suunnilla. Kuten galaksien muodot.
Tänäänkin tupsahti eteen riippumattomaksi sanottu käyttöjärjestelmäkehitelmä.
Tuota taidan nyt kohta kokeilla sitä Paudia taas. -23:59


2005-02-03 torstai 00:04
En tiedä mitä tekisin. Koska olen jonkunlainen tehty mikä tehty linjalainen.
Eli itse tätä päiväkirjaa koskien. Korjaan vain silkat kirjoitusmokat. Elikkäs
mieluusti en puutu reippaasti menneeseen ja korjaus on tehtävä jatkopuheessa.
Äsken satuin huomaamaan että unohdin selittää kun perhostelun huiliuinnit ovat
eri järjestyksessä kuin eilen. Niin todella on ja kai eilisessä näkyy syykin
eli krooli on raskaan oloista perhosen perään joten siirsin sen ekaksi pois
hoidettavaksi alkuun kun en ole poikki.

No hyvä että tuli tämäkin mokapuhe. Ajattelin iltavaiheessa kenties tultuani
vähän löhöillessäni tai mitä väliä koska sitä että tämä vuorokausiajatuskin on
ihan suhteellinen. Jos ei näe vuorokauden valovaihtelua eikä tiedä kellosta
niin sitä ei ole päiväyö ja kellonaika mielessä. Mutta toisaalta voin pitää
vuorokautena nukkumisrytmiä vaikka se on ailahtelevakin. Eli tästä voinen vain
mutkitella tarkoitukseen joka on jäsentely ja kommunikaatio itsen ja muiden
kanssa. Ehkä voisin laventaa supistaa sivistää ja ottaa proseduurin
yleiskäyttöiseksi ja sanoa kommunikaatio. Käsittää ja käsitellä asioita.

Mitähän vielä jäi korvan taakse? Olen hiukan ihmetellyt että mitä ihmeen
vaikkua vasemmassa korvassani välillä on vai voikohan vesi jääda sinne uituani
ja kahista joskus päätä käännellessäni? Kohta varmaan hampaatkin melkein
räjähtävät ja välillä jo uhittelee ja vihoittelee. Mutta ei en saa itseäni
tekemään mitään. Muutenkin ja muissakin asioissa sama. Meinailen ja mitään ei
tapahdu. Yhtenä asiana tämä koneen siivous osiorumba. -00:19

00:26 Joo voi vitsi. Suistui mielen karikolta näkyviin pulssi. Kun lekottelin
kotiin tultuani tunnustelin pulssiani ja olin yllättynyt kun odottamattani se
tuntuikin melko hitaalta ja voimakkaalta. Yleensähän harvoin kun muistan tutkia
se ei ole ollenkaan laskemaan päin kohtakaan urheilemisen jälkeen. Kello 22:01
muistan vielä mittasin pulssiksi 58 lyöntiä minuutissa. Olin unohtanut asian
tämän laidan että yksi intoni liikuntaan on pulssin säätö ja ilmeiseti nyt ihan
viimepäivinä on säätöä tullutkin erikseen tarkoittamatta. Asiat liittyvät
toisiinsa totean tämän aiheen voimapointtina. Viimeksi törmäsin pulssiin kun
surffailin triathlonistien sivuilla ja heillä lepopulssi on urheilijaparametri
siinä kuin pituus tai paino. Vapaasukeltamiseen se liittyy myös ja tietysti
kaikkeen sydämellisen otuksen eloon. Nyt alkoi tuntua että pulssi eli veren
kiertäminen liittyy aika läheisesti hengittämiseen. Vauhdikas pulssi ja
hengästys voivat tuntua tuskalta ja sitä kai pelkäsin tänään ennakolta. Puoli
tuntia tekemistä ei enää onnistu velkahapella enkä siis ollut mitenkään kovin
hengästynyt pääuinnin päälle olinpahan vain aika kuitti. Teen syrjähypyn eri
alueelle eli psykologiaan jossa varsinkin kiimaisissa tai joskus sukusuhteissa
voi joutua kivun alueelle. Jos sitä ei kestä niin pysyy huonokuntoisena. Mutta
sitä voi tietysti ihan yhtä hyvin harjoitella kuin mitä vain voi. En taida
tietää yleiskäyttöistä sanaa. Tehostunut voima ja kestävyys taito kysy osaaminen
sitkeys. Perille pääsy vaihtelevassa mastossa. Ylös päin siis voi oppia pois
korkean paikan kammoksumisesta. Vaihtelevassa maastossa tasapaino notkeus
tarkkaavaisuus ja sukkeluus huomata upottava muta. Ehkä sana jota hain on
harjaantuminen. Sepä taitaa olla kattava. Siispä voi harjaantua toimimaan
selkein päin ja kohtuurasituksella tilanteessa joka ennen on ollut äärirajoilla
tai mahdoton. Tänään en ollut selkein päin uimamatkalla vaan puolen välin
paikkeilla todella ihmettelin että mitä saakelia taas olen tekemässä ja ihan
hämmästyättävää kun välillä todella katoaa muisti uintimääristä ja koska olin
katsonut ensimmäisen neljän sarjan perään kelloa ja olin kuluttanut kymmenen
minuuttia niin arvioin että aika lähelle samaa tahtia jatkokin menee. Tuon
perusteella toiset kaksi sarjaa meni nejän satseina ja täsmällinen lasku meni
ihan päin honkia. Yksi huiliuinti ja 75 metriä perhosta menee ihan huomaatta ja
jännää miten kuviosta tulee prosessi joka jatkuu ja jatkuu oman aikansa. -00:50


2005-02-04 perjantai 13:14
Kasaantumisilmiö tai paakkuuntumista. Aloitan eilisestä ja pyrin vain pikaisiin
mainintoihin. Alkoi että päiväkahden maissa Lappeenrannasta soitettiin.
Firmasta jolta on pyydetty av-keskukselle ohjelmaa ja mies kysyi että onko
nykyohjelmassa tietokantaa takana että tiedot saisi imaistua ja iiseimmin käy
kun ottaa ne vaan riveinä ulos toteilin. Soitin suunnilleen edellistä
edelliselle tyttöystävälle Riitalle ja höpöttelimme 40 minsaa. Taitaa olla
lähellä silti parasta kaveria. Mitä eivät varsinaiset exät vaimo ja avovaimo
ole. Iskä soitti että koneensa kameraohjelma takkuaa ja aikoo hakea minut
viilaamaan tänään noin kello 14. Koneella ollessani eilen tuli mieleeni vielä
koettaa pirauttaa Jennille edelliselle pikaseurustelusuhdekumppanille joka
vielä voimakkaastai on läsnä. Taiteilija joka teki minusta rikosilmoituksen
kun hermostuin kerran liikaa. Toivoin jopa että asiasta voisi tehdä näytelmän
mutta onhan se varastossa kaikki. Pidän siitä että vaikeatkin asiat saadaan
käsiteltyä. En osannut tuoda sitä esiin eikä asia sikäli auttunut. Eilen tuli
liikunnasta huilittua.

Taitaa tulla huilia tänäänkin vaikka olisi melontapäivä. Vähän kahdentoista
jälkeen Julppa pirautti että nyt se konetilaus on noudettavissa. Ja pitäisi
siellä Jokellä käydä. Puhelun aikana tuli tekstari Mikalta että tulenko
Mahikselle. Soitin sitten että olisi helkutin kiva nähdä mutta tässä usea asia
on jo nyt päälletysten. Voisin tulla Porvooseen asti kyytiin ja siinä kerkeäisi
jutella. Mahiksella oli kuulemma hernekeittoa laskiastarjoiluna. Tarkemmin
tarkentamatta. Himputin isosti onnea rakastavaisille tykyttää mielessäni!

Tulipas lyhyesti tämä päivä vaikka tuntui että onpas täyttä. Koetan siivota
konettani että saan jotakin tolkullista mukaan ja sitten pitää ottaa uusi
kovikseni joka ei minun koneissani toimi saakoon se olla uuden kasattavan
härvelin muistina sitten. Niin ajattelin että jos saisin itseni valmiiksi ja
lähdettyä suoraan sieltä iskältä Karhulan kautta Stadiin mutta nyt mieluummin
sitten Mikan kanssa. Mahiksella muutenkin voi olla hässäkkää ja ei siinä tule
keskityttyä aina. Siis meinaan pinnata melomasta ja jopa uimisesta. -13:33

23:49 Edelleen perjantai. Sain iskän tietsikan fiksattua. Ja just kerran taas
ihan normaalia. Kameran kuvan arkistointikäsittelyohjelma kaatui erääseen
kuvaan. Se oli jostakin muualta tullut tiff. Nolostuttavaa tietsikkaihmisenä
hiukan tuollaiset summamutikkaiset toimimattomuudet. Siis vaan heittää mikä
vaan tiedosto kansioon ja toiminen seis. Höhlää juuri tämmöiset että ohjelma
kaatuu inputin takia. No jees soitin Mikalle ja hän oli juuri lähtenyt ja oli
Sutelan tienoilla ja koukkasikin sitten minut kyytiin ja voi hitsi oli matkalla
saman tien Stadiin. Oli hiton mukava rupattelutuokio tuo matka.

