Hämärä Jorma 2007/11 marraskuu 2007-11-02 perjantai 23:55 Aijaijaijai hoppua taas kehkeytyy. Kävin vihdoin kierrätyskeskuksen luona mutta se olikin jo kiinni kin nyt on jokin aattopäivä. Taisin vähän noitua ääneen vaan kohta sittenkin sulatin jutun aika kypsäks. Karhulan uimala olikin auki ja kerkesin uida liki tunnin. Kroolatessa tunsin ekaa kertaa aikamoista vetoa käsissäni ja rytmiä. No homma oli suunnilleen 2400m sekauinti S-K-P-R järjestyksessä. Joo mutta en tosiaan millään osannut jälleen kerran pysyä laskuissa. Ehkä tuli enemmän kun välillä aina unohdin noteerata menon ja piti ottaa kuin varmuudeksi lisää. Mutta en tiedä joopajoo. Tuli turhan pessimistinen oli kun paikat ei olleetkaan auki ja tietysti jotain itsensä haukkumista kun asiaa olisi voinut ennakoida. Mutta enpä melkein koskaan vielä ole sellaista tehnyt kuin ehkä liki vahingossa. Poikkesin silti kurkkaamaan Korelan Siwaa ja se olikin auki iltayhdeksään saakka joten tyhjäsin vain repun kotona ja otin muovikassillisen tyhjiä muovipulloja matkaan ja lampsin omaan lähikauppaan. Viimeaikainen ruokavalioni on ollut suureksi osaksi mikrotettua leipää ja kyllä siitä tykkäänkin. Vähän aikaa sitten honasin että se on välillä yhtä pehmeää kuin letut voivat olla. Hämärää on koska tulee muutos. Olen muuttumassa ja juuri äskenkin tietokoneen ääressä aloin muuttamaan itseäni hiukan. Nimittäin kävin venyttelemään. Tajuan treeneistä ja satuin äsköttäin lyötämään artikkelin netistä. Joku irrallinen treeni tekee kipeäksi mutta tavaksi tullut saa muutoksia aikaiseksi. Ja se kestää. Pikkuisen kerrallaan tapahtuu ja sekin välillä aika harvoin. Nyt tosin minulla on aika lailla rysähtänyt kun alan hieman jopa himoita enemmän kuin treenin päivässä. Ja aika jännä että nälkäkin on kasvanut mutta ei tosiaankaan kumma. Ja syön vähemmän kerrallaan kuin ennen. Treenistä tultuanikin söin aika kunnolla mutta sitten kun olin jo istunut vähän aikaa tässä tietsikalla alkoi olla nälkä taas ja ensin haukkasin vaan hieman banaania mutta ei se meinannut auttaa ja tein banaanijuoman noin kahdesta banaanista ja kolmesta munasta ja maidosta ja nakersin lisäksi pienen palan taatelikuivabrikettipalan nurkkaa. Siinä on hieman hämäryyttä kun ei oikein tiedäkään asiota ja sitten ne vielä muuttuvat. Illat hämärtyvät jo kuudeltatoista. Hämärästi sormeni tietävät mutta ei aina mistä sanat rakentuvat. Tulossa aamulähtö uppistunaukseen. -00:26 2007-11-10 lauantai 17:55 Aika tyypillistä. Kaikkea tekemistä löytyy ja intoakin kun alkaisi olla kiire ja touhut jo saisi jättää. Tää olisi aihetta ehkä muistaa mutta sitten pitäisi lukea mitä olenkaan kirjoittanut ja sitäkään en ole vähään aikaan tehnyt. Taisi olla vähän pelkoa pöksyissä tuolla uppisturneessa viikko sitten. Ja olin varmaan tankannut liiankin hyvin energistä syömistä vaikka kyllä tarpeeksi kauan ennen peleje. Meillä oli kaksi pelia. Minulla aivan loppui henki ekassa. Tokassa pelissä mokasin tyyppijormasti ensimmäisen kerran kun olin vaihdossa. Siis ihan kuivilteen puolet pelistä ja sitten tuli hätävessähätä puoliajalla ja joukkue päätti jatkaa ilman minua. Ihan oikein minulle vaikka tuokin moka taas vähän harmitti. Siksi en kirjoittanutkaan aiemmin. Olen treenannut ehkä liiankin pitkään ja nyt sitten tuleekin taukoa. Pitkään siis liki jokapäiväisesti ilman kunnon paussia. Torstaina panin parempaa puhtia uppopallotreeneissä. Uinnissakin on alkanut löytyä puhdikkaampaa menoa. Eilen väsytti torstain uinnin ja uppopallon jälkeen mutta aattelin että olo on parempi kun saan itseäni vähän liikkeelle. Juu taisi olla eilen kun uin viimeisenä selkää. Siinä oli jännä kulkeva rennon otteikas olo. Torstaina uin 2000 ja eilen 1600 