Jorpen päivittelyt 2005/07 heinäkuu


2005-07-01 perjantai 12:29
<3 2kk !!!!! Rakastan...

Onnen ja tuskien ja tyhmän alun kautta nyt järkevä uusi alku!!!

Mansikkapäivä! -12:31

12:46 Oon näköjään alkanut hieman harrastaa valukuvaamista. Hupsis! :-) Sana
sopii koska kuvasin Langinkosken valumista ja myös vettä hipoen mutta veden
alta tuli pelkkää harmaata. Ja mansikoita kuvasin. Oli varsin vaativa tehtävä
minulle saada tehtyä irc-galleriaan modi jossa mansikat täyttävät kokonaan
uusimman kuvani taustan. Viikolla hammaslääkärillä muistin jättää kameran
taskuuni ja kuvata kun pora tai hiontalaikka nirhii uutta paikkaa sileäksi.
Tai vinkuu joka tapauksessa tai melkein vähän ulvoo.

Hammas sai jäädä suuhun. Kun se mätimisjuttu ei ole kuulemma vaarallista ja se
on kropan ulkopuolella. Siis kai lihan ja hampaan välissä ja se hammas on
kuollut ja vähän heiluu. Sain lääkettä että bakteeri hellittäisi otettaan.
Ainahan sen hampaan pois kerkeää ottaa mutta mitäs sitten kun sitä ei ole?

En ole tainnut höpöttääkään vielä että rupean harrastmaan semmoista soppaa
missä on Linux+Apache+Php+PostgreSQL. Jotenkin uimiskeikan jälkeen tuntui että
maitoilu saa riittää. Olenhan nippelimies säätäjä. Vähän hakkeri.

Alan olla hyvin tavallinen. Ohho pitää varoa etten sitä liioittele. -12:56

13:42 Ai niin! Piti sanoa että tavalliset asiat näyttävät olevan aina silloin
ja tällöin hukassa. Äsken en löytänyt partateriäni. Tiedän kyllä että minulla
on purkki tai muovipullon pohja jossa niitä on mutta olen sen hävittänyt. Nyt
hävitän itseni tästä tietokoeen äärestä muualle. -13:43


2005-07-11 maanantai 14:23
Paussi on kehittävää. Kun ei ota aurinko ruskettuu kuvittelen ja samoin kun en
kirjoita tai uin niin opin niitä asioita. Silloin kuin on edeltänyt aika että
teen sitä mistä huilaan. Tässä välillä muun muassa juoksin ja niin lujaa että
luulen etten ikinä ole ennen päässyt. Vieläpä helteessä. Elämä odottaa. -14:25


2005-07-12 tiistai 01:44
Pitäis kyllä jo olla nukkumassa. Huomenna eli siis tänään on kello soimassa
yhdeksältä ja lähen iskää auttamaan taas veneenkunnostushommissa.

Kävin uimassa maauimalassa ja uin kohtuullisen agressiivisesti perhosta. Sen
päälle pätkät rintaa ja kroolia ja selkää tuntuivat väsyttäviltä.

Ihan toisessakin lajissa tuli ennätys ja se oli puhelu. Voisi tietysti sanoa
että puhelun kesto mutta sehän on seurausta siitä että välittää ja siksi on
puhuttavaa. Puhelu kesti sen lisäksi pyöräilyä ja talutusta monta ylämäkeä ja
alamäkeä ja koko matkan välipysähdyksineen ja jäätelön alustavan sulatuksenkin.
Puhelun takia päivä ei jäänyt pelkäksi ikäväksi päiväksi.

Puolen yön jälkeen tänne pörräsi yllättäen Porre kylään. Porkkana siis. Ja oli
myös toinen pörisijä omin siivin äsken kylässä. Perhonen tahi yöperhonen.

Mun tekisi mieli kirjoittaa kivasti mutta alan olla jo sen verran väsynyt että
kohta en tajua enää mitään.

Bongasin lehtimääristä British Columbia Magazine nimisen ja vasta myöhemmin
huomasin että siinä on jo kantta myöten kanoottiasia näkyvissa ja siis
melomisesta. Tuo maa on aika ihmettä vesineen. Siis siinä on vähän isompi meri
vieressä kuin tässä matalassa maassamme vieressä lilluu. Uutena tietona silmä
värähtäen vastaanotin kanoottisurffailun olemassa olon. Olin kyllä ajatellut
asiaa viime kesän jälkeen mutta ilman erottamista omaksi lajikkeekseen. Minusta
tuntui heti että kiinnostaa ja ihan erillä tavalla kuin kivikkoiset kosket.
Olen kai silti hiukan pohjiltani erillä tavalla merimies kuin joenkulkija.

Olen myös aloittanut pitkästä aikaa lukemaan jotakin ja se on historiaa. -02:09


2005-07-13 keskiviikko 13:04
Olen muuttumassa. Vaikein omaa elämääni rasittava asia olen minä itse. Asiat
ovat aina paradoksaalisia. Ilman itseäni ei omaa elämääni olisi. Ei ilman monia
muitakaan asioita mutta siihen puuttuminen on nyt saivartelua. Muutosta olkoon
se että en roiku enkä niin paljon saivartele kuin ennen. Tai ehkä joskus niin
voisi olla mutta ei nyt. Haluan olla reipas perusteleva ja perustelut vaativa.