No Julppa kasaa konetta. Juoksin kaupasta saunakaljat. Kerran ajattelin että
voisin välillä käyttää venäläisten eräiden romaanikirjoittajien tapaa kutsua
henkilöitä pelkällä luultavimmin etunimen alkukirjaimella. Muttapa eipä kai ole
tarvis. Kutsun nimellä kun kutsun ja muuten sitten muuten. Voi jessus kaks
ihmistä häiriöi minua. Natalia oudoksuu mitä oikein kirjoitan päiväkirjaa
nettiin ja kerron omia asioita mutta en todella kerro mitään mikä on minulle
vaikeaa vaan ihan iisejäpä juttuja vain. Suurinpiirtein näin on. Tässä on
näyttöä mutta ergonomia pissii huimasti.

Saunakuvaa en itsestäni saanut taaskaan sillä taisi linssi mennä huuruun ynnä
muuta. Yksi minusta tosi kiva juttu oli kun keksin että iskä saa napata minusta
kuva kun säädin tietsikan kuntoon. Siis että testistä syntyy samalla asiaa.
Hups en osaa oikein sanoa mitä tunnen. Pidän siitä että asiaan liittyy juttuja
jotka koen kivoiksi ja varsinkin kun yllätyksenä huomaan uuden siistin jujun.
Kuten yllätyksenä kunnon kasvamisen ohessa pulssin rauhoittumninen. Siis asia
ei ole uusi vaan uudestaan unohduksen jälkeen keksimäni. Tai se että nyt kun
kirjoittelen niin samalla testailen tätä ohjelmaani vaikkakaan nyt en luule
että löydän tästä uusia ominaisuuksia pidän niistä tai en. Nyt olen hiukan
ekstaasissa kun soi Half-Life² piisit. Tämä asia ilmeisesti on eräs viisaus
että mistä puhuu siitä tulee puute tai sitä tapahtuu tai ei saa mitä haluaa
vaan tapahtuu se mitä pelkää. No nyt ohjelmastani puuttuu yläindeksikakkonen.
Tai pikemmin sen konversio nettimerkistöön. Julppa haluaa tästä koneesta toisen
lattakaapelin levyasemille. Superin emon mukana oli vain yksi. Ilmeisesti nyt
oletetaan että kovalevyt ovat sata-liitännällä. Tämä huvi loppui siis. -00:31


2005-02-05 lauantai 17:10
Kyllä helvetissä pitää paikkansa että voin monia asioitani kertoa ihan kevyesti
tässä. Välillä poistan mielelläni mitä tahansa värityssanoja varsinkin
korostavia. Nämä ovat nyt ensimmäiset rivit jotka kirjoitan uudella koneella.
Aika helposti tämä kasaantui. Virittelyä tietysti riittää. Seikkailevaa
mieltäni lisää sekoittelevaa touhua. Pikkuhaasteita että kuinka pysytellä
tolpillaan sekavissa säissä. Semmoinen tuli mieleeni että mikään sanomani ei
pidä paikkaansa. Kaikki ääni mikä suustani lähtee on mielen satuja. Siisti
dorka olen koska meinasin sanoa mielenhäiriötä mutta vastahan olen päässyt
rääkymästä että mielessä ei voi olla häiriöitä. Luin erästä aika pitkää tekstiä
kenties toissa yönä ja totesin että siinä ei sanota mitään. Ei oikein mikään
liikuta ja se oli kovin olevinaan tärkeää. Tärkeät sanat ovat tuntemattomien
tallaajien vessan seinään kirjoittamia. Näin viisaasti minä nyt osasin ajatella
ja tuo tuntuu minusta paikkansa pitävältä. Ajatusten poimintaa. Koska mieli
kiintyy ja tarkentuu ja aina enemmän jää pois kuin näkyy. Tämäkin on varmaan
tasapainoa. Daavidin ja Goljatin leikkiä. Onneksi nähtiin loppu elokuvasta joka
ilmeisesti oli dubattu englanniksi. Tuli uteliaisuutta kiinankieleen. Aloitin
lukemaan kahta venäjän historian kirjaa. Ensin uudempaa ja Natalia esitteli
vanhemmasta historiasta kertovan kun huomasi minun lukevan. Nimittäin varmaan
ihan eilen oli ajatusta että koskakohan suomea on alettu kirjoittamaan ja enhän
minä tiedä enkä muistakaan kielistä. Se nyt kiinnostaa. Ainakin. Saapa nähdä
liikahtaako tämä kirjoitus nettiin vanhalla tavallani tästä. -17:28

17:34 Ei hetsiltään toiminut komentojononi. Koko netti tökkii muutenkin. Mikä
se on kun riivaa niin usein? Päivitys meni kun kirjoitin käsin komennot. Katson
nyt vielä mitä käy. Uimaankin olisi päästävä. -17:36

17:37 Nyt toimi komentojono. Ottaa aivoon tämmöiset jutut. Tämmöinen tarkoittaa
juttua jota ei ymmärrä eikä siten osaa tehdä säätöjä. Tosin voisin kääntää olon
kivaksi ja hymyillä vaan kun on opeteltavaa. Syventyä suhtautumisiin. -17:39


2004-02-08 tiistai 05:45
En tiedä mitä sanoisin. Enkä tiedä miten kuvailisin tilannettani. Olen ollut
surumielinen. Lauantaina tulin uimasta uituani kuten en ikinä ennen ollut uinut
ja totesin olevani surullinen. Samalla olen ollut hämmästynyt ja monia asioita
yhtäaikaa ja sekaisin ja vuorotellen. Enkä siltikään ole kovin hajamielinen. En
mielestäni. Aavistelevasti tuntuu että olisin minulle uudella tavalla avoin
vaikutteille ja ymmärtäväisempi kuin aiemmin. Olen saanut vaikutteita. Olen
kuvitellut keksiväni asioita.

Aivan hetki sitten juuri edellisen tekstikappaleen päätettyäni jumahdin vielä
syvemmälle suohoni. Kaikki on kuvitelmaa. Itseään ei voi selittää. Sanojen ja
käsitteiden merkitykset ovat hapertuneet epäselviksi. Olen alkanut tuntea että
tekeminen on selkeää ja selitteet jotka eivät viittaa tekemiseen eivätkä ole
selitetyt tekemisen kautta ovat hataria. Mielessä oleva kuva ei ole itse asia.
Selittäminen vaatii edemmän koukeroita kuin selitettävässä asiassa on ja
selittäminen tuo uutta mutkikkuutta siksi selittäjä ei voi selittää itseään.
Minusta tuntuu että itseään ei voi ymmärtää on ihan sama asia.

En osaa enää päättää mikä on sanomisen arvoista. Olen sekavakielinen. Tämä on
lämpimikseni puhumista ja sitä haluaisin välttää. Sitä juuri teen mitä haluan
välttää. Käsite rehellisyydestä ailahtelee. Taisin yön mittaa muutamankin
kerran aloittaa kirjoittelun. Yksi kerta ohjelmani kaatui. Olin unohtanut että
niin käy kun asetustietojen polku on eri kuin säätämäni. Ehkä muutaman kerran
ajattelun kiemurat kietoituivat toisiinsa ja ilmestyvät ja häipyvät sanat
mielessäni saivat minut pysähtymään. Varsinkin eräs ajatus joka käväisi kaksi
kertaa mielessäni tuntui harvinaisen selvältä enkä nyt pysty kuvailemaan edes
sen aihepiiriä. Yksi ajatus aloitellessani taas koski tiedostetun ja
tiedostamattoman itsesensuurin sekä oman maailman ulkopuolisten asioiden
olemassaoloa. Siis sitä mikä ei kuulu puheessa.

