2008-09-01 maanantai
14:31 Nyt on pilvistä ja juuri tämän paikkakunnan ja ajankohdan vikkelin tuulenpuuska käväisi tässä. Ei juuri kuuma vaikka onkin aivan lämmin kotitamineissa pihalla. Olen opetellut olemaan hiukan vähemmän jakomielinen kotiolon ja olonurkan ulkopuolen olon välillä. Eilen käväisin samoissa kuteissa maitokaupassakin. Kuunvaihde aika repäisevästi tässä rutisee. Kerkesin saada kahviveden kuumennustulen suurennuslasilla syttymään. Meinasi fleecessä tulla hiki auringossa saatikka kun tuli vielä rupesi lämmittämään. Nyt tein suurempaan kuppiin kahvia suuremmalla tulella enkä ihan pienellä nyhräämällä josta niitä savumyrkytyksiäkin meinasi tulla. Treenasin tulia ja tykkään ja tajuan että jos joka päivä ihan pinnistän niin mitta tulee nopeasti täyteen. Eli harrastuksen aikaisessa vaiheessa tarvii hieman miettiä että kuinka eteenpäin. Olen niin pirun jumittava luonne. Poltin vähän huvikseni ja sitten en enää sietänyt vaan laitoin tuleen vielä teevedetkin ja teehen sitten loput maidot purkista. Olin jo palautumassa kotiin pihalta kun tajusin että meinasinhan raportoida näin toimeliaasta syyskuun alusta. Nyt jo peffa viilenee istuessa. Nokisessa muovikassissa on tulitarvikkeet ja pienessä punaisessa sangossa keittiötavara ja tämä välillä pätkivä kommu menee vasempaan taskuun ja minä sisälle koettamaan saada jo viikon ylivanhoja kirjaston seedeitä palautusvalmiiksi. Ja muutoin laitan kumpparilla tulikassin suuta suppuun ettei sieltä karkaa niin paljon savustuskäryjä tukkoisessa eteisessäni. Kevyt tulisija kevein tulin on näppärä kun se jäähtyy saman tien tulien ja mahdollisten hiillosten hiivuttua. -14:47

2008-09-02 tiistai
12:34 Varpailla on hieman viileää maata vasten. Kivaa kun hieman totuttelen ja koetan karaistua. Silti muistan erään syksyn kun itsepäisesti pidin sandaaleja. Uskon että olen sen joskus jo maininnutkin. Menin bussilla Helsinkiin ja kävelin Kontulaan varpaat kipristellen kivusta ja ne olivatkin ihan punaisina kun pääsin perille. Nyt aion opetella olemaan joustavampi ja silti itsepäinen mutta eri tavalla toki. Harjoitellen asioita ymmärtäen että pikkuhissukseen voi oppia ihmeen kaltaisesti. Join tässä pihalla kahvit ja taaskin myös teet sen päälle jälkiruoaksi.

Eilen jäinkin tietsikan äärelle koko päiväksi. No sanotaan nyt vaikka että opiskelin. Ja opinkin. En oikein ole älynnyt mikä on Bluetooth ja WLAN on ollut hämärä ja hyppäsin nyt vähän kärryille. Myöskin itse Linux ja Unix opiskelut ovat taas alkaneet hieman liikkua eteenpäin. Kun nuohan ovat melko valtavia kokoelmia ominaisuuksia jotka eivät aivan noin vain avaudu käsityskyvylle. Kuvaavaa ehkä on että tähän asti olen nipin napin saanut räpellettyä jollakin lailla asiat jotka olen halunnut tehdä. Nyt olen aloittelemassa säätää tai pikemmin vasta opettelemässä miten voisi tehdä säätöjä jotta toimet voisivat alkaa tulla siistiin muotoon. Kaupan päälle löysin vahingossa tiedon että Z80 mikroprosessori pyörittää useita halpis MP3-soittimia ja niitä varten on kehitetty korvaavaa käyttöjärjestelmää ja toimintoja. Olen aika tunteenomaisesti Z80-hippi koska sitä opiskelin urakalla omatoimisesti ja sillä rakensin ainoat ja bitti bitiltä ohjelmoin koekytkentäni. Oli siinä tahtoa mukana että se tuli tehtyä. Huh huh ja muutenhan olin aika kuoliossa varmaan ihmisenä melko syntymättömänä vielä siinä vaiheessa. Kiipelissä jonkin asian harrastajana. Noissa ämppärisoittimissa on myöskin signaaliprosessori mutten tajunnut onko se sisäänrakennettuna samassa piirissä vai erillisenä. Ne Z80-soittimet ovat juuri semmoisia mitä viskotaan kaupanpäälle lehtitilauksista kuten. Nostin näköjään jalat tuolinkulmalle. Olenhan jo sanonut että minkä vaan mikroprosessorilaitteen tehot riittäisivät tavallisiisn tietokonetöihini mikä enimmäkseen on tätä turhan päivän tekstin naputtelua. Niin ja kun vielä Zilogin taitoni on ollut pelkkää itsekouluttautumista ilman vielä mitään käyttöön tulevaa sovellutusta. Sama koskee monia muitakin juttuja. Kuten tavaton eskimotreeni. Siitä on ollut huvia ja vähän huvittanut muita. No onhan se tuonut hurjasti itsevarmuutta ja kai lisää tasapainoakin vesillä. Voisi vaan joskus huvittaa vaikka lisääkin. Nettinihän oli pimeänä päiviä ja kun se toissapäivä alkoi toimia kai vaan töpselitökkäyksen perään niin aloin opioskella. Myöskin Skin on Frame kajakit menivät lisää jakeluun ja se että olihan eskimoilla puuta vaikka asuisivat lumessa ja jäällä ja kalliolla koska merihän ilman muuta tuo ajopuita. Onko tuo rakenne suomeksi nahka kehikon päällä. Ajattelin että käytetyt tekokuitupurjeet voisivat olla hyvä materiaali pinnoittaa kajakin puuranko. Öö no tosin teko-ohjevideossa oli kokopitkä sileä kangas mutta voisi olla että nirsoilu on nyt ihan turhaa. Sitäpaitsi palasistakin voisi ommella kokopitkän kappaleen ja sitäpaitsi kehikkokalvokajakista voisi myös tehdä niin keveän että märkä kitkapinta olisi pienehkö. Aha justiinsa tajuan että en olekaan ikinä ennen treenannut aluksen kulkuvastusasiassa monipuolisesti. Ja sitäpaitsi olisi tavallaan huisin makea vaikka vesimenopeli oikeasti juoduista kahvipakkauksista ja paperistakin tai maitopurkkiversiota olisi kiva kokeilla. Kai asia on aika yksinkertainen. Eli jos vaikka painan noin 80 kiloa ja risat tamineineen niin jonkin osan aluksessa on kannateltava kutakin kiloa. Kajakissa suurin paino olisi perseen alla ja siitä sitä pitäisi levittää enempi kapealle alalle jalkojen suuntaan ja taakse hännän jatkoksi. Yhteensä alle sata litraa vettä työnnettävä syrjään mielellään kapealta pitkulaiselta alueelta ja sitä ojaa sitten liikutellaan pitkin vesistöjä. Ja jos tulee kovin kevyt niin rotiskon voi kantaa kotiin asti. Retkeillessä keveys ei ole lastatun kajakin ominaisuus koska evästä tarttee olla ja varustusta. Ajattelin myöskin semmoista versiota että kehikon päälle voisi pingottaa kalvon ja vahvistaa se muovautuvalla kovettuvalla aineella joka jää tukevasti muotoonsa ja toimii runkona ilman kaaristoa. Nyt kun tuumin niin enhän ikinä edes vielä ole tehnyt mitään tuolla tavalla vaativaa puutyötä. Tai juuri mitään niin käytännöllistä. Sitä paitsi tuollaista rakentamista voi varmaan tehdä naruin tai kokeilla ainakin. Nytkun puita katselin että riippukeinuilu on vielä ihan aloittamaton harrastukseni paitsi mielikuvituksessa ja mitä pienenä oli mökillä. Riippukeinulussa voisi tehokkaasti testailla tekstiilimateriaalien venyvyyttä ja lujuutta. Nyt perse jo kohta puutuu. Riippumatossa ei olisi kai tuollaista ongelmaa. -13:25