Samaan aikaan ymmärrän että kaikki liittyy kaikkeen mutta elämää ehkä
helpottaisi kun asioita voi pitää erillisinä. Tai ainakin keskittyä yhteen tai
muutamaan kerrallaan. Se ei ole helppoa eikä varsinkaan aina. -13:09

13:11 Ai niin. Äsken ajattelin että alan olla sinnikäs. Suora yhteys siihen
miten olen itsekseni opetellut uimaan perhosta ja aion jatkaa opiskelua. Voin
olla sinnikäs muissakin asioissa ja minun tulee tunteita kuunnellen ja
harkintaa käyttäen valita mitä teen. Alan tosiaan olla mieltä että ihmiselämä
ei ole mitään kovin järjekästä touhua. Olen ennenkin ollut mieltä mutta tämä
mieleni korostuu. On ihan mahdollista että nyt olen silkan mielikuvitukseni
pauloissa ja iso osa tärkeää jää tajuntani ulkopuolelle. Mutta kun niin ei vaan
ole vaan olen yhtäaikaa järkevämpi älykkäämpi rohkeampi kuin koskaan. Olen
paremmassa kunnossa mitä nyt hiukan pullukkamahainen ja kohtuullisen
ruskettunut jopa. Olen vähän kasvanut. -13:17


2005-07-18 maanantai 13:21
Mulla on paljon kirjoitettavaa mutta nyt ei ole ihan silti kirjoitusfiilikset
ja sitäpaitsi kirjoittaminen ei nyt ole ihan ensimmäinen asia ainakaan
tärkeydeltään. Pitää alkaa käyttäytymään ja tekemään asioita. -13:25


2005-07-21 torstai 10:14
On vaikeaa rohjeta kirjoittamaan mitään kun elämä on muuttunut. Sen minkä
luuli olevan jo suhdetta olikin vain alkua. Pysähdyin taas tähän. En tiedä mitä
sanoa. Pakahduttavaa. Näinä päivinä kun en ole kirjoittanut päiväkirjaa olen
saanut ja lähettänyt aika monta pientä kirjettä sisällään suuria sanoja.

Tyttöystävä ja poikaystävä ja kulta ja rakas ja mitä vaan. Tunnen että ei sen
ole väliä. Sisältönä on kiintymys. Enää ei ole kysymys mitä sanaa käytetään.
Rakkauden vala on ensin sanallinen. Käytäntö näyttää siihen sitoutumisen.
Välittämisen. Varsinkin kun on vaikeaa. Ja tuoda pieniä iloja. Osaisinpa.

Taidan nyt luulla että vaikealta tuntunut olo on ollut sielun muokkautumista
jotta se sopii toiseen toisen kanssa yhteen. Valitunn naisen. Omistus. On
siihen myönnetty oikeus. Sanoa ja kysya ja sanoa ja kuunnella tosiaan. Ja vielä
sanomattakin olla perillä. Paljonlaisesti. Ihan. Kiireesti hitaasti. -10:35


2005-07-26 tiistai 10:14
Ensimmäisellä yrityksellä sanoimme olevamme sussuja ollessamme epävarmoja mutta
toiveikkaita. Epävarmuus oli itsellemme näkymätöntä. Nyt olemme. Varmoja kun
näimme epävarmuuden emmekä pitäneet siitä. Kokea on eri asia kuin kuvitella.
Minä en pidä eroista. Vaikka ollaan yhdessä.

Näen selvemmin ihmisten erilaisuuden ja osaan arvostaa sitä. Siis ymmärrän
näitä asioita paremmin. Voin helpommin ajatella jollakulla olevan jokin
ominaisuus tai piirre tai kyky. Haastavaa on koettaa keksiä joillekin asioille
käyttötarkoitusta tai sovellusta. Mutta ei elämälläkään ole. Siten.

Minun elämän tarkoitus on olla kullan vierellä.

Nyt tuntuu olevan taas lämmin päivä. Join kahvia ja söin omenaa. -10:18

10:19 Istahdellessani tällä kertaa oli minulla mielessä tarkoitus. Nyt
kuitenkin piipahdan ja käyn kirjoittamassa kirjeen... -10:19

10:23 Tein lyhyen mutta sitäkin tärkeämmän. Mutta nyt koetan taas sitten palata
tähän mäkättämiseen päiväkirjassani. No eihän tämä mäkätystä ole eikä
kaakatustakaan eikä kotkotusta taikka motkotusta. Vaan itse asiassa nyt koetan
kirjamia kirjoittaen sanoa sen mitä olisin hiukan aikaisemmin sanonut
puhelimeen mutta en sanonut koska. Lause jäi kesken koska lopetin selittelyn
kesken lauseen. En silti laittanut kolmea pistettä. Koska.

No niin.

Eilen katsoin Työkkärin MOLlista vapaita työpaikkoja Kotkasta. Idea ei ollut
oma vaan olin jollakin päätteellä nähnyt tutulta vaikuttavan ruudun. Oikein
mikään ei vaikuttanut tutulta. En siis ole oikeasti timpuri tai voin kuvitella
töiden liian ripeän vauhdin minulle. Listalla vain apteekkialan työ tuntui
tutulta. Olenhan käynyt lukemattomia kertoja apteekissa rahanlaskentaohjelmani
johdosta. Vaikka en sinänsä tiedä apteekkityöstä mitään ja samalla voi olettaa
että tiedän tai jos näen sitä niin tajuan heti että ei se outoa ole. Ja olenhan
myös tehnyt ohjelman jolla tulostetaan apteekkien vastamerkkejä vaikkakin myös
tiedän että ei niitä läheskään joka apteekki taida käyttää ja toisaalta
nykyajan apteekkiohjelmissa saattaa olla tulostusominaisuus. Siis tarroille
joilla yhdistetään lääke ja sen saaja. Ei ole yleensä luultavaa että olisi aina
oivallista yhdistää nuo kaksi eri pareina kuin oli tarkoitus. Noo niiin siis.
Ahaa paikkakunnalle soveltuva ammatti. Siis proviisoriksi heti. Paikkoja on
tarjolla. Koukutus kestäisi viisi vuotta. Noin. Ei hassumpaa ajattelin. Vasta
tänään rupesin ajattelemaan että sittenhän kun osaan alaa voisin tehdä myöskin
tietokonejärjestelmän apteekkialalle. Taasen syntymäpäiväjärjestelyni on aivan
kesken. Olin hiukan tai hiukan enemmänkin innoissani kun sain ajatuksen että
voisin kutsua kaikki melojat jotka tiedän. Sitten ajattelin muitakin ajatuksia
kuten että pihaan voisi varautua ripustamaan pressun sateen yllättäessä. Ja
kahvin keitosta sekä mahdollisista pullan tai ainakin jäätelönhakumatkoista
kaupasta. Ja jääkaapin voisi kantaa pihaan koska se ei ole nytkään käytössä.
Olin innoissani. Mutta sitten homma hyytyi. En saanut mieleeni mitään stopperia
vaan kuvan jostakin asiasta joka estää täydellisyyden. Se ei ollut mikään
konkreettisnen vaan käsite esteestä. Ei onnistu kunnolla siis jääköön.

