Jorma analysoi 2007/05 toukokuu 2007-05-04 perjantai 23:12 Ööh mitehän tää alkaskaan? Fyyralyyra sanaa kyselyä ja päiväkin vielä on vähän aikaa semmoinen. Hilabaloo hauskaa. Maha on aika täynnä. Toissapäivänä eli toisena pidin lähemmäs kolmeen vuoteen koko päivän pituisen paaston. No en kyllä tehnytkään mitään energistä. Kuten en silloinkaan. Tuntui olo ihan kivalta keveydessään. Minulla on mukavampi olo syömättömässä tilassa kuin syöväisessä. Tuona päivänä sain valoisia ideoita järjestyksen pitoon. Mutta vaan on iso tekeminen kun se on vielä erityisvaikeaa minulle. Oikeastaan kuvittelen että se olisi ja on helppoa mutta sitten kun se on luotu kuten myös automatisoituneet toimenpiteen järjestyksen ylläpitämiseksi. Eilen Ilkka uhosi koettavansa saada liput teatteriin ja saikin. Olin kiireessä tietokoneella ja vielä kiireemmin pois ja pienen uimisen kautta teatterille. Joo ja vappuaattona kävin uimassa. Siksi vaan pitää mainita kun uin kutakin lajia 500m. Jotenkin ylivakavasti ja tehokkaasti meni kroolausosuus. Se teki mieleeni häiritsevän pysyvän merkin. Perhosuintikin on ohihuutojuttu siihen verrattuna kun enhän vedätä perhosta. Jotenkin vähän väkisin kroolasin mitä nyt kohtuudella irtoaa silti hengittäen joka kolmannella. Ja sieltä silloin kotiin ja Ilkan synttäreille ja eilen Naapuri teatterissa katsottiin 2048. Versioitu 1984. Joop. Nimittäin että. Minulla on näitä hassuja unohduksia kun kuulokkeet jäävät korville vaikken enää kuuntele mitään tai silmälasit silmille vaikken enään tarkastele mitään. Nyt kuuntelen mutten lue siis lasiasiat silmiltä pois. Joo ensin vaan otin kuvan. Ai joo hei taisin olla meinata kirjoittaa tästä päivästä. Paivästäni. Menin niinkuin että olisin käynyt pitkästä aikaa leipajonon leivillä mutta se olikin kaveritapaaminen ilman leipästä. Kirjastokäynti tuli suunnitellun mukaan niikus suunnilleen. Sieltäkin löytyi kaveri. No ensin kykeksin pöydän äärellä niinkuin jotakin puuhastellen ja lähdin siitä musiikkiosastolle nousemaan jolla matkalla äskeinen. Ottelin lainaan 5 compaktilevyä. Tai no sitten huomasin että yksi on dublo. Mutta siis sopivahko määrä sosiaalisuutta toteutui arvaamattoman näppärästi ja innokkaasti. Kävin Euromarketista hakemassa melkein rikollisen halpaa kahvia jota olen viime ajat juonut. Tai juu tuokin oli kuvitelmaa. Ensin otinkin irtokarkkeja. Sitten näin erään naapurin ja taas juttutuokio. Olin kuvitellut että hakisin pitkästä aikaa Robbarista rusinoita ja pähkinoitä kilokaupalla mutta tulikin sitten päärynää ja omenaa kesken kaiken eikä vaan sitä kahvia. Toisen kerran sitten ja taas myös unohdin hiivan. Eilen uin jokaista lajia 250m. Nyt pitelen kuria enkä ui peräkkäisinä päivinä. Kävin tänään potkimassa kylkivuoropotkujani ja sukeltelin, Molemmat 12 * 25m. Viimeinen sukellus oli kiva. Kulki rennosti ja olisi tehnyt mieli lisääkin. Viimeinen laji oli delffiinipotkusukellus ja kerkesin 10 * 25m. Jossakin kuuden sukelluksen jälkeen kroppa alkoi mennä hapokkaaksi mutta sitten taisin alkaa vähän tottua. Ehkä. Oli tarkoitus tietenkin tehdä 12 matkaa mutta aikapahan ei riittänyt. Huomasin niskan tienoilla epämukavuutta ja hartioiden pakeisilla jäykkyyksiä delffarissa ja pitänee treenata tyylejä joilla ei olisi nuikaisia mukavuudettomuuden tuntoja. Nokun tekee mieli katsoa välistä menosuuntaan ja silloin niskat ovat heti jäykkeät. Hämmästyin kun hallille tulikin joku uppopallopoppoo uima-ajan loputtua. Ensin