14:30 Sama aihe että välillä ihmettyttää kun jotain voikin tehdä siistimmin kuin luulikaan. Hyvin yksinkertainen asia. Retkisokeripulloon tuppasi mennä kahvin höyry kun sitä kaatoi kahviin. Se oli Suomi Meloossa. Taisin vasta jälkikäteen joskus vai tajuta että sokerin voi ensin kaataa kuppiin ja hyöryongelma on poissa. Siis miten voi olla toimintatapoihinsa jumittunut. Eikä kyseessä ole kuin totuttu järjestys tehdä asioita. Nyt sataa ja juuri tiheni vaan aika tasaisesti sataa ja se alkoi jotain 20 minuuttia sitten. -14:36

2008-09-03 keskiviikko
06:28 Tajusin juuri että kunto mikä kunto on harjoittelun tulos. Se että vaikka on vähän kuntoa vaatii tiukkaa olemista treenaamatta eikä ole siis mikään helppo saavutus. Sitä varten pitää tiukasti kykkiä paikallaan. Voi olla että en enää helposti pysty sellaiseen. Kun nyt olen päiviä liikkumatta alkaa tuntua olo niin pahalta että on melkein pakkoa jollakin tapaa kohta liikkua.

Eilen en jaksanutkaan sitten mitään vaikka olin aamukahviaikoihin vielä optimistisen puoleinen. Yritin siivota pöytääni. Sain pöytää vähän näkyviin ja huomasin että pöydällä on muutamaa lajia kohteita. Objekteja. Huh sekopää kamerassahan on objektiivi vai mikä se on ja silmässä linssi vai mikä se sitten oli. Tuntuihan aika rasittavalta. Lopulta illalla keksin että kirjastokirjakin on lukematta se s/s Suursaari. Luin sen sitten kerralla ja torkahdin ja sitten ryhdyin nukkumaan ja nyt nukuttuani en oikein tiedä mikä on tilanne. Kirja hieman tempoili eri asioissa ja enemmänkin opin kai historiaa kuin itse paattiasiaa.

Tämmöinen kesken kaiken ihan nukahtaminen on siitä mälsän aamun aiheuttaja että kun iltahammaspesu on jäänyt niin sitten herätessä vihdoin on suu täynnä katkeraa kalkkia ja se ei ole ihan asia inspiroivimmasta päästä. Tunkkaista hyhhyhhyy.

Huomaan että oikea hartia on jäykkä. Varmaan viikon olen välillä aina huomannut. Siis niskan puolelta ja kaulaakin läheltä. Hoksasin vaan että entinen mikroilupaikkani röhöttäen sohvalla ei tainnut olla hartioille paha vaan kädet olivat rentoina. Pitäisi sitä joskus taas kokeilla. Myös aivan liki makaava työpiste on taas jäänyt kesken kehityksessään. Alan vähän luulla että vaikka mitkä venytykset hartiaan eivät oikein auta mitään vaan ehkä päinvastoin jäykentävät. Pitäisi vaan oppia olemaan rennompi ja tehdä mikroilupaikasta otollinen rentoudelle ja muutenkin. Luulen että kohta joskus on mentävä tutkimaan kuntosaleja kun sellainen korttikin on ja ihan koetettava heti periksi antamatta miten kroppa alkaa käyttäytyä jos kohdistan jotakin liikkuvaa rasitusta hartioiden tienoille. Voihan olla että hartiani vaan ovat heikot. -06:57