Noin on tapahtunut monta kertaa aikoja sitten. En ollut silloin käsittänyt
tämän kuvion toistumista.

Yksi ongelmani on hanskojen heittäminen naulaan aivan ennen aikojaan. Vaikka
toisaalta olen sinnikäs kuin mikä. Ihmeellistä tämä vastakohtaisuusvyyhti.
Sitä sotkua on jokaisessa. Silkkaa järkeä on aika vähän. Tämähän on niinkuin
heiman älyllisyyttä että osaan vähän lukea ja hiukan kirjoittaa ja ehkä jopa
sekavasti ajatella ja tehdä ohjelman jolla kirjoitan. Mutta ei sillä sinänsä
pötki yhtään minnekkään. Mutta se päiväkirjan lisäpiirre että se on luettavissa
siis se on nettipäiväkirja. Se on välillä tuottanut yllätyksiä. Ei usein mutta
joskus. Yhden maailman tärkeimmän asian.

Minä en halua olla hiljaa enkä tekemättä. Kun on mielessä asioita haluan ne
sanoa ja siksi minulle on. En osaa sanoa kuinka. On tärkeää että on ihminen
joka välittää kuunnella. Kyllä minäkin haluan kuunnella mutta olen vain niin
sekopää. Kuka välittää kuunnella tulee kyllä ymmärtämään miksi. Olen huono
selittämään ja usein en edes tiedä.

Heti kun näen asian joka kuin hyppää esiin toimenpiteitä vaativana olen jo
menossa. Näyttää siltä että veroilmoituksen teko ei kuulu tähän joukkoon.
Mutta kun joku on suossa silmieni edessä niin en jää seisomaan paikolleni.

Tuosta tuli hyppy kirjoittamattomiin kokemuksiini ja tästä voisi tulla nyt
sitten aika pitkä sanalista tai kertomus ja minulla on nyt muuta tekemistä. Tai
sanon muutakin tekemistä. Outoa muutakin tai ei ehkä mutta en ole
valokuvannutkaan moneen päivään. Mutta siis kirjottamisesta että edelleen on
tullut mieleen ajatus pienestä ja kevyesta siis mukana kannettavasta laitteesta
jolla voisin laittaa ajatuksia ja tapahtumakuvauksia muistiin. Ainakin välillä
se tuntuisi tai luulen että tuntuisi kivalta. Toisaalta myöskin tämmöinen
sekava kirjoittelu on välillä tärkeää. En ole lukenut pitkään aikaan vanhoja
kirjoituksiani. Sitäkin soisin välillä tekeväni. -10:55

11:00 Juuri tuli jokin ajatus ja hävisi. Ahhhh se on se että minulla siis aika
vahvasti pamahtaa päälle jokin idea jota ryhdyn puimaan ja sitten edellinen
asia jää unholaan. Vaikka uuden asian ilmestyminen ei tosiaankaan sinänsä tee
pätemättömäksi edellista asiaa. Se vain unohtuu. Ehkä joksikin ajaksi. Nyt en
sis ole vielä heittänyt pois proviisorin ammattia. Olisi se ihan käypää kun
tieni olisi muutama tonni 600 eläke-euron sijaan.

Olen kai myöskin meinannut manita että aloittamani tietokoneaiheiset omat
opintoni tai harjoitteluni ovat olleet lähes kesken. Hiukan olen tutkinut ja
harjoitellut sentään ja antanut kuvien mahdollisuuksista näkyä mielessäni. Ne
sopisivat yhteen äskeisenkin ammattihaaveen kanssa. Mutta ne sopivat yhteen
minkä tahamsa asian kanssa paitsi sen ennakkoluuloisuuden tai uusien asioiden
estemuurin joka on aika useiden ihmisten mielessä. Tuohonkin yhtä aikaa asiaa
sanoessani sain ymmärrystä tai näin sen kehittyneen mielessäni. Minähän toimin
ideoiden voimasta enkä rahan tai kuvitellun järjellisyyden. Useissa tapauksissa
pihvin näyttäminen saa ymmärryksen valon syttymään ja sehän on rautalanka josta
näitä voi vääntää esiin. Taisin sittenkin olla yltiöoptimisti taas. Mutta nytpä
voin mainita että minulle on kuolemaa ideoiden ja innostuksen latistaminen.
Minulla ei ole ikinä ollut tekemisen puutetta. Tietääkseni. Minulla on kylläkin
ollut ikävää kun en ole uskaltanut tehdä mitä olen luullut tahtovani. Voi olla
että sekin on ollut hyväksi koska siten monelta tyhmyydeltä on vältytty. Nyt
ehkä osaisin lähteä tekojen tielle kypsynnemmällä ymmärryksellä.

Luin elien sen historian Verdun 1916. Sanoin että luettuani ymmärrän asioita.
Tulin järkiini sitten. Tunnen ymmärtäväni koska kertoja osasi kertoa jopa
minulle jakeluun menevästi. Hän yhdisteli asioita ja minä tunsin heti että
minulla on ymmärrystä. Kiitän matkaopastani. Kiitän sanomasta että asiat
vaikuttavat hyvin kauas. Nyt ei ole hetki tyhjän päällä vaan historiansa. On
tuleva sen päällä mitä on nyt ja mitä on ollut ennen. Tapahtunut. -11:15

