Jorman herätys 2007/03 maaliskuu 2007-03-14 keskiviikko 23:31 Nukuin aika pitkään tänään ja silti tästä tuli minulle melkein mahtavan energinen päivä. Nyt alan jopa väsähtää. Mutta siis pitkään aikaan en ole lähtenyt uimaan syömättä ja nyt sen tein. Eikä tämä päivä tyhjästä syntynyt. Entisiä energioita kropassa paljon kun olen tankkaillut aika miettimättä. Ja huomioita. Olen alkanut käväistä salilla ennen uintia. Varmaan parisen viikkoa jo käynyt. Edellisen kirjoittelun jälkeen oli huilia sisältäen köhätauteilua. Huilailua parisen viikkoa sisältäen vähän pitkuusta aikaa paikkakunnan vaihtoa. Salijuttu on ollut vähän taivuttelua ja viisi leuan vetoa ja kolmisenkymmentä vatsa sekä selkä liikkeitä. Eilen huomasin että ei ollut yhtään ideaa eikä mitään hinkua liikehtiä kolmisenkymmentä ja tajusin että olin käväisemässä niinkuin pitäisi vain saada ruksi vihkoon. Tajusin että eihän se olekaan minun tyyppistä vaan tyyppistäni olisi keskittyä. Samperi nii just. Ni! No ni olin juuri myöskin lukenut erään uimarin juttusia meditoivasta uimisesta. Se sopi tähän juttuunkin. Eli ei liikkeitä lukumäärän takia vaan sinänsä. Ja sama untiin. Tänään aloitin ja siinä tuumin että tosiaan olisi aiheellista keskittyä omaan uintiin eikä käydä kisaamaan ja vertailemaan muiden kanssa harjoitellessa ja tuli kiva treeni kun vielä olin lähes ajoissa. Mutta siltikin myöhässä sen verran että tiukille meni. Niin sali juttu on että sain jo selän pois kivusta ja nyt ovatkin hartiat ja niskat pelkeleen jäykkinä tai niska. Herätessä on ihan lähemmä kivuliasta. Niskalassa semmosja oloja kuten noitanuoli selässä voi olla. Tai ei nyt ihan. Pikkunen nuoli niinguts. Joho. Homma on ja tänään vähän koklasin aloitella pikkulisä jumppaa pikkukäsi painoilla. Ja tää tään päivän uinti oli sikäli kiva että pitkästä aikaa edes vähän reippaammin aikaa ja matkaa mutta ennen kaikkea keskittymistä tuli uituansa. Nurinperinsekarin järjestä el' KRSP per 700 paitsi lasku vaikeus eri tyisesti rooli uinnissa. Se alko i olla sen verra n medi datiivista et' matkamittari unohti toimia. Ja voj pelekele kun oon mantti kun pitää olla niin tyytymätön vaikka noinkin nätin puoleisesti uin. Varmaan melkein siistimmin kuin ennen. -23:52 2007-03-28 keskiviikko 11:25 Keksin tässä semmoisen sanoa itseäni kuvatakseni kun nyt seuraavaa rivi kertoo. Olen kriittinen ajattelija ja laiska tekijä. Kerran eräs pilkkujen sekstaaja minä niin kirjoitin ja heti olin montaa eriä ja muutamaa samantapaista ellei kokoista ellerheller näköistä mieltä. Viikon aikana olen poistunut ulos kaksi kertaa postilaatikolle asti. Nimittäin edellisen viikon tiistaina sain potkun vasempaan reiteeni. Potkaisu kolhaisi noin niinkuin melkein samaan paikkaan kuin edellisenä torstaina vastaanottamani energialähetys joka oli polvipotku. Reisilihaksesta ei irtoa paljoa tehoja enkä halua yrittääkään taivuttaa polvea "rentona" 30° enempää. -11:34 12:21 Jorman munat kutiaa. Hei haloo missä persoonassa kirjoittaa hän? Halonen pieni. Yhteys pätkii. Niin missä sä? En mä sun kaa puhu mul on ihan omii juttui kuule hei. Pient sisäist konversaatioo. Niskaki naksuu. Vaikkei yhestä kyllä vois noin sanoa. Mutta me vaan sanoimme siltikin ja ajattelemattomuuttamme. Kaupassa on kaupalla synttärit nyt viimeistä päivää. -12:27 2007-03-29 torstai 23:40 Honasin hieman lisää siitä miten toimin. Toiminnalla tarkoitan että mitä teen tai mitä en tee enkä kai että onko toimi rikki tai ehjä. Tai ehkä kuitenkin myös sitä. Eli tajusin että toimin eli on tolkkua koska en toimi eli en tee. Eli se että tupsauttelenkin nykyään harvemmin kertomusta tai kuulumista tähän nettipäiväkirjaani on hyvin fiksua ja tähän asti se oli minulle outoa ja tämä muuttunut käytös tuli ja tulee sisältäni. Ensiksikin tämä kirjoittaminen on mälsää koska tosiaan harvoin saan palautetta. Enkä siirrä tätä sotkuani ainakaan tässä vaiheessa lähiaikoina mihinkään päiväkirjasivustoon. Typerä olin kun sanoin että ensimmäiseksi. En ole varma onko tuo ensimmäiseksi muuta kuin listassa jossa ei toista jäsentä vielä ole. Ja tuo ensimmäisyys