08:59 Tuhosin juuri annoksen vanhaa tavaraa. Se oli punaisia linssejä ja voinkin sanoa että en tuhonnut vaan yllätyin ja nautin. Yllätyin mimmoiseksi ne menivät poristessaan ja mausta josta tykkäsin. Voi että. Eilen aamukahvin yhteydessä tuhosin viimeisen pienen annoksen kuivattuja herneitä joita olin vain liottanut. Harmi etten mikään kerta tajunnut niitä hieman porisuttaa. Joudun varmaan vielä kokeilemaan semmoista. Ihan kun vaan alkoi kiinnostamaan. Ja intiaanisokerikin alkoi miellyttämään ihan vaan teen seassa vaikka aluksi sanoin etten tykkää siitä. Huh huh hiki tulee. Ei kai täällä vaan lämmitetä vai onko vaan niin tyyntä eikä pikurakosella olevasta ikkunasta juuri tule ilmaa vai onko vaan yleensä ottaen lämmin vai onko nyt minun erityisen lämmin vai mitä tämä on. -09:06

21:51 Tuon edellisen ihmettelyni jälkeen olen käynyt hieman ulkona ja todennut että ihanan lämpöistä on. Pyöräilin vähän uimaan ja vaikka satoikin hiukan niin olo olisi ollut semmoinen että olisin mielelläni ajellut tunteja eli jotakin kaupunkien väliä vaikka kunhan vaan varkkujenkin päällä olisi ollut jotakin vedenpitävää niinkuin sadepusakka yläosana. Keksin myös millainen voisi olla huppu tai ehkä melkein mieluummin päähine joka limittyisi pusakan kanssa että sen saisi tiiviistikin naaman ympärille tarvittaessa eikä hökötys estäisi pään pyörittelyä. Uin ja potkin satasen pätkissä 25 minuutissa 9 osuutta. Kävin Euromarketin Otolla ja omenakorilla ynnä muuta. Oli niin lämmin että vaivaannuin jo pihalla risumaan päällimmäisiä vaatteita arvaten että muuten olisi jo ihan hiki kun nousen kotiovelle asti. Minun on ruvettava harrastelemaan ulkoilua. Mikä tolkku on hengittää samaa ilmaa sisällä uudestaan ja uudestaan kun en täällä kuitenkaan usein saa mitään aikaiseksi. -21:58

23:59 Voihan nenu. Istun tietsikan äärellä ja huomasin kuinka jännitän hartioitani ja sitten tajusin että istun selkä kaarella ja saadakseni käsiä ylös kumarasta asennosta joudun nostamaan hartioitani ja tämä koko juttu alkoi tuntua ihan typerältä tavalta olla yks ja kaks. Hitto vie. -00:01

2008-09-04 torstai
00:11 Nyt on semmonen juttu että revin irti huumoria harmista ja alan opiskella luonnetta. Eikä luonteen lujuutta vaikka vähän sinnekkin päin vaan luonteen joustavuutta ja toimivuutta. Taaskaan ei netti toimi ja se saa olla yhtenä opinkappaleena. Ja ehkä yhtenä terveysasiat tärkeät kuten nukkumiset ja nupin viiraamisen aste sekä syömiset ja liikkumiset ja huvittelut ynnä vaikka mitä kenties vielä. Ja oi pahus moka kun kirjoittelen tässä kommulla ja tietokone jyllää turhaten energiaa. Aika moka siisteydessä. Mutta kestihän se vain 5 minuuttia. -00:16

12:47 Aikamoisen varustautumisen jälkeen sain käppäillyksi Poikakalliolle lähes äärioikealle jossa olen piknikkejäni opetellut harrastamaan. On pilvistä ja tuulee melko reippaasti mereltä päin. Illalla olin aivan viimeinen ostosretkeläinen Euromarketissa ja kellon jo kilistyä nappasin hätäpäissäni halpismysliä jota illalla söin liikaa ja nyt on edelleen vatsassa huono olo. En ole edes tainnut muistaa juoda vettä tänään ja hoidan paikkausta heti pisteen jälkeen tuohon mokaani. Noin pari pullosta hörppyä. Taisi olla viime viikolla kun meinasin vähän pesasta farkkuja joita olen suruttomasti pitänyt tulihommissa ja niissä siis on pientä noella merkintää. Silloin meinatessani siisteyshommia honasin että olin ajatellut että pitäisi siirtyä luomupuolelle ja jätin farkut ämpäriin odottamaan ja odottamaan ja vieläkin odottamaan että veisin ne luonnonkylpyyn pyykkilaiturille. Siihen ilmestyi sitten pyyhekin ja nyt vielä kotiverrarit ja nyt vihdoin olen roudannut hoidon rannalle mukanani palanen mäntysuopaa. Täällä olisi varmaan aika lämmin jos ei tuulisi näin eikä näinkään mikään kylmä ole. Ehkä olisi vilakka jos en olisi laittanut varaksi pitkiä kalsareita alle. En taida ruveta pesuhommiin uikkareisillani. Minulla on myös aamukahvikamat mukanani. Epäilen että en ole pannut tulta pystyyn ennen tämmöisessäkään tuulessa ja luulen että ei tule olemaan ihan helppoa. Vaikka mistäs sen tietää. Sen olen jo oppinut että viimeisillään oleva sytkäri ei meinaa palaa pienimmässäkään ilmavirrassa. Juuri illalla Retki-lehdestä opiskelin miten jääkenttäretkeilijät tekevät bensiinistä tulensa teltan sisällä ja hommeliin on kehitetty keittolaatikko joka pitää sitten matkallakin keittiön kasassa. Minun pitää panna vauhtia kun varmaan vielä tänään joskus sataa. Ihan säikähdin kun vasemmassa kädessäni selkäpuolella oli pieni ampiainen enkä tuntenut mitään eli kyllä tässä tuntoaisti vähän on jo hyytynyt. Puhalsin säikähdyksissäni raitatakamuksen matkoihinsa ja varmaan sekin oli aika hyydykkeessä ja nyt on vähän huono omatunto. -13:03