11:19 Luultavasti tämän päivän kirjoittelun aloittamisaikana oleva 10:14 ei
ole tosi. Mokasin ja unohdin päivittää ajan jonka pohjaksi olin kopioinut
edellisestä kerrasta pätkän. Ajattelin että jos minulla olisi tässä
ohjelmassani kirjanpito käynnistyksistä niin sieltä se selviäisi. Mutta vasta
muutaman tai yhden tai kahden minuutin päästä tajusin että minullajan on ollut
tässä ohjelmassani jo aikoja päiväyksen päivitysominaisuus. Joo ja se toimii!
AltZ aukaisee listan jolla on muka makroja no siis tekstinpätkiä ja lista oli
heti juuri sopivalla kohdalla. Siinä oli tuo html:n viime kohdan tagi ja sana
Date huutomerkillä edessä joka on merkattuna tämän html:n lopussa nyt toiseksi
viimeisellä rivillä olevan DateStamp kohta. Siis en osaa tai viitsi käyttää
aina omaa ohjelmaani. Tämän koko istunnon taisin aloittaa 10:08. Virhe ei ole
kovin suuri ellei ruopea sekunteja laskemaan. -11:27

11:54 Tää on ihan pielessä mun tietsikkasysteemi. Oon usein roottina kun en
tiedä ja osaa vielä laittaa että saisin järjellisesti käytettyä toimintoja.
Täysin pöhlöä dorkaa.

Muutamia päiviä sitten päivitin molemmat sekä Firefox että Thunderbird uusiksi
ja versionumero on molemmilla 1.0.6 ja sukunimi Mozilla. Villoja niissä on
mutta en tajua miksi Thunderbird merkkaa kaiken tulevan postin 5 tuntia ennen
sen lähetystä tulleeksi. Järjetöntä ja idioottia!! -11:57

((
28-31.7.2005 Assembly !!
28-31.7.2005 Meripäivät (pass ?:(
30.7.2005 klo 16 Pellehyppykisat (pass ?:(
))

2005-07-30 21:25
Sony VAIO VGN-S4HP, 1.95kg, näyttö 1280*768 pikseliä, näytönohjain
NVIDIA GeForce Go 6200.

Pitäs kirjoitella päiväkirjaa aina kun istuksin. Vaikkapa kahvilla tai käväisen
jollakin nettipäätteellä. Nämä ovat ensimmäiset rivit kun kirjoittelen Assemblyn
aikana päiväkirjaa varten.

Täällä pitäisi olla oma reipas tiimi jotta olisi menoa. Toisaalta välillä tekee
mieli hengähtääkin.

Tänään kokeilin feather Linux CD:tä jolla on noin 120 Megan paketissa
kohtuuvalikoima ohjelmia. Se on siisti alkukysymksineen mutta monet valikoiden
kohdat eivät toimineet ollenkaan. Aloin myöskin opiskella uudestaan tai ehkä
ensimmäisen kerran todella alusta jälleen kerran Debian Linuxin asentamista ja
säätämistä. Knoppix on Debianin jälkeläinen ja feather Knoppixin.
Olenhan sen lainen että välillä mieluusti tutkin asioita niiden lähteelleen tai
ainakin mielellään lähemmäs alkusyntyä.

Tein tämän pätkän MTV3:n saitilla olevalla palautelomakkeellani.
Pitäisi luoda jonnekkin tähän kirjoituskäyttöön sopivampi lomakesysteemi. Mutta
ei vielä lainkaan ihan blogimainen vaan simppeli.

Ha-ha juuri huomasin että tämä kirjoittamani näkyy tuossa yläpuolella olevalla
hiukan suuremmalla näytölläkin. -21:44

23:48 Taas kokeiluja. Tämä taitaa olla  Yliopiston tietojenkäsittelylaitoksen
standi. Mustia pienia laatikoita Delliä näyttö litteä 1280x1024 ja aika
skarppi. Näissä on KDE ja ilmeisesti Fedora Linux. Joillakin koneilla ei pääse
nettiin kun omistajaorganisaation sivuille ja joillakin siis tällä nyt toisella
kokeilemallani pääsee sitten muuannekkin.

Ai niin. Olin lukemassa entistä päiväkirjaani. Halusin tietää koska kokeilin
kommunikaattoria. Se oli viime syksyä.

Löysin sen Goooklella hakemalla Julpa kahdella peellä. Minusta se on vähän
hassua mutta niin se oli. Ekalla löytösivulla oli juuri se päiväkirjan sivuni
tai siis kuukausi.

Äskettäin lueskelin hiukan joitain muita vanhempia kirjoituksiani ja minua
alkoi ihan naurattaa. Olen kirjoitellut mahtavia litanioita ihan höpöjä.
Kuvittelin heti että nykyisin olisin järjestyksellisempi. Mutta enpä sentään
tiedä nyt niin kovin varmasti.

Tällä koneella:
User Agent: Mozilla/5.0 (X11; U; Linux i686; en-US; rv:1.7.8) Gecko/20050513
Fedora/1.0.4-1.3.1 Firefox/1.0.4
Remote Addr: 85.188.34.236

Toisenlaista päiväkirjateknistä tietoa on tässä. En kirjoita tänne viestejä
kenellekään erityisesti vaan omia pääni sisältöjä. Jos muuta teen niin tämä ei
ole päiväkirja siltä osin ja tosiaanin pyrin sitä välttämään.

Sensuuria tässä on omalta osaltani jonkin verran mutta eipä juuri tavallisista
asioista joista voisi puhua kenelle vain joka on normaalin sosiaalinen.

Tai luulenpa sittenkin että ei voi puhua puhutun tavallisuudesta vaikka voikin
puhua yleisistä käytännöistä mutta ei sellaisia ole kuin pienehkölle piirille
kerrallaan ja en tiedä mikä piiri olisi kyseessä. Minulle maistuu että tämä on
epäkäytännöllistä. Koetan pitäytyä tavassani kirjottaa yhteen kyytiin mutta
nytkin tuli ajatuskuoppa ja olin kompastua. Toisaalta jos haluan ajatellumpaa
niin voisin ensin ajatella ja vasta sitten kirjoitella.

Tänne ei ilmesty asioita joista olen luvannut vaieta. Vaikkakin voisihan käydä
että on oletus päällä. Joko minulla tai jollakulla ja törmäten huomaa että
oletus oli toisella osapuolella erilainen. No tuota varten koko
keskustelutaito on olemassa.