Itsetunto häilyvä. Tarkoitan käsitettä minulle. Mitä lie tarkoittaa? Kuitenkin
useimmiten monenmoisia käsitteitä käytetään vaikka kuinka paljon. Ennen olen
varovaisesti ounastellut ja ailahtelevasti olettanut että kunkin ihmisen
ymmärrys eri asioista saattaa poiketa. Nyt olen vakuuttunut. Nytpä huomaan että
eräs konkreettinenkin asia oli pujahtanut vilinään. Satuin johdateltuna
ajattelemaan järjestystä tai sotkua. Luulen että minun paras järjestykseni on
sekavampi kuin monen pahin sotku. Tarkoitan omaa asumusympäristöä. Nyt mieleni
sanoi minulle tuon edellisen koskevan yleiskatsausta tai kokonaisuutta.
Joidenkin yksityiskohtien osalta on päinvastoin. Ajattelin ensin että saatan
puhdistaa hyvin tarkkaan lieden päällyksen sitten että olen nuuka että
esimerkiski sinappipullon korkissa ei ole kuivuneita roiskeita ja saatan pestä
koko korkin jos se ei ole siisti. Minun maailmani taitaa olla korostuneesti
yksityiskohtaorientoitunut.

Katsoin illalla Viimeinen linnoitus elokuvaa. En ihan alusta tyypillisesti.
Tajusin vasta pitkän aikaa elokuvan jäkeen loppukohtaukseen huipentuneen
oveluuden ja tunsin kuin minulle olisi auennut uusia sivuja käsityksilleni.
Ennen tätä mieleni laajenemista katsoin elokuvan jälkeen ateismista kertovan
kysymysten ja laveiden vastauksien sarjan. Mieleeni tarttuivat jotenkin kuin
liimattuina selitykset että useimmat valitsevat mukavan valheen ja jotkut
epämukavan totuuden.

Ajattelin sitten myöhemmin että voi valita hukassa olon koska selityksiä ei
löydy. Voi pahus olenpä typerä. Selityksiä löytyy vaikka kuinka paljon mutta
perustavaa selitysta ei. Löytyy lisää kysymyksiä. Muu valinta on valhe tai
vaikkapa huumata tajunta erilaisilla tavoin. Koetan ehkä huomenna sumentaa
tajuntaani uimalla. Tuokin taisi olla sumeasti sanottu. Ehkäpä pikemmin tajunta
paikallistuu ja ruumiillistuu.

Nyt juolahti selittää tätä päiväkirjaakin että tämä on yritystä olla olemassa.
Tuumin esiintymishinkua hätääntyneenä pyrkimyksenä todistaa olemassaoloaan joka
ehkä on jokaiselle omalla tavallaan kyseenalaista tai kummallista. -06:55


2005-02-09 keskiviikko 14:56
Olen huisisti muuttunut olotilaltani. Oudoimmalta tuntuu että en ole mitenkään
sanoo joku ajatus ja toinen toista. Nimenomaan. Asia vaihtui koska puhelin soi
ja tämä on kertomusta joka hipoo mielessä risteilevää. Varsinainen idis tuli
kun pesin herjasin multaporkkanoita kylmässä vedessä ja alkoi tehdä sormille
kylmyys kipeää. Tässä on vielä yhtäaikaa menossa aamuvälipalani. Edellisen
kirjoituskerran yhteydessä olin maininnut paperille sanat rakkaus sekä
kunnioitus. Ne eivät taineet päästä tänne asti. En tarkalleen tai en lähes
lainkaan muista tiskipöydän äären ajatuskulkuja mutta tuloksena oli selviävää.
Arvostus oli mielessäni ja tajusin että kunnioitus on aivan samaa sukua. Tähän
liittyvät tietokoneasiat ja kaikki varsinkin Kekkonen presidentti. Asiat ovat
sukuja keskenään. On yhteyksiä. Hassua kun mieli keskittyy yhdenpitävyyksiin
tai se voi keskittyä vastahankaisuuksiin. Rakentavassa mielessä olisi oltava
mahdollisuus molempiin. Tämä alkaa olla vähän mahdotonta sanojen uuden ainaisen
monimerkityksellisyyden seurauksena. Kuitenkin aion pitää linjan tai pikemmin
olen sitä vasta hakemassa. Selittää ja selvittää tarkotuksia. Juoksentelin
vähän ympäriinsä taas muissa asioissa. Aika hassu tuli mieleeni mitä joskus on
tapahtunut. Ehkäpä jossakin luennolla tai ehkä ei mutta tunne tuli mieleeni.
Kertoja puhuu jotakin mikä tuntuu ihan huonolta ja tulee kuin vihanpuuska.
Tässä mietin että kuinka se noin on? Kykenemättömyyttä sulattaa muita
mielipiteitä. Kykenemättömyyttä kertoa omansa.

Olen päättänyt ryhtyä tietokonemaestroksi. Piti keksiä kumma sana koska menisi
ohi sanomalla Linux ja pitää sanoa myös Open Software. Tämäkin liittyy. Alan
avoimemmaksi. Testailin ja testailen ja opettelen. Juuri pulpahti että ennen
minun on ollut hankala olla koska selvä näkemykseni poikkeaa valtavirrasta
jossa ei ole näkemystä ollenkaan vaan pinta ja paljousmassa. Määrä. Kas kun tuo
tupsahti. Määrävä asema. Aion luikerrella kielen solmuista ulos. Olen kuin
ollut vankina. Vapaa tahdon olla ja vastuullinen. Olemassa olevien asioiden
kielto ei sovi siihen. Määräjärjestelmä ei ole sitä juurikaan. Eilen tuli
ohjelmaa Suomen rahapajan rahafirmasta joka kusettaa maansa kansalaisia
myymällä heille rahaa jopa hyvin monenkertaiseen hintaan. Olen ollut melkein
raivokohtauksen vallassa kun firmä on viime vuosina lähettänyt lappuja minun
postilaatikkooni merkintäoikeudella metalliroskaan. Herään. -15:26


2005-02-11 perjantai 04:48
Ajattelen vähän väliä vaivihkaa olevani sekava ja heti voimalla että en hiisi
vie varmaan ole. Edellistä kirjoitustani en saanut nettiin. Nimenomaan FTP on
reistannut ja ilmeisesti samaan tapaan kuin joskus ennenkin. Tuntuu että olen
oppimassa suhtautumisia. Taidan tarkoittaa että olen muuttamassa mielessäni
olevaa kuvaa asioista siten että se ei niin kulmikkaasti törmää koko ajan
siihen mitä ympärilläni on tai mitä kuvittelen olevan. Taisin sanoa vähän
hupsusti mutta huomaan että kaikessa on hupsuja piirteitä. Mikään sanominen ei
enää tunnu tarkalta. Vein päivällä biojätteet ja tuuli melkein vimmatusti ja
siinä samalla huomasin ja todellakin nyt vasta tuulen olevan mielen olotilan
mittari samalla. Masentunut tuuleni on melkein homehduttanut minut.

Toissapäivänä Itiksessä uin 10 kertaa 100 metriä perhosta ja sukelsin
ensimmäisen kerran 50 metrin altaan kokonaan. Nyt tämä meni pipariksi mutta
pistän tähän tarkennuksen. Aika usein todella tulee tunne että tulee tehtyä
epätarkkaa mutta eipäs olekaan niin vaan menee juuri touhukuvioni mukaan elikkä
tänään on tässä kielessä se päivä joka oli ja on edelleen tämän valvomisen
pötkön aika. Menen tunnin tai parin päästä nukkumaan ja herään sitten huomiseen
päivään. Siis kieli on apuvälineenä eikä rajoittimena. Eilen itiksessä
isovesieläimenä koetin uittaa pentuja jotka ei oikein olekaan ihanvesieläimiä.
Tänään käväisin Kontulassa uimassa ja uin noin 5 * (100VU+100SU+100RU+100PU) ja
sitten vielä 10 * 25 sukeltelin. Palasin maitokaupan taikka porkkanakaupan
kautta ja kauppavisiitin aikana oli noussut pyry. Paluumatkalla heräsin iloon
ja optimismiin. Viime aikoina olen ollut matalamielinen muutaman kerran uimasta
palattuanikin. Olenkohan saamassa taas yliannostusta?

Ei tai kyllä hyvänen aika! Sepäs olikin eilen muun muassa metrossa. Luulen että
se oli. Tajusin että huvittelu tai vielä pikemmin hulluttelu on tai saa olla
selkeä ja havaittava osa eleleskelyä. Olen ollut hiukan tosikkomielinen ja
niin sanottu vakava aikoinani ja oikeasti se vakavuus ei ole vakavaa vaan ihan
todella hullua älytöntä. Vakavasti ajatellen ilottelu kovin on elintärkeää.
Tänään punnitsin itseni ennen uintia 76.10 ja uinnin jälkeen 75.95 kiloiseksi.
Siltikin taisin juoda noin pullollisen vettä uinnin aikana tai välillä. Ja
niitä välikköjä oli jokaisen 100 m jälkeen ja perhoset menin vielä 50 m pätkinä
ja aluksi nekin tuntuivat rasittavilta. Olenpa heikko.