13:09 Jotenkin outoa kun nappasin kengät siis ne euron lenkkarit pois jaloistani oli ampiainen oikeassa jalkapohjassani. Siis oliko se ryöminyt kenkääni ja oliko siinä tilaa vai hypähtikö se siihen riisuessani. No saimpa tilaisuuden nyt olla sille ystävällisempi. Kun se meinasi ryomiä vasempaan hihaani siirsin sen maahan ja tarjosin ihan pienen palasen eväsomenastani ja rakensin sille neljästä kävystä tuulensuojan tapaista. Kyllä näyttääkin omena maittavan. -13:12

14:05 Oujees aurinkokin jopa pilkistelee. Olen pätkittäin aika hurjan onnellinen tässä tuulessa ja kun vesi on ihan siedettävää. Pitkästä aikaa minulla on lämpömittari mukana ja näytti että vesi olisi 14°C. Oho siitähän ei ole pitkälti kymmeneen alaspäin. Voi olla että totean oloni aika vilakaksi kun lähden täältä rannalta ja siirryn enemmän lämpöön. On minulla istuma-alusta tyynyn lisäksi varana mukana viltti.

Aika näppärä idea tuli tuulisen paikan puheluun. Pyyhkeeseen tai vilttin voi kääriytyä puhelimineen ja siitä muodostuu tuulensuoja ja kuuluvuus paranee huimasti. -14:11

17:04 Yllättäen Pekkakin kävi täällä rannalla ja sain tarjota kahvia. Ja yllättäen tuli syttyikin ihan helposti ja kuin vahingossa kun ensin luulin että ei syttynytkään. Eli tuntemukset ovat osuneet oikeaan hyvin pienten sytykkeiden tai päästään hyvin ohkaisten käyttämisestä ensin kun ne nappaavat tulen aivan saman tien kun sitä näyttää ja nyt sytkärin ja sytykkeiden pitäminen tulisijapurkissa joka on kumollaan tuulensuojana. Pitää vielä harjoitella toista vaihetta eli mikä syttyy sitten ensisytykkeen palaessa. Jo ihan munakenno oli liian massiivista tavaraa syttyäkseen. Sen reunaan voisi viillellä aivan kaposia suikaleita niin se varmaan olisi ok syttymään. Ihan alkusytykkeenä oli eilen askarrellessani keksimät ihan suipot paperisuikaleet aivan pienet. Makailen nyt kirjoitellessani huopaan kääriytyneenä rinnus pikkutyynyllä ja varpaat kalliolla tuulta ja yllättäen myös aurinkoa saamassa. Oletukseni sateen tulemisesta olikin ihan puppua tähän mennessä. En malttanut olla vielä huuhtaisematta uimapyyhettänikin kun on niin mukava keli. Tajuan nyt että en tarvitsisi juuri pyykkiänikään varten mitään pesuaineita niinkuin en itseenikään. Vain kun on jotain helposti veteen liukenematonta sottaa niin sitten voi näyttää mäntysuovan kulmaa. Tykkään siitä olosta jonka luonnonvesi jättää. Joo taivas on nyt melkein pilvetön. -17:16

17:47 Äsken ennen edellistä kirjoittelua jo soitti Jari kertoen että treenit ovat alkaneet. Tänään sitten illalla hallille ja jännä nähdä tuleeko ihan uppopalloa kehiin. Kesällä oli mitta sitäkin touhua aika täysi mutta ajan myötä on alkanut olla vähän jopa ikävä ja kiva taas katsoa kuinka touhu sujuu. Luulen että jotain uutta tulee kehiin ja saa nähdä mitä.

Putsasin lajissa hupsut tekemiset keittotölkkiäni joka on se 0.33 litran Olvi. Lenksu lähti irti kokonaan ja se ei haittaa. Sikäli tuli hinku kirjata asia ylös että en ole ikinä kai nähnyt niin kiiltävää tölkkiä alaosaltaan. Osittain mustuus oli jo hapreaa ja kun tölkki vähän kupristeli niin nokipiki irtoli ja sitten rapsutin sitä kykkien veden äärellä. Purkin alaosan kyljet häikäisevät auringossa. Siis se maali tai mitä se keltainen Olvi-pinnoite on on lähtenyt irti. Jännä nähdä vaikuttaako puhdistus seuraaviin keittämisiin. Luulen että vaikutusta ei juuri huomaa vaikka johtuuhan lämpö aluksi toki paremmin puhtaaseen metallipintaan. Vai johtuuko kun entinen pinta oli mustaa mutta varmaan lämpöä eristävää töhkää. Tulin mietinnässä siihenkin tulokseen että ainakaan tulen takia keittotölkki ei tule menemään ekana rikki alaosasta jossa vettä keitellään. Ja pienet vuodot ylempänä eivät kai olisi vaarallisiä. Eli takana oleva kysymys on kuinka isolle ja vaativalle retkelle yhdestä oluttölkistä uskaltaa ottaa keittoastian. Seuraava aste on paikkausmahdollisuus tai varatölkki tai jokin paksumpi ja kestävämpi ja raskaampi astia. Nyt ei ole enää niitäkään pilviä mitä äsken oli ja tuulee reilusti ja koetan tehdä tästä lähtöä. -18:00

23:29 Olen jo pehkuissa ja omena eväänä ja taidan lukea Melojaa tai Retkeä. Jos netti olisi toiminut niin varmaan olisin surffailemassa. Onneksi ei toiminut.