Olen alkanut huomata että puhuessani ja ollessani eri mieltä jonkun kanssa
onkin puhuttu eri asioista. Alan luulla että tuo on ainakin jonkin verran
elleipä jopa melko leveästi ylestettävissä. -00:04

00:20 Assemblyssä on sekava sananen. Piti sanoa että eipä onnistu
nettityöskentely mistä vain kun olen sen opetellut omakonekohtaisesti. Tunnen
tarvetta luoda uusi tapa jolla saisin vaikkapa päiväkirjatekstejäni luotua
lähes koska vain ja lähes missä vain. -00:23

1234567890123456789012345678901234567890123456789012345678901234567890123456789
(Huom! 2005-08-01 04:33 Otin wikipediaan laittamani apurivin mukaan. Se ihan
helpotti tekemään sopivan mittaista tekstiä. Jätin vikä 0:n pois. Numerorivi.
Ja vielä huomio että rivipituudet säilyvät wikin muokkaustilassa!)

00:27 Edellisenkin pätkän kirjoitin wikipedian käyttäjäsivulleni. Wikithän ovat
usein sivuja joita pääsee muokkaamaan ilman mitään käyttäjätunnuskyselyitä.
Tämä jatko menee aluksi samaan paikkaan. Sitten saan koota nämä tekstit ihan
varsinaisimpaan nettipäiväkirjaani. Elikkäs siis wikipaikaan voinen kirjoittaa
koska vaan kun nettiin pääsee. Enhän yleensä juuri muista salasanojani
mihinkään. Aikoinaan olin varsin epävarma pankkiautomaatilla tunnusluvun
muisteluyrityksissäni. Enkä rupea kantamaan muistilappua missä on tunnuksiani
enkä myöskään ala lokkautumaan eri nettipaikkoihin yleisessä käytössä olevilta
työasemilta. Mutta siis jees!!! Wikipedia auttoi tähän kirjoitusongelmaan.

Minulla oli äsken ryhtyessäni taas kirjoittamaan jokin johtoajatus ja luulin
sen unohtaneeni. Mutta palasihan se. Eli kun aloin lukea vanhoja ja todella jo
unhoon jääneitö kirjoituksiani tuli höntti olo kun vanhat tekstit olisivat
jonkun eri ihmisen ja sekopään kirjoittamia. Siis niinkuin tyhmä olo siintä.
Mutta sitten tajusin että hyvä jos olen kehittynyt hieman keskittymiskyvyssäni
enkä enää suolla aivan niin sekopäätekstiä ainakaan yleensä. Ja kehittävää oli
ryhtyä lukemaan jo unhoittunutta koska nyt voin tutustua kuin ulkopuolisena ja
ryhtyä toimiin seh henkilöän kanssa joka olen. Luulen että tosiaankin ryhdyn
määrätietoisemmaksi ja toimeliaammaksi. On tehtävää! -00:39

00:40 JUU anteeksi käytän tätä välillä välietäppina päiväkirjoituksilleni.
Laitoin tuollaisen rivin wikipediaan ja sitten korjasin ä:tä. Välietäppi.
No juu mielen siivoamista tarvii tehdä. Ja huoneeni. Olen oppinut lisää tuota
alaa viimevuosina mutta voin oppia vieläkin tehokkuutta tosiaan. -00:43


(2005-08-01 05:16 bloggerin kautta kirjoittamissani pätkissä oli alussa:
Anonymous said...
ja lopussa aika hiukan eri aikavyöhykkeen mukaan kun paikkakunnalla. Poistin
ne. Ajan malli 2:11 PM. Seuraavan ilmon laitoin "blogaamieni" edustalle...)

Pöljää kun en tiedä minne voisin jättää viestiä itselleni kun olen netissä vain
jostakin... kaikki tunnukset ovat kotivirityksessä....

00:56 Muistinpanot jatkuvat eri aiheista. Olen taas Sonyn standilla ja tämä on
Sony VAIO VGN-FS195VP. 2.9kg ja näuttö 1280*800 pikseliä.

User Agent: Mozilla/4.0 (compatible; MSIE 6.0; Windows NT 5.1; SV1)
Remote Addr: 85.188.34.223

Siis tässä on MS Explorer ja se on varsin kömpelö verrattuna Firefoxiin minun
mielestäni. Niin ja tämän mikron näyttö on leveä ja samoin näppäimisto jotenkin
laajalle levittäytyneen tuntuinene tai sitte vain ylettömän litteä.

Taas samankaltainen tilanne kuin edellisessä ständissä. Olen unohtanut asian
josta halusin kertoa. Nyt olkoon siis se asian sijaan asiana juuri tämä
havainto. Eli minulla on tapana unohdella mitä oli aikomuksenani.

Ainakin se oli asiananai että voin kirjoittaa bloggeriin kommentteja
anonyymisti ja siinä on toinen tapa tai ensimmäinen keksimistäni kylläkin
saada tekstiä nettiin ilman tunnuksieni muistamista. Ehkäpä se olikin
asianani. -01:05

03:14 Kävin saunassa juuri. Se toimii aivan mukavasti kun saunojia on ja sauna
kostuu ja jäähtyy. Ensimmäisen kerran kävin siellä ensimmäsenä yönä noin
viideltä ja sauna oli silloin melkein mahdottomassa kunnossa. Se oli varmaan
kuumennu tuntikausia käyttämättömänä ja kaikki lauteet olivat polttavan kuumia.
Vaikka ruiskutin letkulla kylmää vettä lauteille muutamaan otteeseen olivat
ylälauteet edelleen minulle polttavia ja pärjäilin vain matalammalla.

Harrastukseni luetella tai merkitä asioita muistiin ei ole ihan kahju. Se on
eräs tapa hahmottaa asioita ja luoda niistä ja niiden ominaisuuksista kuvaa
mieleensä. Ajatukseni hieman katkesi taas.