Ihan viimuaikoina olen alkanut jotenkin todellisella tavalla huomata miten
mielialani vaihtelevat ja miten esimerkiksi uimisessa puhti ja kaikki muuttuu
kerta kerralta. Välillä tuntuu että näen asioita selvästi ja selkeästi ja
välillä ei. Huomaan rentouteni kannalta tärkeänä opetella uimaan tavoin jotka
eivät jätä hartioitani pingottuneiksi. Ihmetteln onko se mahdollista yleensä?
Selässä ja kroolissa taitaa olla mutta rinta ja perhonen sitten ovat enemmän
murheen kryynejä. Taikka haasteita luoda selkeä vastaveto hartioden korviin
viemiselle. Nyt kuvittelen että mahdollista mutta vaatii kuria opetella saamaan
hartiat käymään vedon lopussa pitkällä toisessa suunnassa.

Minusta on alkanut tuntua että olen mielikuvitusmies. No henkilö tai otus kun
tarkemmin sanon. Herkkäpä vielä ja muuta. Ongelmana saada paikkansapitävää
tietoa itsestä. Jos nyt todella nöyrryn niin se helpottuu. Yllytysinnokkuuskin
taitaa olla mielikuvitteisuuden ja herkkyyden ja lisänä toiveikkuuden ja
äkkipalon yhdistelmä. Hieman iso kuorma epärealistisuutta taitaa seurata siitä
että voimakkaasti jaksan samota kuvittelemillani poluilla. Mitäpäs jos hiukan
pystyisin opettelemaan tarkistamaan onko niin sanotussa todellisuudessa mitään
mikä vastaa kuvittelemaani ja taitaisinko säätää asiaa yhtään? -05:32


2005-02-12 lauantai 06:27
Minun pitäisi aamulla herätä tekemään lettuja. Tulin panemaan muistiin että kun
eräs myöhäisilta katselin ruotsalaisen kaverin ohjelmaa. Siinä oli monta pätkää
peräkkäin ja taisi suomeksi ristitty olla Median valta. Tuli ihan selvä kuva
että tarvin tai haluan käyttöön videokameran itsekasvatusta varten ja samoin
niiden joiden kanssa tulee joskus visummin oltua. Tulin ehkä sanoneeksi hiukan
pölhösti sillä yksinkertaisemmin sanon itsetuntemusta varten. Laitetaan että
molempiin. Katsoin illalla pari elokuvaa ja olin kovin yllättynyt kun Jet Lag
olikin ranskalainen kieleltään. Sitten koin Vaarallisen seuralaisen. Molemmissa
oli tipat silmissä. Ajattelin että rupean jotenkin osallistumaan elokuvain
tekoon koska se tuntuu olevan vaikuttavaa kun kertomus ja esilletuonti ovat.

Nyt voin vaikka ihmetellä että koska alan tehdä jotakin ajatusteni
toteuttamiseksi. Useimmiten ideoita satelee ja välillä melkein kaatamalla mutta
mikään ei ole pitkään aikaan lähtenyt kasvamaan olevammaksi. -06:37

14:00 Tuli mieleeni pyrähtää hieman kirjoittamassa kun mieleni tuntuu
harhailevan. Harhaileminen on sinne päin sanottu. Ehkä jokin sen tapainen tunne
että kaipaan jotakin kiinnekohtaa eikä mikään tässä nyt tunnu tällä hetkellä
sopivalla tavalla perustavalta. Voin jo sen verran pyörtää sanojani että
tämähän kirjoittaminen ei ole uutta ja tätä voin pitää jollakin tapaa yhtenä
perusasianani. Tämä on kuva siitä että haluaisin olla selvillä jostakin. -14:06

14:08 Taas meni pieleen päivitys. Tämäpä onnettomuus on nyt elämäni suurin onni
tai selventävä asiaesiintymä. Tämä on toistuva moka. Käyttelen nyt ensimmäistä
kertaa Win XP Home viirusta enemmän kuin satunnaisena surffaajana. Viirus
tarkoittaa haittaohjelmaa. Melkein kaikissa ohjelmissa alkaa olla vähintäinkin
yhtä paljon haittoja kuin niissä on sovelllusta ja soveltuvuutta. Vielä Win 98
viiruksessa tämä teksturoimani päiväkirjan nimi pysyi. Nyt se muuttuu. Nimen
kirjaimet vaihtuvat tiedostonimessa pienistä suuriksi. Sen lisäksi useimmilla
kerroilla FTP ei toimi. Nyt se toimi mutta siirsin tietysti isokirjainnimisen
perille. Onni nyt on sitä että alan selkeämmin tajuta näitä epäonnen ketjuja.
Tämä liittyy elokuvien katseluun. Oikeampi nimi katselun sijaan on kokeminen
tai ymmärtäminen. Äskeinen ei vielä ollut kuin onnen alkuaskel. Nyt tuntuu että
saataisin tehdä jotakin jotta asiat hoituvat. Vaikka olen laiska. Mutta kun
pinnani kiristyy niin viimein saatan ruveta toimeen. Äsken tuskailin että ei
taida olla mitään vapaata Open Source FTP asiakasohjelmaa
naksukäyttöliittymällä. Hihii tuossapa tuli keksintö. Naksuohjelmat ovat niitä
joita kutsutaan graafisiksi. En osaa vielä olla rakentava koska en osaa
jaotella asioita sopiviin annoksiin.

Ottaa aivoon. Sopiva ja hyvä varsinkin. Äsken minulta jäi sanomatta että olen
aina eri mieltä myöskin. Kuten että kielellä voi helpottaa asioita niinkuin
vaikeuttaakin. Minun saattaisi kannattaa jättää herneet rauhaan vaikka eteeni
tulee kieltä jossa kukkii paljon hyvää ja pahaa niin että lanta löyhkää. Olen
ehkä toistanut sitä tarpeeksi ja kun kerran filosofi eli niin sanoakseni
ajattelun harrastelija ei voi käyttää selvää kieltä niin miksi minun pitää
odottaa sitä muuallakaan varsinkaan moniaasta mediasta jota kiireellä
suolletaan? Taas edellinen ajatus sopii palikkapeliin. Miksi yleensäkään olen
kai monta kertaa odottanut? Jätin lauseen kesken siitä mitä aioin ensin. Avoin
on todempi. Kovin todeksi väitetty ei pidä paikkaansa. Mitä todempi asia sen
vähemmän aikaa ja sen kapeamalla näkökulmalla se on totta. Palaam odotukseen
joita on ollut. Jopa uimisessa todettua. Olen ihmetellyt että saatan olla ihan
eri tuulella eri kertoina. Odottaminen siis on tietämistä. Tietämistä että mitä
tulee. Mitä tulee sitä ei voi tietää. Siis tuo odotus ei ole todellista vaan
valheellista. Mielikuvittelua ja toiveajattelua. Aika pahus! Aloitin äsken
koska mieleni oli hässäkkää ja nyt olen jalat vahvasti mudassa ja pystyssä
paremmin kuin koskaan. Koko käsityskantani on ollut kömpelö. -14:34

14:39 Sama moka. Tästä ponnahdan samuuden selitykseen. Sanahan ei yleensä ole
se asia mitä tarkoitetaan. Tulee eteen vaikeus selittää. Tässä taitaa olla oma
kömpelyyteni ja kokemattomuuteni esteenä eikä työkalun rajoitus. Tässä sama
moka on konkreettisesti sitä että tein jotakin jälleen ja meni mönkään kuten
ennenkin. Tuhosin koko komentojonotiedostoni ja se on ohjelmani ominaisuus
tietyssä tilanteessa elikkä kun lähdetiedosto ja kohdetiedosto ovat teoriassa
samat. Tämä on ennenkin toistunut monta kertaa mutta suhteellisen harvoin ja
olen silloin saanut kaivettuani varakopiosta tiedoston takaisin. Nyt kun se ei
ole koneessa kiinni ja minulla oli tämä energianpurkureitti päiväkirjaan
tuoreena mielessäni tulikin tuohon traditioon rikko tai poikkeus. Olen ennen
toistanut mokaa vaikka olisi saattanut olla kykyjeni ulottuvissa ja rajoilla
korjata tilanne eli niin sanottu virhe jotta se ei enää toistuisi. -14:46


2005-02-15 tiistai 23:55
Kiirettä pitelee. Pakkastakin on. Tämä on ensimmäinen rivi jonka kotona tällä
minulle tässä paikassa uudella kierrätyskoneella. Oletan että tässä riittää
minulle puhtia kunnes keksin ruveta videoiden muokkaukseen. Prosessorituuletin
on tämän vehkeen ainoa ilonpilaaja. Pitää halvatun suhisevaa hurinaa.