Aika menee luonnon läheisyydessä sutjakasti. Olin rannalla niin pitkään että alkoi kirjastoonkin ehtiminen olla vauhdin pidon tarpeessa. Palautin nyt vasta ne levyt ja maksoin sakot 4e levyistä ja 2e jotain vanhempaa. En muistanut että kassa on jo tyhjennetty lähellä kirjaston sulkemisaikaa. Lyötyi kukkarostani sitten tasarahakin. Menin samoissa rantakuteissa kaupunkiin ja tuli aika lämmin.

Uppistreenit olivatkin ja ihan hyvät. Lopulta meitä oli 4 ja 4 ja ihan peliä. Ounastelin hyvin. Olin aika hanakkana pakkina maalin edustalla. Ja kuntokin oli melko kohtuullinen. Luulen että parempi kuin ikinä ennen uppopallokauden alkaessa.

Kotiin päästyäni olin aika väsynyt. Ajattelin että en taida tehdä kahvia kun siitä seuraa riski vilkastumiseen ja väsymyksen piloille menemiseen. Kunhan nyt en valvoisi pitkään enää. -23:43

2008-09-05 perjantai
09:32 Tämä laite piipitteli ohjelmoidusti yhdeksältä. Olin kai aika syvässä unessa. Siis olen nukkunut yön ja sehän on ihan hurrattava uroteko minulta. Nyt olen aamukahvilla ja myslillä ja juustonpalasella ja parilla hapahkolla omenalla. Eilinen aamun huono olo johtui varmaan osaksi omenoista toisaalta ihan vatsan täytteenä ja pingottajana ja toisaalta happamuudesta. Minulla oli herätys koska ollaan kymmenen maissa lähdössä iskän kanssa roudaamaan rautaroinaa mökiltä romuliikkeeseen. Nyt kirjailut menevät välillä näpsäkästi melko ajantasaisesti tekstiksi mutta se että ne vielä siirtyisivät sijoilleen nettipäiväkirjaksi on kaukana. Siihen melkein pitäisi olla näppärämpi tapa kuin muistikortin kautta kahden eri tekstimuodon muutoksen kautta. Voisihan juttu jotenkin olla ehkä mahdollinenkin tiedä häntä. En ole ikinä kokeillut semmoista ohjelmistoa mikä tämän kommun mukana tulee. Kun onhan tähän olemassa sarjaportin kaapelikin. Jos semmoinen löytyy. No joo on ajateltava että kiva kun on asioita jotka voisivat olla vähän eri tavalla kuin ovat. Sitähän elämä on. -09:41

14:13 Käytiin Joken kanssa roudaamassa rautaa Heinsuon kaatopaikalle. Voi mitä romua olisi fantastista dyykkailla. Luvalla pyöränrunkokin mukaan. Voi kanaverkko. Verkkiksen rautaromusta pari kirveen terää ja matkamuistoja. Sain Metsolaan asti kyydin. Tiellä treffasin Eeron jota olin ollut pelastamassa hukkumasta. Kannatti pelastaa kun Eero tuntuukin olevan ihan kiva kaveri. Olin hiessäni ja tulin paita päällä pulahtamaan Poikakalliolta. Tuulee. Pitäisi mennä kirjastolta katsomaan Kuutsalon karttaa ja sitten illemmalla lähteä sinne melomaan jos ei hurjaksi sää ylly. Olen hieman pöpperöinen. Pitää varmaa kahvit juoda vielä kotona. -14:18

14:21 Kas tässä lankulla en olekaan ennen istunut kirjoitusmielessä. Aika inspiroiva paikka. Pitää vaan kirjata yksi tosi tyhmä juttu kun kantapääni muistutti siitä. Kotona aluksi parkkeerasin kauniin ruosteiset kirveen terät tuolin alle muovirasian päälle. Sain sitten kohta oppia että olin laittanut terän ihan ihan siististi kulkuväylän puolelle kun peruutin ja vasen kantapää riipi kirveen terää. Paikoitin teräaseet sitten uudelleen laatikostoon joka saisi alkaa tyhjentymään vanhoista mausteista. Nyt äsken kävellessä ihmettelin mikä kantapäätä vaivaa ja kun katsoin niin muistin. -14:26

18:10 Tuli haettua leipää ja kirjastossa koetettua kopioida Kuutsalon kartta johon jouduin hieman tummentamaan lyijykynällä varmistamaan missä on maata ja huomasin siinä että voisin tykätä kartan teosta. Olin reteesti lähtenyt kaupungille tummassa lempifleecessäni ja jalassa niitä uusia dyykin kotiverroja. Ulkona mukavan lämmintä ja hyvin tarkenee ja sisällä liikakuuma ainakin aluksi kirjastossa ja jopa harmittelin ettei tullut mukaan jotain kepeää pikkupaitaa. Oli hinkua käydä uimassa ja kävin potkimassa ja uimassa ja nyt tein potkuja ylimääräiset 100 metriä ne jotka jäi puuttumaan viimekerran harjoituksesta. Taitaa olla että uppiskuntoa on siksi aika hyvin että viime aikoina olen uinut 100 tai 200 metrin pätkiä ja sehän tuottaa pätkien pyristelypuhtia jota juuri uppiksessa tarvitaan. Nyt juuri perhostakin uidessa tuli himoa jopa ja saattaa olla että urheiluitikka pistää minua uudestaan. Viimeiset sadan kylkipotkut pistivät melkein vähän irvistelemään kun oli sen verran uritystä kuvioissa. Ja nyt on fantastinen olo uimahallin etupihan penkillä ja äsken tuulenpuuskasessa jopa taivaallinen fiilis kun sain fleecen läpi ilmaa iholleni. -18:17