Julpalla on koneensa näppäimistä osa vaihdettu ihan sekaisin niin ettei
kaltaiseni näppäinsijainteja tuntematon ei kirjainten paikkoja välillä
tosiaankaan millään meinaa löytää. Pikkuhiljaa opin hieman löytämään niintä.
Nyt ei tarvita johtopäätöstä että kertoisin tästä koneesta jolla kirjoitan.
Tämä on Mac. Näyttö on melkosen laaja litteä. En osaa käyttää oikein mitään.
Käyttis on Mac OS X 10.3.9.

User Agent: Mozilla/5.0 (Macintosh; U; PPC Mac OS X Mach-O; en-US; rv:1.7.8)
Gecko/20050511 Firefox/1.0.4
Remote Addr: 85.188.34.247

Erään kerran lueskelin jotain tekstiä ja sen kirjoittajan ohjeita tekstien
tekoon. Kirjoittaja oli toteuttanut jonkun äänenpakkausohjelman ja siten
ilmeisen keskittymiskykyinen. Tekstiohje kuuluikin toistettuna keskity
aiheeseen. Minä olen juuri erilainen. Hieman. Osaan keskittyäkin. Ja minulle
aihe tarkoittaa laajempaa kuin jokin yksitäinen asia. Vaikkakin osaan ainakon
joskus hyvin erinomaisesti keskittyä melkoisen pieniin asioihin. Mutta ei
asioilla ole kokoa.

Tässä on rivissä yhdeksän näitä Mäkkejä ja minun on rivin oikeassa päässä.
Tästä tulee aluksi anonyymi kommentti bloggerin kirjoituksiini. Olen
tunnukseton ja anonyymi.

Minä huolisin kirjoittaa joitakin juttuja tältä kuukaudelta. Aika paljon on
jäänyt kirjoittamatta. -03:39

03:40 Jatkan heti perään. Koetan muistella muutaman asian tältä kuukaudelta
joka on juuri loppumaisillaan reilun parinkymmenen tunnin kuluttua.

Hetikohta. Sillä pulpahti miete yksityiskohtien vallitsevuudesta. Kuten
geeneissä joissa on käsittämätön määrä detalia joka yleensä toimii huiman
varmasti. Eikä siihen voi kiinnittää huomiota millään aistilla kuin
kuvitelmien tasolla. Jahas tarkoittiko tuo että ei mihinkään yksityiskohtiin
tarvitsisi kiinnittää huomiota?

Mutta uinnista! Nyt on tullut pausseja mutta edelliset ovat olleet
tähänastisista vauhdikkaimpia luulen. No perhosta toki olen treenannut.
Tein eräs aamu pyykinhuuhtelukäynnin mattolaiturille. Pulahdin siitä uimaan
ja suoritin ensimmäisen pienen matkauintikokeen joensuistovesissä. Uin
mattolaiturilta Höyrypanimon laiturille ja takaisin. Kroolasin ja välillä
pätkiä perhosta ja siinä ohessa rupesin vetelemään henkeä välillä jokaisella
vedolla. Jotenkin kuin itsekseen niin kävi. Sen jälkeen olen uinut
altaassakin eri lailla.

Viimeinen uintikerta on Kontulasta samalta päivältä kun Assembly alkoi. Uin
hiukan ekstraa rintaa niin loppu on 4 * (100RU+100PU+100VU+100SU). Se oli
makea uinti. Siis nykyään yhteen perään ensin jotakin ja sitten perhosta ja
taas jotakin lopettamatta menoa. Hengitän kahdella vedolal ja sitten olen
yhden hengittämättä ja hengästymään ei pysty juuri laisinkaan verrattuna
entiseen hengittämiseen joka toisella vedolla. Hengittämisen oppiminen onkin
ollut työlästä. Aluksihan en osannut ottaa juuri ollenkaan ilmaa koettaessani
uida perhosta. Nytkin meno pätkii hengittäessä ja tuntuu olevan selvästi
sulavampaa hengittämättömällä vedolla.

Olen kaivannut juoksemista mutta ollut laiska ja saamaton lähtemään
hölkkäämään tai juoksulenkille. -03:54

03:56 Täällä Assemblyssä on vielä menoillaan viimeisillään imurointikisa.
Kuka imuroi eniten tunnissa kolmen ja neljän välillä. Hieman urheilukisamaista.
Muuten mitä tehdä säästyneellä sadasosasekunnilla? Vaikka se ei ole asian itu
vaan minun mielestäni jäntevyys pystyä moiseen ja harjoituttaa itsensä. Mutta
tavallaan asiallisena sisältönä tälle imurikisalle en ne muuta kuin
laitetoimittajien ja järjestäjien ennätyshimon ja testaamishalun. Harvoinpa
sitä voi saada tuhansia imuroijia kerralla pihojen päälle yhdellä areenalla.
No tai kerran vuodessa näillä seuduilla. Tosin en tiedä vaan hieman luulen.
Mutta ehkä siksi tunnin kestäessä nettiyhteys hiukan reippaasti hidasteli
välillä.

Niinpä tämä minun yksityiskohtasuuntautumiseni on onnen omiaan
tietokoneasioissa joissa pilkun ja pisteen ero tai mitä kummin asia voi olla
hyvin ratkaisevaa jotta systeemi skulaa.

Minun piti jo ruveta kertomaan muita asioita mutta humpsahti tänne ja näihin
tietsikoihin. Jotkut järjestelijät ajelevat rullalaudoilla täällä. Ja sitten
vielä siihen yllytyshuulluuteeni. En ole enää niin kovin yllytyspöhkö. Mutta
tässä päiväkirjakirjoittelussa näkee kun idea ja ajatus hypähtää mieleen.
Silloin se on sanottava. Muuten tämä olisi hiukan jotakin muuta kuin
kertomusta siitä mitä mielessäni liikkuu.

Minulta on kysytty mikä nettipäiväkirjan tarkoitus on. Niin! Mikä? Ja nyt se
on lyhyenä ja selväsanaisena mielessäni. Se vastaus. Nettipäiväkirjani
tarkoitus on tehdä itseni itselleni ymmärrettävämmäksi. Ja samalla muille
jotka kenties ovat kiinnostuneet ehkä ymmärtämisestä yleensä tai erikoisesti
minun ymmärtämisestäni.