sekauintia. Sekoitettuna ja päinvastoin. Tein muutaman sukelluksen ja takaisintulo heti potkien kylkipotkuja. Sammakkoa sukeltaen on helppo potkia takaisin mutta delffiinisukelluksesta ekalla kerralla oli tuskaista. Tokaan huilasin ja ja hengittelin normaalit viisi syvempään ja se onnistui paljon helpommin. Nyt kohta lähtis yksi bussi. Taitta olla vaikeaa keretä kun en ole vielä just kerännyt kamppeitani. Mutta jos tämä on se johon yritän keretä ja seuraava on sitten se mihin kerkeän. Minulla on selkeän hämärästi fiilis että alan vaivihkaa löytää kuvioita miten minun juttuni laittuvat. Ne ovat yksinkertaisia ja pieniä asioita. Helppoja ja hämmästyttävää kuinka ei ole aiemmin monet tulleet mieleen. Vielä niitä tulee pikkuhiljaa tarpeen mukaan. Aika olennainen juttu eräs on että olen hieman alkanut oppia rennompaa meininkiä. Minulle on ollut niin tyypillistä tuskailla asioiden parissa niinkuin syyttä ja suotta. Ihan vaikka kuinka pienienkin. No tosin siinä on mukana se kun haluan kuten silloin kuten tällöin saada aikaan sitä siistiä coolia yksinkertaista. Ja pottuunnun hieman jun se ei aivan äkkiä onnistukaan. Alan kai tajuta että siistin jutun voi oppia vain hissukseen ja kärsivällisestä koettamalla ja treenaamalla. Eli aika paljon kokeiluista on sen löytämistä mikä ei ole toimivaa eli siistiä. Tavallaan olen retkellä aina ja sitä voisin jopa alkaa korostamaan siinä mitä teen. Yksi ideani olikin että voisin laittaa kimpsuni ja kampsuni laatikoihin siististi niin en tarvisi muita säilytyshuonekaluja juurikaan. Ja vielä kun saan jumpelispumpelistosipaljon roiniani vähennetyiksi niin oolaa oisin valmis siirtymään helposti. Niinkun asumaan. Nyt vielä tämä käymäänkin siirtyminen on hitusen ehkä liian työlästä. Tai no ei kai ihan. -18:17 18:18 Pöhkö minä unohdin että sainhan korjatuksi tähän ohjelmaan upotetun päiväkirjan päivityksen. Muutin vaan ohjelman kääntämisen asetuksia. Muuta en olisi osannutkaan vaan meni yrittäessä joku sormi tai varvas suuhun. -18:20 2007-11-24 lauantai 23:32 Luulen että huilasin ensimmäistä kertaa vähän reilummin eli päivää vaille kaksi viikkoa sen jälkeen kun aloitin uimisharrastuksen. Ahaa juu kurkkasin edellisestä kirjoituksesta että perjantaina uin ja sitten meni ne melkein kaksi viikkoa ja eilen taas perjantaina uin. Ja vieläpä lähes pisimmälle mitä yleensä kerralla olen uinut. Yhteensä noin 4 kilometriä. Ensin varovaisena kokeiluna 800m sekauinnin normaalijärjestyksessä ja sitten vähän hengenpidättelykokeilua ja viimuksi joka lajin osalta 800m sekarin eli 3200m. Aika totaalisesti putoilin kärryllä pysymisestä kierrosmäärissä välillä mutta välillä niinkuin varmuudeksi uin ja välillä oletin jo uineeni. Meni mukavasti ja olisi ollut aika helppoa jatkaa. Niin se oli Kontulan uimahallissa ja täänään tulin takas Kotkaan ja juuri nipinnapin heti lähdin uimahallille kaupassa ensin kotiin tullessa poiketen. Uin 200 m sekareita nurinkurisessa eli päinvasteisessa järjestyksessä mitä ehdin. Niitä tuli ehkä 6 ehkä 7. Yhteen perään paitsi kun oli 3:n jälkeen laseissa vettä niin pidin pikajuomapaussin samalla ja olinkin vähän poikki pienestä perhosspurttiyrityksestä. Tänään olen vissiin melko varmasti honannut joitakuita asioita. -23:42 23:44 Eilen yhdessä vaiheessa sattui tulemaan miettimys että montako kertaa uin altaan edestakaisin ja kun pään vaivailtua tulos näytti olevan 80 niin olin pikkusen äimä että jokunen kerta. 