21:02 Kävin Cassan kautta hakemassa omenaa Jonagoldia varsinaisena tarkoituksena ja muutakin peruskamaa kaappasin mukaani kuten hilloa ja sweet-chiliä. Ja voi kelin maitoisuutta edelleen. Oiken iso toive olla jossakin saaressa teltta pystyssä ja pienet iltaeväät ja sitten kumoon raikkauteen. Mutta kotona olin jo niin poikki että olen istuviltanikin nukahtamispisteessä. Edelleenkin kyllä mutta joku ihmeen siivoiluvimma iski. Olen pitkään ollut varmassa luulossa että pöytäpaikkani oikealla puolella välittömästi kasassa olevassa kylmälaukussa olisi kaiken maailman pakkauksia joita olen viivakoodien harrastamisen mielessä hamstrannut talteen. Oli vähän hommaa kaivautua laukkuun asti ja olin kertakaikkisen ällikällä motattu kun huomasinkin styrox-laukun amottavan tyhjäksi. Ou-jepulijee ihme juttu. Niin siis ja peruutin Kuutsaloon lähtöä aamuun asti. No ennen kaikkea mahtavaa että alkaa olla oikeasti retkeilytuulen sekä liikuntamielen imua. -21:09

21:12 Tämä reilusti väsynyt tuuleni on aika luovan oloinen. Ajattelen nyt luontaisesti sellaista että erilaiset työvälineet saisivat olla välittömästi kättä ojentaen saatavilla. Ja saisi mielellään olla niin vaikka olisi retkelläkin ja mitä tukalammassa paikassa sen tärkeämpää se olisi kuten jos vaikka olisi joutunut kuviteltuna esimerkkinä köydestä roikkumaan ja siinä ilmenisi tarpeita ruveta nikkaromiaan. No jotain tuollaista. Ajatuksenomaisesti hieman. Jos kynä lanka sakset ja vähän kaikki on etsimisen takana vähän väliä niin siinähän aina jo kerkeää unohtaa mitä oli tekemässä ennen kuin pääsee alkuun. -21:16

21:59 Oi vitsi pelaa taas netti. Oiskohan se joku pieni piuhavika kun ennenkin pelkkä piuhan räplääminen niinku olis auttannu. Tai sillo kaapelipaikan vaihto.

Aika näppärää tai ainakin jotain uutta kun nyt siis toimii Firefox 3.0.1 PCLinuxOS päällä ja siis tässä firefoxissa koko ruudun tilassa otsakerivi sekä tabit menevät automaattisesti piiloon ja tulevat taas esiin kun kursoria raahaa näytön yläreunaan. En muuten välttämättä ollenkaan ole mieltä että nykyaikaset isot näytöt ovat aina kovin tarpeellisia saatikka kehittäviä mielen käyttämisen taidossa. -22:03

2008-09-06 lauantai
22:20 Viime yön nukuin melko syvästi. Yhdeksältä soi kello ja aloin heräilemään. Voi että kesti tuhottomasti saada melkein kaikki kasaan. Vasta 14:23 lähdin melomaan. Ihan uikkarishortseissa tietty. Kaikkia kamoja en osannut mahduttaa kajakin ruumaan vaan telttapatjan laitoin peräkannelle ja sen alla oli pala rautalankaverkkoa jonka senkin piti päästä mukaan. Minulla on vielä paljon harjoittelemista varustautumisen sisällössä sekä suorittamisessa. Kuten että mitä voisi tehdä aivan etukäteen ja ryhmitellä tai jaotella kamoja jonkinlaisiksi kokonaisuuksiksi. Oli jonkunlaista vastatuulta lähtiessä ja lainehtimista. Kotkan saaren päädyn pakeilla jo kohtalaistakin ja vesi hieman pärski. Menin pätkän vastatuuleen ja sitten sivutuuleen joka oli minulle uutta ja kivaa. Nyt kun olen melko rennosti kajakissa niin se on aika näppärä vekotin. Ei tarvi kun antaa lanteen keinua ja sivuaallot ovat aivan iisiä mentävää. Nautiskelin ihan. Pidin Varissaaren lahden ja laiturin tietämillä paussia omenan ja vesiryypyn ja minihuilin verran. Katselin vähän karttaa ja siten koetin tähdätä suuntani Ruotsinsalmesta jonkun verran oikealle saarien lomaan. Jostakin sieltä kuvittelin Kuutsalon pohjoiskärjen löytyvän. Siinä matkaan lähtiessä aallokko nousi ihan reippaaksi kun pääsin saaren suojasta aika avoimeen veteen. Siistejä vaahtopäitäkin. Välillä jouduin aika myötäisen aallon töytäisemäksi ja olo pääsi olemaan hetkosen hiukan hutero. Siinä matkalla alkoi hymyilyttämään kun kulkee niin mukavasti ja laineissa oli mukava keinuskella. Tuntuu että aloin tajuta kajakkimerenkulkua. Luulen että sain kaiken kaikkiaan vain muutaman litran vettä aukkoon kun minulla ei ollut aukkopeitettä päällä koko matkan aikana. Jossain vaiheessa vähän tuumin että se voisi olla mutta sitten koko tarve hävisi. Enempi alkupuolta Kotkan kärkeä lähestyessäni huteroimmassa ja pärskeisessä matkaosuudessa keksin pari juttua. Kajakki pärskäyttää vettä pudotessaan aallolta ja roiskii. Tuumin että voisikohan kajakki olla V-pohjainen jotta se leikkaisi vettä eikä niin pärskisi. Toinen idea oli aukkopeiteasiaa eli semmoinen joka on kiinni aukossa koko ajan ja avara jotenkin tieltä pois kääritty. Sitten kun tulee tarvetta peitota aukkoa niin aukkopeite vapautetaan ja kiristetään vyötärölle. Semmoistakin tuumin että moinen peitto voisi olla käytännöllinen kumoon menon yhteydessä eli kellahtaneena nurinniskoin kiristetään aukkopeite jotta aukko ei olisi täynnä vettä sitten tehdyn eskimon jälkeen. Tosin aukko voi kai hyvin täyttyä jo kaatuessa en tiedä voi varmaan.