Eilen eli 14.2.2005 uin 62 minuutissa 100ru 100vu 100su ja sitten varsinaisen
noin 4*(100pu 100ru 100pu 100su 100pu 100vu) eli yhteensä 2700m josta 1200pu!

Tänään kävin uimassa 61 minuuttia vaparia yhteen perään ja matkasta en tiedä.
Ehkä hiukan enemmän kuin eilinen matka. Siis uin omia ennätyksiäni joka kerta.
Ei nopeutta paljoa mutta itse kokonaismatka kerralla tai jotakin.

Päädyin Kotkaankin näppärästi. Natalia päätti että on aika käydä katsomassa
isoäitiäni ja sain siinä sivussa kyytiä. Edellisenä päivänä Ilkka soitti.
Olivat Kärsän kanssa Pellen 50-vuotistsydeemiä kuuntelemassa. Olisin päässyt
kyytiin mutta. En kerennyt ja Ilkka ei kuulemma olisi osannut tulla hakemaan.

Epämääräisyys alkaa olla vallitsevaa. Pekka oli lukenut päiväkirjaani ja
laittoi kehuviestin. Hiukan harvinaista edelleen on havaintoni luetuksi
tulemisesta.

Nyt tuntuu että haluan tehdä epäsuomalaisesti. Tapasin Tonin uimahallilla.
Pirullisuus on siinä kun Suomessa ei ole tapana käyttää nimiä. En muistanut
Toninkaan nimeä nyt kun halusin sen mainita. Häpeäksi panee. Tai suunnilleen
muistin mutta en ollut varma. Löysin sen päiväkirjastani kun palasin
toissasyksyyn ja hain anker-alkua. Kun olin se vesipallopeliankerias. Nyt on
uiminen ihan eri touhua kuin silloin aloittaessa!

Mies joka ei osannut sanoa ei taisi koettaa sanoa että olen tehnyt päätökseni.
Siin Antti Kirstin suhteen elokuvassa. Jotenkin se on ollut aikoinaan
tykästyttävä elokuva tai sitten kuva tuosta raikkaasta naisesta.

Katosin verhojen sekaan enkä muista mitä oli meininki. Kuvittelinko joitakin
suhdeasioita kun pappishenkilö tuli väliin. En todella tiedä.

Tuo 14 päivä taisi olla ystävänpäivä. Käytiin Ilkan kanssa leffassa kun kerran
kaksi pääsi yhden hinnalla. Howard Hughes elokuvassa lentämisineen. Minä
tarjosin puolikkaan elokuvalipun ja Ilkka karkit ja iltateen sitten myös.
Katsottiin Pariisissa kirjadivarimajapaikkaa pitävästä ukkelista nauhalta.
Nyt illalla nautittuani järjestyksenmukaiset letut hillolla ja jäätelöllä
kahveineen ja omenoineen tirisi mielessäni pintaan yhteisöni jonkun kuvitellun
osuuden kaltaisuus tämän Pariisilaisputiikin kanssa.

Nyt käynnistellessäni konetta laitoin kylkipellin että tuulettimen huuto
pysyisi hiukan koneessa. Yllätyin koska ilmeisesti kylkipellit ovatkin molemmat
samanlaiset. Olen kuvitellut että vasen eroaa oikeasta. -00:29


2005-02-17 torstai 17:31
Luuleskelin hiukan taas. Semmoista kuin perhosuinti riittäisi liikunnaksi.
Selkä on ihan kipeän partaalla. Onneksi se selkeästi ilmoittaa että ei ole
yhtään tyytyväinen kohteluunsa. Enkä voi väittää että tietsikalla istuminen
olisi kipeyden aiheuttaja vaikka saattaa olla osasyy. Kipeäksi alaselkä on
ryhtymässä koska lopetin salilla käynnin ja vatsaselkäliikkeiden teon ihan
omaa laiskuuttani ja harhakuvitelmassa että perhosuinti antaa liikuntaa. Ei
siinä mitään liikuntaa ole tälle ruumiinosalleni. Ainakaan vielä näillä
taidoilla. Hartiatkin ovat kovasti liikkuvinaan mutta yhtä suuri on vaara
kangistua ja sitä minulle on tapahtunut. Uin silti ja opettelen lisää. -17:38

23:39 Ääk melkein taas iskee alkupaniikki. Sanasen laitan tähän ja toisen niin
kai se tokenee. Kummasti katoaa kaikki vaikka luulin että selkeää erilaista
sanottavaa olisi. Hitaasti sain lähdettyä uimalalle kun kykin tässä koneella ja
sitähän osaan tehdä pitkään jos kerran istahdan. Olin reippaasti päästänyt ohi
tiedon että uppopallon tutustumisjuttuun liittyvä teoriaosuus on ennen märkää
kokeilua. Tämä siis oli se uppikseen tutustumiskerta joka on jo tammikuusta
ollut mainittuna uimalan ilmoitustaululla. Kerkesin kuulla mukavanoloisten
Kirsin ja Jarin vetämän luento-osuuden lopun ja olinhan eräs kerta lukenut ison
nipun tekstiä joka roikkui ilmoitustaululla.

Tänään jäi sitten varsinainen uiminen vähiin. Syöksähdin salin kautta tehden
50 selkää ja 50 vatsaa. Aika muikeaa kun noissa liikkeissä en hengästynyt
yhtään. Siinä ei taida olla paljon mitään lihaksia käytössä verrattuna uintiin
ja varsin selkäuintiin ja kun vielä hengittämään kerkeää koko ajan kun vaan
huvittaa. Uin vähän rintaa ja se on näköjään vaikea laji. Nyt ei kulkenut
yhtään minnekkään kun potku oli kadonnut. Olisi se löytynyt paremmin mutta
kerkesin vain hiukan.

Olin ottanut vanhan sukellusnaamarini ja snorkkelin mukaan. Ei ollut mieleeni
todellakaan jäänyt uppopallovarustus. Sehän on joukkuevärityksellä simmarit ja
pipo korvasuojineen sekä maski snorkkeli räpylät. Olin räpylätön peluri tällä
kertaa. Vanha maski ja snorkkeli ovat kohtuudella ok. Aluksi snorkkeli tuntui
ihan kauhealta ja kankealta mutta siitäpä on aikaa kun olen käyttänyt. Lopuksi
taas maskin nenäosa littasi nenääni enkä oikein ymmärrä miksi. Ehkä kiireet
sukellukset teki alipainetta ja hökötys puristui naamalle. Lähinnä varmaan
niin. Tämä olikin ihan kiehtovaa. Ja hengästyttävää. Vaivihkaista kuntotreeniä
kun koettaa pysyä välillä pallon perässä ja välillä ei ole mitään tajua missä
se pallo on jo menossa. Huippujuttu vielä kaupan päälle! Vihdoin laji missä
kaikki ovat samassa liemessä ainakin tällä kertaa. Ikään ja muuhun katsomatta.

Eräs ilta pyörän nokan ollessa jo kohti kellaria olin varma mielessäni että opin
jo pitämään huolta pyörän lampusta. Hassu tyyppi. Kovasti tuppaa olemaan tuota
luuloa. En muista ja sillä sipuli. Kunhan nyt edes muistan laittaa pyörän
lukkoon. No nytkin oli kylla tullut paljon roskapostia postilaatikkooni ja jo
sitä pyörän korista kerätessä lipsahdin aiheesta varmaan. Jossakin lehdessä oli
manittuna åtrå. Ennen aivan tuntematon sana. Himoita himo. -00:00


2005-02-19 lauantai 23:49
Taitaa olla useasormijärjestelmäni hakoteillä. En jaksa keskittyä. Eilen uin ja
ekaa kertaa koetin muutaman kerran vauhdikkaampaa 50 metrin perhosuintia. Ei
tullut mitään koetuksesta perhostella useamapaa sataa metriä kerralla vaan jäin
200 kohdalla laiturille. Mutta tuo 50 aika reippaasti on makeaa kun en ole enää
ollenkaan sellainen puuskunuusku sen jälkeen kuin ennen. Voisi koettaa joku
kerta sitä mitä ennen tein kellon kanssa 50m/1min/1min huili toistuvasti. Ei
varmaan tarvisi minuutin hulia enää.

Kävin sitten Ilkalla kaffeella ja salmiakkikossulla. Olipas hyvää yskänlääkkeen
makuista. Jari oli tietysti Ilkalle tuttu kova sukeltaja. Vuihan vitsi koska
Ilkalla onkin ylimääräiset umpikantaräpylät. Voin ottaa ne koekäyttöön ja ne on
huikan isot että pitää varmaan laittaa sukat ettei hankaa ja saisin ne vaikka
30-40 egeen. Tosin haluan ehkä tinkiä tai neuvotella tavara exhangea tai häh.