Vaikka olen usein erinomaisen lyhytjänteinen niin olen myöskin aivan toista.
Seuraavassa kuussa tämä kirjoitteluni tulee kahden vuoden ikään.
Kuukauden lopuilla.

Minua hiukan harmittaa kun en osaa juurikaan kymmensormijärjestelmää. No ihan
hiukan vain. Tai siis ehkä osittaista setsensormijärjestelmää. Aloitinhan
opettelun jossakin vaiheessa ja sen voisi löytää päiviksestäni aika taatusti.
Mutta jätin opiskelun sitten kesken. Toisaalta se ei yleensä kamalasti
haittaa. Kyllä tekstiä suoltuu näinkin ja ongelma ei kai ole kirjoittaminen
teknisesti vaan keksiä näitä muutamia sanoja perätysten jonoon peräkanaa
olemaan. -04:14

04:15 Meloin jokunen viikko sitten perjantaina Hempan 50-vuotis synttäreille
Neuvottomaan. Lähtiessä kokeilin ensimmäistä kertaa eskimokäännöstä luonnon
vesissä ja kajakki lastissa. Onnistuin ja tein kolmisen pyörähdystä. Julius
kuvasi.

Matkalla oli kaksi upeaa kokemusta. Tai pikemmin kaksi erillista ja yksi
kokonaisvaltaisempi ja sitten vielä kokonaisuutena koko matka. Ja vähän
muutakin. Ja sitten hulluakin tai tyhmyyttä.

Tapasin joutsenen joka päästi melko lähelle. Hän purhjeti komesti pöyhöttämällä
siipensä ylös kaareutuvina.

Menin nurin ja enimmäkseen omaani tarkkaamattomuuttani. Ei ollut suuren suurta
aaltoa eikä tuulta sillä hetkellä. Vesi oli rusehtavaa. koetin päästä ylös. En
ole varma koetinko kaksi tai kolme kertaa vääntäytyä. Niin luulen. Sain sentään
aina hiukan ilmaa enkä lannistunut. Kolmannella tai neljännellä pääsin ylös.
En ole varma riippuiko se enemmän puolesta jolta yritin ylös vaiko tuulen
suunnasta. Mutta lopulta oli ihan helppoa päästä takaisin pystyyn. Vaikka
ensimmäiset yrityksen olivatkin aika onnettomia. Olin mahtavan innostuntut ja
onnellinen mokattuani ja toivuttuani liivit märkänä takaisin pystyyn.
Kiljahdinkin!

Meloskelin myötätuuleen ja sivutuuleen ja vastatuuleen leikilläni ja
harjoitellakseni. Ja samalla käännöksiä tuulta vasten ja myötäisesti.
Laskettelin tuulen ja pikkuaaltojen mukana rantakivien välistä saaren ja
luodon välistä ja toiselta puolen taas luodon ohi. Kiertelin ja kaartelin.

Syntymäpäivillä nautin turhan paljon viinasjuomia. Osasin sentään mennä
pitkäkseni uuden makuupusiini kanssa laiturille ja yö meni rauhaisasti. Mutta
en ollut aamullakaan vielä selvinnut. Kukuin liki koko päivän laiturilla ja
vielä takamukselle idioottimaisen tyhmästi aurikoa ottaen. No idiootti on
idiootti. Takamus kutisi viikkoja vastalauseena.

Lähdin vasta illalla takaisin. Kävin katsomassa ja kokeilemassa Kallen kajakkia
jota hän on myymässä vuodeksi ja haluaa sitten ostaa takaisin itselleen. Se on
se jolla hän on melonut Tukholmasta Suomen puoolelle tehden samalla
matkakertomusta. Minun takalistolle istuin tuntui epämukavalta. Eikä olisi
varaakaan enkä ainkaan vielä tarvitsisi niin tilavaa kajakkia. Siihen mahtuu
parisataa litraa matkatavaraa.

Sittemmin meloin suorinta osaamaani tietä takaisin Metsolaan.

Keksin menomatkalla uuden tyylin. En pidä aukkopeittoa päällä vaan puen sen
ylle kun ensimmäinen hörppy tulee istuma-aukosta sisään. Jos vetta on kunnolla
tullakseen niin ei se yhtä-äkkiä tapahdu käsittääkseni vaan ensin tulee
ilmoitus. Tietysti nurin voisi mennä vaikka koska ja sitten ilman peitettä
olisi vesilasti aika varma. -04:36

04:36 Kertonen vielä mukavimmat asiat tältä ajalta Assemblyssä. Kaksi asiaa
ovat yli muiden. Ne ovat hyvin erilaisia ajattelen. Jotenkin niitä ei voi
verrata keskenään eikä myöskään erityisesti siihen että ne tapahtuivat tänä
aikana.

Olen onnellinen puheluista tänä aikana. Vaikkakaan se ei ole silkkaa onnea.
Mutta onnen kai liittyy tuska muodossa tai toisessa. Paitsi jos on ensimmäistä
kertaa onnessaan eikä sitä vielä tiedä.

Koin huimaa tyytyväisyyttä pyyhkiessäni pukuhuoneen ja pesutilan lattioita
vain osittain vedestä ja moskasta. Hyvin pienellä vaivalla paljon tulosta.
Voin todeta että nörttikansa on aika sotkuista. Ehkä vain nyt? No en tosiaan
luule niin. Lattialasta oli melko leveä ja lattia sellainen että vesi ja lika
siirtyivät päämäärää kohden suopeasti. Aivan eri asia kuin jossakin
kotikylpyhuoneen kaakelilattialla jossa vesi vingahtaa aina kaakeliraoista
takaisinpäin. Tällä lattialla työ sujui ja olisi tehnyt mieli oikein ryhtyä
siihen. Mutta pyyhkäisin vain lähintä aluetta.

Itse tietokoneasiassa olin innokas muutaman sekunnin kun imurointi oli
vauhdikasta. Möyhemmin se on ollut hitaampaa enkä muutenkaan syty asialle.
Voin tehdä sitä kotoa eikä vauhdilla ole juuri merkitystä.