Herätehankintana kauppaeväisiin ennen lähtöä otin yhden Kopparberg siiderinkin no toki peruspäärynä. Mietin että kun pääsen Kuutsalon niemen taakse tuulensuojaan niin naukkailen juoman ja niin teikin. Vaikutti tainnuttavasti ja olin yhtä naurua. Aurinko oli mennyt aika pysyvästi pilveen. Ison kiven juurella ihanan rannan tuntumassa hörpiskelin. Testasin että tölkki juuri ja juuri kelluu avaamattomana. Niin mukavanoloista rantaa että sinne pitää joskus tehdä oma retkensä. Vaikein työ retkivalmisteluissa oli saada mansikkahillo pulloon. Matkan vaikein osuus oli matala särkkä niemen jälkeen. Laaja kivikko ja lähempää rantaa en päässyt millään. Varmaan kolme kertaa ajoin matalaan ja peruutin. Olisi voinut olla kävelysauvat ehkä. Kun kerran sitten en päässyt eteenpäin minneen ajattelin jäykkämielisesti että nythän melon ja olisi kai ollut koko kivikon kiertäminen. Ajattelin kuitenkin olla joustavampi ja käyttää ainutlaatuisen tilaisuudenkin kun siisti pohja on ihan heti alla. Nousin kajakista ja lähdin lykkimään sitä särkän yli. No yllätyin perusteellisesti kun vesi syvenikin heti kun olin ehkä kulkenut pari metriä vain. Siis ihan jänskää. Sitten aloin jo pikkuhiljaa ihmetellä minnekkö asti on melottava perille päästäkseni. Oli tosi mukavan näköistä saaristoasutusta. Yhden kivirivin ohittaessani oli pitkä riipaiseva kivikontakti vaan yli kajakki sittenkin liukui. Ihmettelin menoa ja sitten kauempana alkoi näkyä suurempi rakennus ja tuumin että sen se koulu on oltava. Kun vihdoin alkoi näkyä punaista värikästä kuivatusanarulla totesin että osoite on oikea. Hyvin rantauduttava kaislikon sisäinen hiekkaranta. Jori ehti nopsana auttamaan menopelin kuiville ja pääsin suoraan ruokapöytään. Matkalla oli vähän kerennyt nälkäkin tulemaan ja vilakka. Ensimmäinen vaiva sai yllikyllin hoitoa mahtavasti. Puin vielä toisenkin fleecen päälle kun vilakka ei alkanut hellittää. Sittemmin saunottiin ja mahtavassa saunassa viihdyin ja pääsin ihan lekottelemaan. Kävin uimassa kolme kertaa melko suolaisessa ja raikkaassa vedessä. Heti saunasta pääsin lettukekkereille kun Riitta paistoi kukkurakaupalla lettuja. Meni hetki että älysin että kajakin takapaksissahan on jäätelö jota otin mukaan lettuasiaa ajatellen. Hain ne ja sweet-chilin pöytään. Illalla alkoi sataa ja nyt kuuluu ihan litinä ja lätinä ja kävin ihan ikkunan äärestä tarkastamassa että ulkoa ikkunan takaa se tulee. Eikka lähti jo pitkäkseen ja muut pelaavat korttia ja minä tässä saman pöydän äärellä kirjailen. Oikka lähettää terveisiä.

Äsken kun latasin makuupussiani yläpetiin niin hoksasin sen vetoketjussa häikän. Silmut ei kohdillaan. Hassusti muistin siinä tilanteessa että unohdin ottaa mukaani öljyputelini lettujenpaistoa varten vaikka muistan nimenomaan yhdessä kohdin meinanneeni ja ajatelleeni että puteli pitää täyttää. Voi hassujen hassu. Ja tosiaan luulin ottaneeni aika täyden varustuksen. No siinä on niin paljon kahvittelutarpeita että menin kai päästäni sekaisin. Siis ekaksi pitäisi olla peruskamat kasassa ja sitten vasta ruveta säveltämään kaikenlaisia muita hienouksia. Työläästi sain vetoketjun vetimen vikakohdan yli ja sen jälkeen vetoketju onneksi toimii taas. Pitää olla jatkossa huolellisempi. Kuten olisi ihan hyvä että tavarat jotka ovat kajakin aukossa ovat jotenkin kiinni ja mieluummin vielä sijoiteltuina vakaasti. Kylläpä sitä on aikalailla kaikennäköistä petrattavaa. Melkolailla väsyttää nyt. Hyvä sentään että sain jotakin kirjatuksikin. Niin vielä otin vanhemman kännykkäni hätävarustukseksi vesitiiviissä pussukassa. Nimittäin testasin että kun sen laittaa päälle ilman SIM-korttia ja näppäilee 112 niin se ehdottaa vähän aikaa että soita ja hyppää sitten takaisin tilaan jossa herjaa kortin puutteessa. Täällä koululla muuten on tiukka meininki. Kuten raanaveden valuttaminen kielletty klo 22-07. Onneksi on omaa kotikraanan juomavettä mukana. Matkalla en paljoa juonutkaan. No niin no niin nyt on niin kova kirjoitusvauhti päällä että en meinaa saada millään lopetetuksi. Kääk kääk nyt vaan näpit irti ja pieni kirjoittamani pätkän tarkistusluku. Loppu! -23:12 Tarkistettu huh huh. -23:19

2008-09-07 sunnuntai
10:11 Juuri suruvaipan näin. Komea ja arka lähtien käpälämäkeen kun lähestyin. Nyt on kirkas keli. Ei tiedä vaikka auriko rupeaisi vielä pilkahtelemaan.