Kun kykin uimalan veskissä tajusin että hitto tänään per-iltanahan olisi
melonta. Arvuutin ja ounastin että kuin. No jäi kun menin poikki ja ryypytin.

Illalla pidettiin äijätapaaminen. Markolla olin eka vieras ja sitten tulivat
Mika ja Pekka ja myöhemmin Jukka. Ihan vaan kivaa ja olutta saunaa pizzaa
chippejä karkkia musavideoa ja tietsikan lyttynäytöltä dvd-leffa jonka
näkyvyys oli vähän surkea mutta vältti. Unohdin kaivata paikan päällä kahvia
jonka etukäteen ja jälkikäteen muistin. Hedelmääkin olisi voinut olla ja miksi
ei harkita tehdä pizzicattoa oman valinnan mausteilla kimppaitte niin ei
tarvisi hätäillä viimekädessä pizzatilausta.

Tänä päivänä joka vaihtui juuri sunnuntaiksi en käynyt ulkona lain. Hiukan
huolitutti lähteä uimaan mutta tuntui myös että viitsinkö. Etten taas rupea
repimään liiaksi ja vituraannun koko hommaan.

Painin yhden vanhan cd-aseman tähän koneen isoon plooduun kytkien vain
virtakaapelin ja kuuntelen sillä nyt musalevyä ekaa kertaa näin. Entisessä oli
ihan idioottia kun laitan levyn niin puskee jotakin ohjelmaa päälle vaikka
kuuntelin suoraan asemasta kuulokkeillani. Nyt ei puske.

Hartiat on jäykät. Kumma käsi oikea ja vähän vasenkin kun kyynärvarsi on jäykkä
enkä ollenkaan tajua kuin eli miksi. Eilen tein visiitin kuntosalille taas
samoin selkävatsaliikkein ja koetin myös jotakin sivuja eli siis kylkiä
aktivoivaa mutta ei se näin alkuun sujunut. Vedin 6 leukaa ja sekö muka
riittäisi kädet väsyttämään. Eikä kyllä käteen vetokaan. Voisinhan tulla
kipeäksi ulkoista kautta. Ahhah nyt yksi johtolanka. Joska sain turpaani. Joo
nyt yksi selkenevä. Ehkä pidin uppopalloa aivan opetuksen mukaan kainalossa ja
jos puristin sen niin että kyynärvarsi onkin mustelmanoloisessa kikutilassa
vaikkei mitään näy. Olen selvitysmies. Vaikkakin sekavan suloinen ja kiva.

Haaveilija on luonteeni. Sanon aina että rupean johonkin enkä siltikään. Siis
yllytysnero luulottelija ja kuvittelija. Ilmankos minua ei ole käsitetty ja
en ole itsekään käsittänyt. Tänäänkin uin aika paljon mielessäni ennen kuin
jaksoin nousta ja taisin asettua jatkoillekkin. Muistan kouluajoilta listan
harrastuksista eli uinti nainti ja puinti. Siinä ei kai ole mitään sen isompaa
vitsiä kuin veljenpojissakaan.

Huomaamatta tapahtuvia asioita ovat tavarahävikit. Kahvikuppi on yksi ihme tai
avaimet yhtä hyvin. Eilen kännykkäni oli hukassa ja kaksikin kaveria soitti
siihen ja tietysti se oli sammunut ja sitten helvetin vastaajaani sanoi poissa.
Millä hitolla senkin saa päältä pois? Kännykkä löytyi pesuhuoneen peilikaapista
joka sopisi minulle pellekaappina. Italia on pornokieli kun siinä on aika
muhkeita ärriä. Vaikakin kokonaisia lauseita voi virrata ärrittä ja pärinöittä.
Alice canta. Pitää soheltaa josko Deviantartista löytyisi italiankielisiä. Mika
muutens pamautti asian jota en ollut tajunut. Deviantarthan tarkoittaa
kieroutunutta taidetta. Tai ainakin vääntäytynyttä.

Nyt alkaa olla puhepussit tyhjät en keksi enää ajatuksellista vaan pelkkiä
höpinöitä. Voi jumakekkulit enkä ollut varmaan pitkään aikaan tallentanut tätä
minkä olin kirjoittanut! Tosin eipä ole muistissani kertaakaan että olisi
mennyt persilleen kadottamalla teksti. Voisi käydä se että koetan käyttää yhtä
toimintoa jonka tiedän kaatavan ohjelman tosin ilmoittaen että se on loppu
nyt. Kuin sitten on suhteen laita? Alan puskea perheyhteisöä kasaan. Mutta
ensin koetan myös tässä kokoonpanossa käynnistää linuxia eli Debian kai. -00:26


2005-02-20 sunnuntai 00:28
Asioita on niin paljon että jos vain kirjoittelisi niin sitten vain
kirjoittelisi ja sitten kai pikkuhiljaa asiat vähenisivät ja kirjoittelisi että
kirjoittelisi. Jotakin panna muistiin. Tulee virhetyksiä. En ole aikoihin kuin
pätkiä satunnaisesti lukenut näistä kirjaelmistani. Olisi lukuhommaa. Se nimi
voi olla muistin virkistäminen. Mutta kiva kun edes nyt tuntuu nettiin tämä
päivittyvän joutuisasti ja ilman ekstramokia. Tautini keskityshärö. -00:31

00:39 Ihmiset on surkeita apinoita. Ihminen on surku apina. Minkälainen
kuviteltu poissulkeva logiikka sisältyy. Tämä joku yhteydellinen samuus vaikka
jokaisen kokemus on hyvin rajoittunut. Voi vekara sampura nyt unohdin asiani
jos minulla sitä oli. Ai jepulis joo se oli että sikäli mukava ja perkeleen
mukava juttu kun on kokemus että jaaritteluni ei mene käääääääk minne? Olin
sanomaisillani hukkaan mutta en käytä elukkajohdannaisia ja mielessäni ennen
kuin aloitin kirjoittamaan puhuin jo harakoista. Olen paskamoottorielukka.

En pidä turhailusta. Tämä voisi olla itselleni merkityksellistä mutta kun se
vielä on jollekkin ja joku mullekkin niin sehän on booomi. Nyt ei pamahda sillä
pidän rajat. Hitaasti tapahtuu. Ja voinpa laittaa nämä tekstit vaikka pakettiin
niin kun joku haluaa lukea eikä ole nettiyhteyttä niin homma käy helpommin.
Eräs totuus on asioiden täydellinen originaalius ja sen lisäkis olemassa oleva
yhdenmukaisuus. Vahinkona nykyajan teollisuuden mukana kuvitelma täydellisestä
samankaltaisuudesta vaikka joka atomi on eri ja se mitä se sisältää. Tosin tämä
abstrakti sana on vaikea erottaa tästä. Ajatukset voivat sekoittaa pään sanon
vaan vaikka harkitsematta mutta selvittävät myös luulen ja vain luulen. -00:50

00:50 Minä olen kiva ja hemmottelen itseäni. Voin olla muillekkin. -00:51

01:06 Luin jonkun päikkäriä ja tajusin että olin leiponut bugin. En muistanut
en alkuunkaan laittaa tämän vuorokauden päiväystä ja päivää. Sunnuntai. Kävin
fiksaamassa touhun. Se voisi olla järjestelmäasia. Mut eipä hätiä. Kahjous
kuulostaa mukavalta. Kenties ruhtinaskunnan seksilähettiläs. Omannäköisensä
olla. En meikkaa kuin hiellä. Hellälle se ei sovi teolliskemikaali. Vaan sopii
originaalinen joka kerta ainut halonhakkuuhiki harvinainen. Se nyt vaan tuntui
mielessä tekemisen kesätuoksuna. Huomasin siistin toisen tarkoituksen. -01:15

01:17 Joskus sanat ovat kuin paska eivätkä katkea. Ripuli. Sipulia syön raakana
vähän mutta kun viimeksi söin valkosipulin kynnen niin massuuni koski melkein
keti enkä ole sen jälkeen edes maistanut. Joku kerta pitää koettaa pienempi
annos jälleen. Olinko sattumosin herkällä tuulella vai herkistynyt vaiko oliko
kynsi hiukan väkevälajinen? En taida tykätä kysymysmerkeistä. En ole varma enkä
kovin epävarmakaan. Jokin tuulen ja virran eri suuntiin kisaama kaarnankoppelo.