kuvittelin peliksi mutta tajusin aika viipeisesti olevani vähän tyhmä koska ei siinä niin paljon jengiä ollut. Siis harkkaa. Olin ihan toopena kuinka lihaksikasta äijää siinä oli. Varmaan ainakin kateutta kropasta sekä että ei olisi laittaa mitään vastahankaa pelissä. Jotenkin luulen että minulla olisi kehkeytymässä pienen vaihtelun aikakausi. En ehkä ole niin ujo ja arka kuin olen ollut. En tosin ole kova rääväsuu vieläkään enkä taida yleensä ikinä juuri tahtoakaan olla. Jaa no paitsi joskus juuri kirjastossa juttelutuokioiden purskahduksissa. Kehkeytyksiä muhinut juttu myös järjestys jota ei vielä ole kuin paikoitellen ajassa ja avaruudessa. Arvioisin reilusti alle yhden kymmenyksen asioistani olevan järjestyksessä. Kuten 3%. Ehkä tai ehkä ei. Öyh kun eijuu. -00:05 2007-05-05 lauantai 00:09 Asia voi olla vaikka sellainen pieni muutoksien muhimus. Voi olla että opin jotakin itsestäni ja sehän samalla tarkoittaa että tajuan jotakin maailmasta. Ja joo ihan tosi lasit ovat edelleen silmilläni. Ha-haa! Olivat! -00:12 2007-05-11 perjantai 18:20 Oon vähän pönttö! Meinasin ruveta nyt tietysti kirjoittelemaan kun ihan kyllä minulle harvinaisesti on oikeaa kiirettä... -18:21 2007-05-14 maanantai 23:03 Voi vitsi kun naurattas jos olisi vitsi mutta vähän niinku just nyt kai jälleen erään kerran luulen tajuavani että itseppä itse asiani niin vaikeiksi teen. Niin vaikeiksi etten mitään saa aikaista. Juu tuo on silti runoilua eli hipoo pintaa eli vähän miltä tuntuu. Mun uusi sääntä on niinku että ei ole sääntöjä. Kaikissa metreissä on varmaan 98 senttiä aika tavallista ja päissä sitten jotakin kummempaa ne vikat sentit. Nyt tässä muhin taas hankaluudessani että olisi erinäiset pikkuasiat pitkältä ajalta kirjaamatta. No juu ja sitäpaitsi kerkesin vihdoin nyt ajatella senkin asian että jos kerrat nettikirjuuttelua harrastan niin onhan siinä tosiaan juu mukana se pointti jos vaikka jotakuta joskus sattuisi se mitä läpisen niinkusta hitusen tai kahmalon kiinnostamaan. Tai itse herra pim-pom meiksi. Käppyrä äijä älyttömän tavallinen jokaiselta erikoisuudeltaan. Voi mun hammasten kiristys tai putoaminen oon rasittava tyhjänjauhaja. Viikko sitten maanantaina kävin vihdoin eka kertaa uudessa kierrätyskeskuksessa Karhulassa ja on sillä nimikin Ekotalli. Ja äää ja ööö minua ottaa ihan vähän vaa päähäni kun koko ajan keksken kaiken erilaiset pikkuisot jutut sekottelee sitä mitä oon tekemääs ja joo semmosta tää mun touhu vaan on. Mutniinku totteli tosiaan siistiä haluun tehä ja se kai se juju vähän onki ja keksin välillä sitten jotain siistimpää ja varmaan useimmiten en. Olin viemässä yhdet kummasti ylimääräiset ja tyylittömät silmälasit veke vaikka kiertäskö ne nyt sitten mihin piruunkaa ja miksi ei. No joo meen ehkä jutun eelle vaik kaiketi tää mun tarina saataa olla pompahteleva laadultaan. Vähäniiku uutisissa just voin kerta sanoo joo et tämmöst. No juh tämä lasihomma siten hassu että bongasin kohtuuden lukulasit ja myöskin kirjan joiden yhtenkustannukset olivat euron viisket-50 prosentuaalisessa kannassa. No joo ekaksikin lähtiessäni kierrätyskekskukselle jälleen erään kerran tein samaa mihin minulla on taipumusta. Jotenkin vain luulin tietäväni minne olen menossa enkä ollut rasittanut itseäni karttaan katsomalla tähän asiaan liittyen. Vaikka jo ajat yksikin kartta on ollut kuivumassa vaikkei ollut edes märkä. Eräskin kerta laskeskelin Kotkaa taikkapa Hovinsaarta