5 kilsaa tekiskin sitten sata kertaa. -23:46 2007-11-26 maanantai 23:45 Menin muka uimaan tänään 4km. Uidessa vasta tajusin että olin ajatellut jotenkin hajamielisesti. Kuvittelin että uisin sen tunnissa mutta en vielä ole niin nopea vaan minulle meni jotenkin parin kilsan tarvima aika sekaisin tai en tiedä mikä. Välillä minulta menee sekaisin kumminka päin vesihanastä käännetään lämpimämpi kummin kylmempi vesi päälle. Muuten menee suhteellisen kivasti mitä nyt puolivahingossa taas on lipsahtanut vähän yövalvomisen puolelle ja sitten nukkuilut menevät ohi aamun reilusti. Uidessa olin yllättynyt että jaksoin räpiköidä helpon oloisesti puhdikkaammin kuin vielä ikinä. Ja sekin tuntui aimo makealta että pysähtyessä ei ollut oikein mitään hengästymisen tunnetta. -23:52 2007-11-27 tiistai 23:31 Äh kun meni etten tieä kuinka aloittaa. Asiathan eivät ole erillisiä. Eli ihan yhteen asiaan keskittyminen ei ole kovin mahdollista eikä semmoisella ole niin kuin jotain tolkkua. Nooh ajattelin sitä että koetan tehdä joitain asioita siistimmin kun tuntuu niin pölhöltä tehdä epäsiististi tai joissain asioissa se on että ei tee. Tämä on hölöpötystä vähän filosofiaan nuuskahtavaa mutta eroaa ehkä olemalla käytäntöön ja vielä tarkemmin käyttäytymiseen liittyvää. Pieniä juttuja. Kaikki ovat jossakin mielessä pieniä niin miksikä sitten edes tarvisi olla isoja tai raskaita. Tämä sekailu sai minut jo unohtamaan mitä mielessäni olikaan. No se palasi. No tai ne. Eräs ominaisuuteni on tai on ollut ja se on vähän laantumaan päin koska koetan oppia tekemään vähän eri tavalla eli tehdä myöhäsyttyisyydestäni entisaikojen muisto ja alkaa tehdä asioita niin että en myähästele ja tee pieniä hajamielisyysmokia kun tulee viime hetkien hoppu. Uppopallotreeneihin olen usein ilmestynyt hieman myöhemmin kuin olisi mahdollista. Tänääm koetin arvioida kaikille olennaisille asioille tarvittavat minuutit kotoa lähtemään rupeamisesta altaaseen pääsyyn asti. Listaan tuli 59 kappaletta minuutteja. Laitoin oletuksiin että kassi on valmiiksi pakattuna ja kynnet leikattuina koska ne voi tehdä valmiiksi aiemmin. Arvioin pukevani viidessä minuutissa mutta jotenkin siihen tuhrautui kahdeksan. Yksi jänskin kohta tässä koko suunnitelmassa on kohta jota siinä en tullut ajatelleeksi. Eli testi jäikin tänään kesken. A-P soitti kun olin Robbarin pakeilla ajamassa uimalaa kohti. Mentiinkin Kouvolaan treeneihin. Jätin pyöräni uimalalle. Tuli ihan kivat treenit ja aika hässäkkää oli kun molemmin puolin oli kahdeksan pelaajaa. Alussa jaksoin olla aika reipas ja samalla minulla elkoi olla tunne että sisälmukset pyrkivät ulos. Siis jotakin närästelevää. Sellaista on ollut minulla parina koti-iltanakin. Minusta tuntuu että minulla on kehittynyt lähipallosilmä ja kädet hanakoituneet palloilemaan. Vain kerran sain semmoisen muksautuksen tai potku se oli samalla oikeaan käteen ja reiteen ja jännästi saumattomasti tunne jatkui ajatuksena että mikäs jalka se silloin aikanaan menikään puujalaksi. Selvisin kuitenkin säikähdyksellä. Yleensä kouvolalaisten kanssa on ollut tunne että jatkuvasti tulen mäiskityksi reiplusti kovemmin kuin kotijengin kanssa otellessa ja nyt ihmettelin että mitenkän ei ole sellaista tunnetta ja tulin tulokseen että ehkä sietokykyni on lisääntynyt koska ei kai ole luultavaa että pelaaminen kovin olisi muuttunut. Oli tosiaan makea fiilis pelin jälkeen. Tuntui että että olin reippaammin mukana kuin vielä ikinä. Tai tein mitä jaksoin sillä aloin olla aika hyytynyt loppua kohti. Että ei juuri jäänyt varastoon paukkuja niinkuin ennen on tuntunut kuin olisi jäänyt. Koetan järkätä semmoista systeemiä että en unohtelisi juttuja. Muistilappunen vaikka voi olla ja vaikeinta minulle on oppia muistamaan tarkistaa lista ja myöskin olla niin kurinalainen että homma sujuu. Mutta tämä juttu tuntuisi aika lailla olevan semmoinen mikä minulle sopii nippelifriikkinä. -00:01 0710 (tämä 0711) 0712 päivissivulleni alkusivulleni 2008-01-04 23:30