tulee jo ensimmäisyydestä huomatuksi ja jos ei tule niin ei tule. Heitän kuulokkeen korviltani helvettiin kunhan kerkeän vähäksi aikaa vapauttaa yhden käteni. Onneksi ei ole käsi tai kädet rampina niin kuin melkein jalka. Katko ja iso PISTE. Huh käytinkin kahta kättä vähän koripallonheiton tyyliin. Onkohan kukaan koskaan keittänyt koripalloa ja mitähän siitä tuli? Eräs syy hiljaisoloon on että olisi ihan turhaa ilmoitella joitakuin niistä ehkä kymmenistä tai sadoista tai tuhansista ajatuksista joita nupissani välillä ja välillä vähän väliä vilistelee. Yksi ajatuksien laji on ideat miten voisivat tietokoneet tai tietokoneohjelmat olla helppokäyttöisempiä. Haluan että ideat tulevat tutkituksi ja kenties löytyy valmis ratkaisu tai idea toteutetaan. Tänään tapahtui semmoista taas että ilman muuta selvsti ja ehdottomasti tuntui että kohta heti pitää saada siitä kirjoittaa tähän päiväkirjaani. Mutta nyt ei enää tunnu siltä. Ehkä joskus. En tiedä luotanko liikaa muistiini. Ihmettelen? Unohtelen... Ahah!! Juu ajatukset ovat itselleni jo huvittavia ja voinhan kuvitella mielessäni tosiaan jonkunlaisen teatterin ja toiminnalliset huvin ja teatterin siihen ympärilleni. Minusta tärkeämpää olisi että jokainen arvaisi tehdä omaa taidettaan vaikka yleisöä ei olisikaan tai vaikka olisi. Jotenkin laumatyhmyyttä että jonkun tekeleet ovat sitten niinkuin arvokkaita. Niinku. Yksi kaikista paskoin taiteen laji on orjatyövoimalla tehty. Palatsit jotkut. Ehkä vähän myös siksi että tekijät piti tappaa ettei tulis taitavampaa. Tai vähintäin käsi poikki. Kaikki homma on vähän takaperoista. Paska on ainoa mahdollisesti elämää tuottava mitä ihminen aikaansaa. Kunnes koko ruumiista saa multaa. Vaikka voihan tehdä tekoja kuten ylläpitää tai helpottaa elämääm tai synnyttää lisää. Minä ylläpidän aika isoa määrää näkymättömän pientä elämää olen aika varma koska en tykkää käyttää pesuaineita enkä liiemmin siivota enkä mitään. Ja juu tiskaan astiat heti käytettyäni ja ne ovat ihan puhtaat pelkällä vedellä. Juu ja tiskaaminen onkin liki ainoa asia mikä minulta sujuu näppärästi. Vähän kaikki aikaansaaminen on useasti tolkuttoman vaikean työlästä. Yllätyksekseni vuorokausi on vaihtunut. -00:13 2007-03-30 perjantai 00:38 Unohtui äsken mainita että yksi syy nettipäiväkirjan tekoon luullakseni on haihtunut pois. Elikkä itsensä korostus. Eli oli kai se aluksi vähän että hei jees mullapa on nettipäiväkirja oonpa makee. Se on jo ihan hailee ajatus. Tosin itselle uusi mitä jossain vaiheessa huvittaa vissiin kokeilla on laittaa ääntään ja videota. Joskus sitte. Mutta ehkä mieluummin jo alunperin liki ilman itsensä korostamista. Ihan josafatin asiata joita myös on tutustumisten pieni helpottaminen. Toivottavasti ei hapottaminen kuintenkassiin silti. Siis ihan tosi ei tuittu juttu yhtään että en jaksa olla asiallinen tai no siis tää mun päivis ei oleggaan sen laatuinen pikkupåikkakunta. Ja en ehkä jaksa wikittää koska se on asiallista. Ja paskat mikään hengissä oleva ON! Hengissä olevassa on tunteet ja se on vähän (siis PALJON ehkä ja TOSI ) olennaisempaa. -00:46 00:55 Mun mielestä persoonaton on aika sama kuin kuollut. Ei saa aikaiseksi vipinää ja on mielenkiinnotonta. Voi perkele. Ajatuskatko tai ei ehkä kuitenkaan vaan ajatusharhailu tai eipäs ehkä sittenkään vaan ehkäsitten ihan varmasti melkein ajatuksien seikkailu ja ... .. . -00:viis kaheksa 01:03 Kuis hurisee kun tietokoneohjelma menee troijalaisena teoskynnyksen yli? Tai ali tai ohi tai läpi tai levykkeenä postissa? Ajatushöpöpölyä taas. -01:05 04:34 Paan nyt tähän kun tuli idea että voisi olla plugi jolla kytkeä ohjelmia toisiinsa. Se kun on nyt niin saatanan vaikeaa. Monta juttua mitä en ollenkaan älyä miten niitä voi tehdä on. Ja toisia jotka vaan kömpelöitä. Omakin viritelmä ollut jumissa vuosikausia kun ei ole ollut insipraatio + halu ihan tarpeeksi iso. Vähän usein meinaa olla kaikki liian vaikeaa. Mutta nyt on vähän pitkästä aikaa valoakin näkyvissä tunkkaisessa tunnelissani. -04:38 0702 (tämä 0703) 0704 päivissivulleni alkusivulleni 2007-05-04 23:09