mantereeseempaan liittävien siltojen määrää. Ja juu jotenkin silti päsin perille ja päivä oli lämmin. Kävin Karhulan sairaalalla mittaamassa verenpainettani ja tokalla yrityksellä niukinnaukin meni suosituksen alle. En siis mikään älyttömän terve ole. Mut käyn treenaan juu tosi. Käväin sit uimas Karhulan uimahallil. Ja joo kun tulin kotiin niin löysin ne tyhmät silmalasit jotka minun piti viedä veke. Olinkin vienyt yhdet toiset lempilähilasit. Tää käymys otti dorkaan kupoliini niin että perkele. Mut joo semmost. Torstain aamuna Jari soitti kysellen olisinko tulossa uppismatsiin. Kieltelin ja kaartelin. No juu sitten kohta kokeilinkin kumautella reittäni eikä se siitä juudellutkaan kipuja. Innostuin ja soitin takas ja sanoin kokeilevani kun illalla on treenitkin. Kävin tosiaan pitkästä aikaa hököttelemässä Karhuvuoren ja Aittakorven kautta kiertäen ja vähän kuvittelin että puhtia riittää ja sisua nyt ei kaivata tarvi minun. Eikä tullut krampin kramppia ja toisaalta kyllä taisin mennäkin melkoisen varovaisesti kun hiljaa pelkäsin. Silloin joskus kun viimeksi mokasin harjoittelematta lähteä lenkille niin pohkeet tulivat tai kai varsinkin toinen tosiaan kipeiksi. Nyt vauhti vaan sitten muuten hidastui kun matka alkoi olla taitettuna. Puhtia ei ole vaan taitaapa tehdä mieli alkaa sitä hieman vahintäinkin kasvattamaan. Joo ja sitten torstain illan uppistreeni oli ihan ok ja hitsin mukavaakin pitkästä aikaa. Taisi sitten olla kahden treenin yhteisvaikutusta ja alkoivat olla sekä reidet että pohkeet vähän poikki. Ai niin myös oli viime viikolla Kotkan melojien talkoita ja kokous. Minua siinä nimettiin laittamaan vähän nettisivustoa kasaan tiedotustarkoitukseen. Perjantaina taisin käydä uimassa muutamia satasen matkoja ja olin jotenkin kiireinen mutten nyt tiedä olinko mikään aikaansaava. Nooh jotenkuten ja olihan hinku kirjoittaa päivistäkin mutta sentään tajusin ettenkä kerkene. Illalla oli sitten hehkutettu matsi. Kotkan vanhat konkarit vastaan me uudet uppopallistit. Me vasta syntymässä olevat uudispelurit tulimme rökitetyiksi maalinpankot ihan saumoistaan nitisten. Että juu vanhat panivat meille luut kurkkuun. Mahtavasti on meillä oppimattomilla vielä aihetta taitojamme parannella. Peli oli kyllä ihan mahtava ei siinä nyt kampoihin panematta sentäs oltu. Tradition paikka. Illalla saunottiin. Sama paikka missä melojienkin syysilta on vietetty. Jatkoa taisi olla Seurahuoneella. Taisi mennä touhu omia menojaan minulla. Ihan pientä vaanen muistihataruutta hopsahti. Joo olin kylläs vielä hukannut kännykkäni kotimatkallani. Soittelin siihen ja aikasverran yllätyksekseni puhelimeeni kah vastattiin ja sain sen siiten kohta takaisin ja tämä on jo lauantain juttuja. Onneksi en hukannut kameraa kun siihen en olisi osannut soittaa ja olisi sitten ollut köpelöä ja kamera on sentään vähän melkein joku lisäruumiinosani mutta kännykkä tommonen sillointällöin käyttökelpoinen ei ihmeempi apuvehje. Mun tarinaiseni taitelevat olla aikasoppaa. Ja nyt on maanantai vielä hetkisen ja sitten aika kai jatkuu niinkuin ennenkin. Kvantit ja painovoimat vaan vähän horjahtelee kuten aina. Kävin rullaluistelemassa tänään. Ammattikoulun pihalta löytyi ihan yllättäen paljon asfalttia ja Langinkosken mäki olikin melkoisen helppo alas laskettava. Olin sitä pelännyt ja mieltä turhinpäiten runsaasti rassannut. Kuvailin siinä luistelun lomassa. Kameran säätely-yritys-asentoni oli niin