Eräs ilta ja sattuu olemaan tämä juuri nyt pulpahti mieleen kohtuu-usein näkynä
mainostelu että elämän takia kirjoitelmat ovat paussilla. Kieroilin tuosta että
miten elämä eroaa ja mistä. Irtopääjuttu irvikuva hyppäsi hyllyltä. Inhokuva
ihan karmeuden. Mutta on kroppa ja on aatokset ja missä raja kulkee?
Aatelematta kroppa voi olla mutta sitä ei ole samassa ajatuksessa eli
tarkoituksessa jonka kaadoin sekasanapurkistani erään viimuisen kerran tähän
keitokseeni. Eli olemisen välttämättömään havaitsemiseen sen olemassa olemisen
takia. Oleminen voi olla aina mutta kuinka se on tai mitä se on ja kenelle se
on? Olemisen esilletuomiseen tarvitaan havaitseva sanoja.

Taidan olla jo niin kivasti solmussa että solmu urkenee tai siitä tulee
tavallinen asia. En ole pitkään aikaan aukonut muhevaa solmua. Nyt on tullut
mieleeni selvitellä tietokoneen sisushommia. Siinä on ihan kipeänsekavasti
erilaisia pikkujuttuja. Ei aina pieniä sinänsä megoineen ja gigoineen vaan
usein käsitteinä silkkoja bittisiä. Silti aika pahuksia. Ehkä asia onkin siksi
silkka sekamelska koska ei ole ketään jolla yhdistyy asioiden ymmärrys ja silmä
sekä mahdollisuudet. Insinörtille riittää mutteri ja silmäkkäälle väri. Taidan
taas luistatella sukseni ristiin ja hyppään pyllylleni. eDELLEEN hupsista niin
huolisin siististi jaotella välillä asioita aihepiireihin mutta nyt tämä yksi
sanaputki on selkein vaihtoehto koska haaran jälkeen tulee uusi risteys ja
sitten uusia loputtomasti. Kuin ensimmäiset nettisivuviritelmäni joka sekosi ja
sikisi eri suuntiin ilman selkeyden kehittymistä josta nyt haaveilen. -01:36


2005-02-21 maanantai 23:44
En ole nyt oikein millään tuulella mutta ainakin sen sanominen tuntuu nyt ihan
kohtuulliselta. Tuntuu että pulssikin on korkea enkä enemmistä yksityiskohdista
siinäkään asiassa nyt piittaa. Uidessa rupesi touhu repeämään kun ei taaskaan
ole jäljellä mielenkiintoa. Tajusin kyllä jutun kun ei ole eka kerta. Uin
hiukan ja sitten jäin seisomaan hajamielisenä. Pitää taas ruveta keksimään
jotakin vaihtelua tuohon touhuun tai sitten kokonaan jotakin muuta. Koetin
vauhdikkaampia 25 metrisiä lopuksi ja sehän jo on vaihtelua. Niin pikemmin
perhosta ja kroolia. No kyllä sen nyt ainakin näen ja tunnen että hiukan
maaninen harjoitteluni on tuottanut tulosta. Tuolla maaninen sanalla ei taida
olla juuri mitään käytännöllistä virkaa tuossa. Säännöllistä uintia usempina
päivinä ja hiukan rääkätenkin itseäni.

Äsken taisin nukahtaa pikkuruisille myöhäisillan päiväunille. Se on päikkäri ja
niin on tämäkin mutta varsinkin päivis. En juuri ymmärrä mikä fiilikseni nyt
onkaan. Ennakolta ajattelin että kirjoitteleisin varmaan sata riviä eilisen ja
tämän päivän raporttia. En ajatellut sataa riviä vaan tämä on runo tai yritelmä
kuvata jotakin. Taidan olla ainakin väsynyt ja jollakin tapaa tympääntynyt.
Jospa olen saattanut itseni johonkin liriin tai en tiedä. Olen vaan ihan hups.
Meinasin sanoa lapsenkengissä. Olen vaan surkean osaamaton elämäntaidon suhteen
ja joopa joo. Nimittäin näyttää että räpistelen tekstiä tässä ihan ilman mitään
paloa ja intoa. Olen myös meinannut vain ajatuksissani lukea edellisiä sanoja
mitä olen kirjoittanut mutta en ole tehnyt mitään. Olen siis petturi ja
valehtelija. Hidas ja epävarma epäluotettava. Eli ihan tavallinen. -00:02


2005-02-24 torstai 23:35
Aika kauhea määrä tätä tekstiä kun vaan selaa tänne asti nuolinäppäimellä. En
yhtään tiedä kuinka pieniä kirjaimet ruudullani ovat sillä näyttää että näitä
taitaa mahtua no jos ei sata niin 50 riviä ja ehkä 132 merkkiä riville. Ääkköset
eivät toimi. Kokeilen nyt Knoppix 3.7 ekan menestyneen kerran. Julpan uudessa
muistaakseni näyttö oli värisevä ja siihen kokeilu jo melkein tyssäsi. Tässä
pelaa netti ja selaimena on Mozilla 1.7.3. Olen ennenkin tehnyt tämän tempun
että käytän näppäimiä jossa ovat ä ja ö. Taas se juttu että ei voi sanoa
jotakin mitä sanavarastosta puuttuu. Nyt on kyse kirjainvarastosta. Editoin
tekstitilassa Midnight Commanderin editorilla.

Eilen uin PU uuden pituusennätyksen 250 metriä yhteen menoon. Siinä kahdensadan
paikkeilla on vielä raja joka on hankala ylitettävä mutta kai siivoan sen
pikkuhiljaa pois. Jossakin mielessä tarkempaa sanoa että kai se raja itsestään
tai kuin itsestään siivoituu kun uin ja uin ja totuttelen touhuun. Elikkä kroppa
ja mieli kasvavat ja kuntoutuvat jatkamaan. Kävin pizzalla vaihtelun ja energian
ja ynnä muiden tarkoituksien takia ja uutuutena valitsin kasvispizzan. Tuntuu
että nykyään pizzat ovat paljon ohuemnpia kuin joskus aikoinaan ja sillon ennen
ne oikein tirisivät rasvaa. Sitten kävin Ilkalla ja katsottiin Koputa puuta
jossa Danny Kaye hässäköi urakalla.

Yllätyin huomatessani että olen viimeksi kirjoittanut maanantaina. Aika lorisee
eteenpäin. Olen ollut alakuloinen ja masentunut. Enkä edes tiedä mikä ja mitä
olen ollut.

Kävin uimassa ja uin kaksi kertaa 200m sekarin ja kohta vielä 400 metrin SKU.
SKU tarkoittanee sekauintia. Uutena enkkana tällä kertaa oli uintikerran
aloittaminen sekarin perhosella aika rennosti ilman muita niinsanottuja
helpomia uinteja kuten rintaa tai selkää lämmittelynä. Uinnin päälle saunoin
ja kipusin takaisn altaalle vapaasukellusvarusteet mukanani. Silloin ei
vielä näkynyt ketään muita naamari-ihmisiä. Hain silti korin ja pelipäähineet
ja pallon. Kylläpä on iisiä mennä altaan 25 metriä räpyttelemällä räpylöillä
joko tasajalkaa tai vuorotahtia. Vauhtikin voi olla aikamoinen ja todella
huomaa kuinka kroppa on tiellä ja hankaa vettä vasten tai pikemmin huljuu
vedessä eteenpäin ja varsinkin kun kroppa ei ole virtaviivaisessa asennossa.
Tulihan niitä pelureita sitten ja pelattiin reippaasti. Tämä oli kolmas kertani
ja nyt aloin oppia että uppopallo sujuu paremmin rauhallisesti sekä veden alla
että henkittäessä mahdollisimman syvään snorkkelilla jonka kanssa edelleen
hiukan tuskailen. Aloin oppia myös että uppopallo on kontaktilaji ja pallon
haltijaan pitää kaydä reippaasti käsiksi niin ja toki kun haltijana on
vastapuoli. En oikein osaa uskoa mutta taisimme pelata 40 tai jopa 45 minuuttia.
Ajan kulua en juuri yhtään tajunnut. Kotiin palattuani minulla oli melkoisen
euforinen olo. Sanon vaikken taida tietää euforiasta mitään eli mitä se
tarkoittaa. No eikäs se ole olla kännissä tai mukavasti huumautunut pikemmin
henkisen mutta ei ainakaan huummeen käytön seurauksena? Olipa vaikee löytää
kysymysmerkki tästä näppikseltä. Tämä käyttis on niin sanottu live-cd eli
cd:ltä boottaava. Koetan nyt muuttaa korvaustoiminnolla :o :a eli suomen
a ja o tuplapisteilla niiden paikalle jotka tästä nyt tulee näppiksestä.
:O kohdalta tulee ; ja :a kohdalta tulee '. -00:03