Rupesin sitten perehtymään Linuxin asentamiseen ja siihen ei tämä muutama
päivä kerkeä paljoa apua tuoda ja luulen tarvitsevani rauhaa keskittymiseen.
Paitsi aika tuli mieleeni! Täällähän Areenalla oli tekemäni
rahanlaskentaohjelma ja myöskin lippujen ja lappujen laskentaan räätälöity
versio. Muistaakseni tein ohjelmaa sylimikrolla paikan päällä paineen alla
ja tehokkaasti. Siis keskityin. Nykytilanteesta en tiedä.

Nukkuminen katsomossa on myös ollut aika metkaa välillä kun areenan näkymä on
melko muikea. Näytöt päällä se on tietokonenäkymä ja poissa päältä näkyy
koteloiden sinisiä valoja ja paljon punaisia pisteita jotenkin eksoottisesti.

On ollut myöskin aika mielenkiintoista katsella erilaisia työasemavirityksiä.
Tai ei niitä ehkä siksi pelkästään voi kutsua mukana olevien
kaiutinpattereiden tai jääkaappien mukana olon takia.

Niin ja yksi minua kiehtova asia on areenan iso tila koska se on sekä
tietokonetouhukäytössä että lepokäytössä isolle jengille koko ajan tai melkein.
Päivällä katsomoissa ei taida olla nukkujia mutta aamuun mennessä sitten
yläkatsomorivit alkavat olla täynnänsä makuupussitoukkia. Parittomilla
riveillä nukutaan. Ainakin aluksi. Parittomat ovat sitten kävelyteinä
nukkumapaikoille tai pois.

Tästä tuli nyt kenties kirjoitteluennätys en sitä tiedä eikä ole paljoa
väliäkään. Mutta tämä ei ole ollenkaan innostumistouhua vaan sitä että oli
asiaa jonka halusin putkauttaa ulos tämän kuun aikana. Ja sitten olla jäähyllä
saunan jälkeen ja tehdä tietsikkahommaa kun nyt Assemblyssä vielä olen. Aika
nopsaan nämä päivä menivät. No jaah maksimissaan taitaa olla puolisen
vuorokautta tätä jäljellä.

Eräiden demojen aikaan olin ihan nukahtamaisillani. Pilkin muutamaan
kertaan. Sitten saunottuani olinkin taas virkeämpi. Olin tosiaan menossa
nukkumaan. Ehkä kohta menen. -05:00

12:36 Sama vuorokausi menossa. Nukuin äsken aika suoraan tästä ylöspäin ja
taakse siis hiukan takavasemmalle. Julppa juuri sanoi että olempa saanut
paljon tunnissa aikaiseksi. Ollaan katseltu screeniltä hyppelehtimistanssia.
Nyt se kurkkii. Ja ehdotti edellä olevaa sanamuotoa.

Kun kahdestaan ollaan täällä niin melkein pitäisi olla molemmilla koneet
mukana. Tai en sittenkään aivan tiedä koska ei minulla ole mitään muuta
isosti nopeasta netistä etua saavaa kuin käyttis-CD-kuvien imurointi.

Tänne tulee valot 16:15 ja sähköt lähtee 17. Aika monet tekevät jo lähtöä.

User Agent: Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; en-US; rv:1.7.10)
Gecko/20050716 Firefox/1.0.6
Remote Addr: 85.188.43.163

Nyt on uusi harrastus liimailla nuo tiedot tähän päivikseen. Ei siinä paljoa
tolkkua ole mutta se voi johtaa johonkin. Kuten sen asian miettimiseen että
mikä olisi minkäkin asian käytännöllinen paikka. Nimittäin jokaisella
olemassa olevalla asialla on paikkansa. Muutoin asia ei voisikaan olla
olemassa. Aika monien asioiden on kovin hyvä pysyä ihan kokonaan
mielikuvituksen puolella.

Täällä kuuluu hiukan lentokonemainen ääni välillä ja ollaan ihmetelty mistä
se tulee. No juu ei kamalan tärkeää.

Nyt Julppa vasta alkaa nukkua oikealla tavalla istuen pää pöydällä ja heti
rupesi väittämään ettei nuku ja vielä sanoi just joo. -13:18

13:34 Vielä muutama perusasia. Nimittäin liput saatiin ihan kassalta ostamalla.
Se oli sähellystä että jäi kokonaan yrittämättä hankkia
internetvarausjärjestelmän kautta. Paikkoja tosiaan löytyi ja tässä vierellämme
on ollut koko ajan tyhjillään useita paikkoja. Tietokonepaikka maksoi 65 ja
sisäänpääsylippu 35 euroa. Tietokonepaikka sisältää sisäänpääsyn.

Sain viestin!!!! Soitin....

Kill all audio and video!!! -14:07

15:36 Julius rupeaa pakkailemaan. Juuri oli Prize zeremony 2. Minusta tuo oli
huono järjestelyltään koska osa jengiä oli jo lähtenyt ja suuri osa about to
lähteä juuri. No juu.

Kello on 15:44 ja juuri laitettiin valot päälle.

Alun asioista että paikan päältä sai ostettua 10 metrin verkkokaapelin CAT5
kierrettyä paria ja maksoi 12e mutta meille riitti aivan sopivasti se metrin
kaapeli jolla kone on Julpalla kiinni kotona. Ihan vaan testatakseni kokeilin
10m kaapelin käyttöä rullalla. Nyt on sitten kaapeli vastaisuuden varalle.

Kaapelin roinen pää on kiinni ZyXEL Dimension ES-3024 kytkimessä. Netissä sen
kuvauksena on 24-port Managed Layer 2 Stackable Fast Ethernet Switch. Yhdessä
portissa lukee 1000 Base-T ja se kai on linkki eteenpäin tästä keskityksestä
joka on kytketty 24 porttiin. Minua kiinnostaa mitä piuhojen päästä löytyisi
jatkettaessa niitä pitkin menoa. Julpalla on vielä kiire irkkaamaan. -15:59


0506  (tämä 0507)  0508

päivissivulleni

alkusivulleni


2005-09-06 12:22