kummallinen että yksi huolehtivainen moottoripöyräilijä kävi kysäisemässä että olenko kunnossa. Illalla kävin uimassa ja uimalasieni kumppari ei tokalla osuudella enää suostunut pysymään yhtenä kappaleena. Nyt kun aattelen niin olisin voinut ihan muutamassa sekunnissa laittaa juomapullon ympäriltä varakumppareita käyttöön. Onneksi olin niin tyhmä viisas pihi näpertelijä että koetin solmia useaan kertaan vanhan kumpparin ja solmu aukesi tai kumppari katkeili uudelleen toistuvasti kunnes vihdoin siirryin varaosiin. Aikaa meni minuutteja ja tajusin että minun on sopeutettava touhuni uuteen tilanteeseen. Päätinkin että uin vain kahta lajia ja jatkan loput huomenna. Siis möhläilyjeni takia sainkin idean kuvion vaihtoon. En olisi omasta nerosta idiootin mielestäni saanut normaalein keinoin tuota ulos tai siis käytäntöön. Vaikka vaihtelu olisi kivasta. Olin ihan höpömaattina jumahtanut koettamaan joka uintikerralla uida mahdollisimman saman määrän jokaista neljää hmmmm perusuintilajia. -00:07 2007-05-31 torstai 23:37 Enää en edes muista mitä kaikkea on ollut sellaista kun olisin meinannut tässä kirjoittaa. Onpa sekin unohtaminen samalla muistini opiskelua. Eikä juurikaan ole aikaa kaivella muistia kun kohtaheti on jo kesäkuu. Olen ollut jotenkin tolkuttoman saamattomalla tuulella aika pitkään. No pitääkö sitä edes sanoa voihan tästä päikkäripälätystahdista tehdä nuuskimuksia ja mitä yhteenvetoja vielä. Enkä oikein meinaa tajuta mitä tuo on mutta ehkä jotain että hommeleille ei ole löytynyt jujuja. Lenkkeilyistä on jo päälle viikko ja vielä enemmän rullaluistelusta. Mutta juu hiihaa käväisin viime viikoloppuna su mennen ja ma tullen Verkkiksessä. Mahtava testi lettupannuilleni. Jälleen kerran turhaan olin pelännyt hommeleiden sujumista. Ei mihinkään juuri kieroutuneet kevytmetallipannuni ja kattilan pohjani. Lettumateriaalit mausteineen menevät kivasti pulloissa. Minua on jäänyt seuraamaan savun tuoksu joka ehkä jäi puteleihin kiinni. Taisin öljyisin näppeineni kaadella jokaikisen letun päälle hilloa ja sweetchiliä ja sokeria. Ehkä söin yhden jälkiruoaksi ihan pelkästään makeana en edes tiedä. Sitä olen alkanut yhä ja yhä paraskemmin tajuta että olen aikalaisen roimakkaan puhkusti yksityiskohtiin suuntautuva ja kulmien hiomisesta kiinnostunut. Vielä hassusti aivastus korosti heti kun keksin puhkusen tai päinvastoin. Ehkä eka. Etää kyllä maar jaksan näperrellä jotain mieluusti hitaasti valmistuvaa ja ihan simppeliä tekemistä varsinkin kun se vielä liittyy pienimuotoisuusfilosofiaani ja siinä voi rauhoittua ja kekkailla tai muutes vahin tuumistella. Viikko sittenb tiistaina käytiin Kouvolassa uppistreeneissä ja oli kivaa. Ensin tai etukäteen pelkäsin vähän herkkiä paikkojani tai kun olen jo ollut ilman pikkusormentukevointiteippiä. Oli kivaa. Nyt tiistaina käytiin myös ja taas pelotti kun reidet olivat olleet herkät tai vähän kuin kuritetut. Mutta ei ihan kauhuja tapahtunut nytkään. Ja oli mahtavaa. Puuskutin kuin mikä mutta osoittaapa se että otin itsestäni jotain irti. Ja uin 50m pätkiä päivällä. Ja räpuläuintitreeni aluksi. Eilen hulin. Tänään uinti meni tosikivasti. Tuo tiistai oli vielä aurinkopäivä ja kävin Poikakalliolla päivittymässä. Joo tänään uimalassa tutkin pelin ja auringon jälkiä nahoissani. Molempia on jonkun verran. Olisin niinkuin käynnistymässä. Pitäisi polkaistakin. -23:59 0704 (tämä 0705) 0706 päivissivulleni alkusivulleni 2007-07-01 00:05