2004-02-25 perjantai 00:13
Muunnos ei onnistu. Tyhmä ohjelma kun ei anna syöttää alt+numerokoodilla
:a eika anna lukea tiedostoa replace-toiminnon kenttään. Työnsä oli jo saada
selville :o ja :a merkkien desimaalikoodi tekemällä kaksi kertaa yksimerkkinen
tiedosto jonka dumppasin od-komennolla parametrillä-i. Jää tehtäväksi Windowsin
Dos puolella muunnos. Mutta nyt koetan siirtää tämän nettiin ekaa kertaa ftp:llä
Linuxista luullakseni. Onnistukoon. Jos ei niin valitusvirsi seuraa. -00:19

20:44 Höh. Nyt olen ihan hämmästynyt. Kokeilen Gnoppix Linuxia joka on kylläkin
ulospäin Ubuntu Linux joka on Debian muunnos Niinkuin Knoppixikin. Hämmästys
seurasi kun sainkin äät ja ööt tulemaan tähän toiselta osiolta käynnistämääni
Midnight Commanderiin. Tämä Unix-systeemi on niin monipuolinen että en tiedä ja
sitten tämäkin Linux niin täynnänsä kaikkea kummaa että vähän kauhistuttaa.
Tosin kauhistelu ei taida olla kovin kehittävä tapa ajatella koska ei mitään voi
tajuta. Miten atomeista muodostuu elävä otus? Kenties epäkäytännöllinen ajatus
vaan voisi ajatella kuinka aminohapoista ja ynnäs muusta muodostuu solu. Tämä
oli vaan kehittävä vertaus että eipä näitä juttuja tarvinne tajuta kunhan edes
jotenkuten saa homman pelaamaan. Tämän epäsikiön Linuxin. Paskapaskapaska. Siis
kun olen ladannut Gnoppixin ja heidän sivuillansakin sanottiin risteytymä tai
mikä lie Ubuntuun mutta miten helvetissä sitten kutsua koska työpöydän
taustakuvassa lukee Ubuntu. Mietin hiukan ja teen tällä erää kertakayttöön
tarkoitetun nimen aivan kuin Eiffelin torni. Gud eli GnoppixUbuntuDebian ja
haha siitähän saankin sitten nimen satavuotiseen käyttöön saman tien. Voi sen
samperia kun sekoilu on ilmeisesti maailman ainoa luova voima. Eilen ftp koe
pelasi ja saas nähdä nyt. Koetan ensin tällä kokoonpanolla muokata eiliset
:o ja :a versioni. Tämä on siitä sekavaa että en saanut ollenkaan merkkitilan
konsoleja auki tässä ja tämä on Gnomen terminaali ja se pyydystää näppäilyt
ennen kuin ne pääsevät tälle mc:lle asti eli F1 tuo terminaalin eli siis
pääteohjelman helpin eikä tämän mc:n helppiä. Helvetti. Ehkä senkin voi säätää
sillä sain tämän tekstin alun yllätyksekseni säädettyä ääkköset näkyviin ja
tulemaan esiin. Aluksi ne eivät näkyneet tekstissä kuin neliön ääriviivoina eikä
näppäimistöltä tullut ään ja öön kohdalta mitään. Ja tämän päätteen voi säätää
koko ruudun kokoon ja merkken kokoa suurentaa eli kirjoitus maittaa ihan nyt
vielä kohtuudella. Toivoa siis on enemmän kuin hiukan. Isonsin merkistöä vielä
ja nyt näkyy jo aika hyvin. Tässä mistä tulee Gud on Firefox 1.0 eli se homma on
hoidossa. Elisessä Knoppixissa on KDE ja Mozilla silkka joista en niin taida
pitää kuin Gnomesta ja Firefoxista. No harkintaa vielä mutta Gud voi olla vaikka
kenties sitten se mitä tästä säädän jos vaikka tämän saisi asennettua. -21:06

21:11 Sain muokattua ' ja ; pois. 162 Replacements made eli niin monta äätä ja
10 öötä. Vahingossa yksi ylimääräinen kun muutin sen jonka piti jäädä kertomaan
asiasta. Tämä höpinä on asiatekstiä. Asialöpinää. Toivon että teksturi huomioisi
merkatun alueen ja tekisi muunnosta vain siellä mutta ei se toivettani etukäteen
kuunnellen ollut tehty. Tein muunnoksen yksitellen joka merkille enteriä
takomalla ja silti mokasin yhden öön vaikka niitä oli vain 10 muunnettavaa. Ja
hei! Siellä on vielä yksi iso Ä joka näyttää vielä olevan ". No tuota koetan
lukea nyt vihdoin koko tämän kuun aikaansaannoksen ja siellä taitaa olla jokinen
hihi-kirjoutusvirhuli jotka voin säädeskellä samalla. Olen vähän miettinyt että
osaisinko säätää tätä mc:tä siistimmäksi mutta olen vain lukenut jonkun väitteen
että tämän koodi on sekavaa. Osaisinkohan tehdä omani F:n toimimaan Linuxissa ja
muissa Unixeissa käyttäen Free Pascalia? Ainaskin Äffä pelaa DosEmun avulla kai
se on älytöntä raahata vanha paska mukaansa kun alla on tämä fixumpi ja uusi
paska jota sentään pääsee säätämään. No juh lukupuuhaan. -21:20

22:27 Ei voi olla totta! Lukemiseen muutamine sätöineen meni hiukan yli tunti.
Muutama asia oli mitä olisin halunnut tarknetaa mutta en juuri muista, Yksi on
käsien kipeytyminen. Parempi luulo oli että uppopallossa puristin palloa niin
että kyynärvarret kipeytyivat jasitten uudempi luulo on että olen tainut
murskata munan kuoret silpuksi sormieni välissä voimalla ja siitä kipu. Asiasta
pääsee syrjähypylle mukamas outoihin tapoihin. Luulenpa että jokaisella on niitä
omansa lainen liuta. Mikäköhän minulle tulisi mieleeni tässä juuri
istueskellessani? Jotakin joka silkasti vaan liittyy yksityiskohtiin ei lasketa
koska se on jo koko lajistonsa sinällään. Voihan pihkura en näy mitään kummaa.
Ehkä vain tapani kasata roinaa joka puolella ympärilleni ja se piirittää ja
pikkuhiljaa lirittää minut. Ja äh eipä tuokaan kovin kamalasti pidä paikkaansa.

Luulin meneväni tänään uimaan ja melomaan. Sitten totesinkin ottaneeni muikeat
päiväunet. Olin jotenkin ramman ja lihasväsyneen oloinen. Eilinen uppopallottelu
taisi olla aika rankka. Olisin vielä kerennyt meloskelemaan ja tekisikin hiukan
mieli treenata eskimoja lisää mutta laiskuus on ensimmäinen luontoni. Hitsiliini
kun on jo mennyt monta perjantaimelontaa poskelleen. Noh viikko vierähtää taas
nopeasti. Olkapäissä on kankeutta tai hartioissa noh niskan juuressa kumminkin.
Juh semmoista vielä että eihän nyt toimi laisin minun ohjelmani koska se ei ole
päällä ja se tekisi tuon alimmaisen päivämäärä ja kellonaikapäivityksen. -22:40

23:02 Teinkin uudemman testin. Mc:n FTP toimii ja vielä hullumpi testi. Sen
editori osaa hakea netistä tekstin suoraan muokattavaksi ja nyt kirjoitan siten.
Siis ominaisuuksia on mutta hankalaa kai juuri siksi. En saanut miukumaukun
merkkiäkään näppämistöltä ja sen tarvii ftp-yhteyden aukaisuun. Etsin mc:n
historiatiedoston ja muokkasin sinne muka historiarivin jolla on miukumauku ja
sitten piti tulla pois ja kopsata kyseisen tiedoston kopio alkuperaiselle
nimelle koska ulos tullessa mc kirjoitti uuden historin josta muokkaus oli
tietenkin kadonnut. Touhusta voi tulla ohan pätevää jos riittää puhtia säätöön.
Minulla on ollut tuntoa että riittää ja samalla paljon epäluuloa. Nyt koklaan
kopioida "tämän" takaisin netistä omalle koneelle. Jos tämä siis F2:lla säästyy
nettiin. Siinä on aina ongelmansa koska nettiyhteys useimmiten alkaa juuri
silloin pätkiä kun on kirjoittanut päivityslomakkelle aimotekstin. Jep niin
kävi: "Error trying save file". Savesin sen sitten vanhalle paikalleen. Koitan
vielä jotakin pikkutekstipätkän editointiä tähän tapaan että näkee toimiiko
suora netistä editointi laisinkaan. -23:11


0501  (tämä 0502)  0503

päivissivulleni

alkusivulleni


2005-04-06 02:22