Jori sai juuri pyydystettyä laiturilta pudonneet telttakepit haravalla naaraamalla pohjasta. Hyvin saalistettu.

Kerrossänky oli aika nafti. Piti vähän peruuttaa ylöspäin kun jalat olivat ihan päädyssä. Ja sänkyyn menokin oli jännittävää. Takajalat nousivat vähän ilmaan kun meinasin kiivetä tikkaita. Laitoin jakkaran eteen niin kiipeäminen onnistui. Aamulla vasta huomasin että sänky on kyllä lattiassa ruuvilla kulmaraudalla kiinni mutta vain etureunasta. Vähän hassua. -10:17

2008-09-11 torstai
14:42 Juuri keksin konstin jolla voisin koettaa päästä eroon sen miettimisestä että missä järjestyksessä uin eri lajeja. Voisin arpoa järjestyksen jonkinlaisilla nopilla tai vaikka värillisillä pullon korkeilla. Neljä tai useampia arpalappuja k p r s plus potkuja ja sukelluksia. Uintitavankin voisi arpoa. Eli kuinka pitkiä pätkiä kerralaan ja niin edelleen. -14:46

2008-09-12 perjantai
14:47 Kun laitoin kuminauhat farkkujen puntteihin nyt lähtiessäni vähän kaupungille päin niin keksin että saman tien voisi olla semmoiset lenksut jotka olisivat reippaasti heijastimella varustetut. Se olisi terveellistä syksyn pimeässä. -14:50

17:28 Sillälailla hassusti kävi että bussi tulikin ihan ykskask. Juuri kun pääsin tuulettelemaan tuntemuksella että olen oppinut saamaan vähän asioita aikaiseksi rauhallisemmin. Bussissa vielä avain naruineen oli heti kateissa. Se löytyi oikeasta taskusta.

Viikonlopun jälkeen meni päiviä tekemättömyydessä ja alakulossa. Tuli siis myös muutama päivä paussia päiväkirjan kirjoituksesta. Alan nyt latelemaan ja koetan takaperoisesti mainita vain pieniä pätkiä. Katson hieman taaksepäin selvittääkseni missä tässä mennään ja sitten alan kirjoittaa. Luulisin. -17:35

18:14 Kestipä se pelkkä luku ja korjailu. Aika paljon oli pikkuhäikkiä. Välillä en tiedä onko joku kummallinen kirjoitus tarkoittamani vai vahinkoa. Koetan silloin päätellä ja jos se sointuu sellaisenaan niin muuttaa ei pidä. Hankalinta on tai no liioittelen eli hankalahkoa on lukea kun selailu tässä pelaa vain rivin kerrallaan ja välillä se hyppii ilman etta tajuan mitään loogisuutta siinä. Kirjoitan nyt vain peukaloillani ja tämäkin on hiukan kömpelöä. Tai no jaa on kai tämäkin opittavissa olevaa ja juuri alkoi tuntua että harjaannun hieman. Alkaa väsyttämäänkin. No tuota otanpa pikkuisen huilin ja vettäni ja hei onhan minulla pari ompppuakin eväissäni repussa. Paussi siis. -18:20

18:26 Sunnuntaina Kuutsalosta palatessa Raimo näytti reitin hiekkasärkän läpi lähellä rantaa olevan ison kiven vierelta rantaa kauemmalta puolelta. Hihani kastuivat. Tämä nytkin päälläni oleva sinisen harmaan ruutukirjava puuvilla pitkähihaninen kauluspaita oli päälläni. Tökkäsin pohjasta molemmin käsin pari kertaa päästäkseni matalikon yli. Korkeammalla vedellä olisi päässyt meloen. Hajaannuimme ryhmästä tahoillemme ja me Eikan kanssa meloimme Metsolaan Kotkan mantereen puolelta kiertäen.

Olin jotenkin poikkinainen vajalle päästyäni. Varmaan oli tullut syötyä liikaa. Omiin eväisiini en pahemmin ollut kerinnyt koskemaankaan. En viitsinyt ruveta kantamaan kaikkea vajalta takaisin kotiinpäin ja pysähdyin rannalle leiriytyen. Keitin parit kahvit ja tuhosin vähän eväitäni. Luulen että useampikin juttu oli vaikuttamassa kun minua tosiaan pänni ja suoranaisesti lähes koski vatsaani. Alkoholipitoisten juomien juominen luullakseni oli yksi epämukavan oloni aiheuttaja. Aivan liian runsas syöminen toinen. Kolmas ehkä liian raskaiden eväiden kantaminen kerralla josta hartiani eivät pitäneet ja jäykistyivät. Näistä kaikista munauksistani seurasi niin jättipotutus että se on sinänsä jo ikävän potutuksen aiheuttaja.

Siinä sitten meni maanantai ja tiistai ja keskiviikkokin melkein enimmäkseen pänniessä. No voihan sitä osin ehkä sanoa huiliksikin. En käynyt jonain päivänä edes pihalla. Edes postilaatikolla. Se oli tiistai. Keskiviikkona kävin pulahtamassa.

Eilen torstaina meinasin hakea leipää. No tai siis vein vihdoin juomatölkit ja pullot palauttelukoneeseen. Se tosiaan toimi ja palautteli tarjoamiani pulloja. Keveitä tölkkejä ja muovipulloja oli kolme muovikassillista ja repussa muutamia lasipulloja. Hiukan yli kympin kuitin sain. Palatessani tapasin Pekan kaverinsa kanssa ja siitä mentiin Pekan kanssa Pasaatin käytäväterassille kokka-kolalle. Siinä oli aika kivaa jutella kun ihmisiä hiljalleen virtaili ohitse. Paikka jossa voi törmätä johonkuhun. Eli leivät jäivät hakematta ja myöskin kuvittelemani uimakäynti tekemättä ja kävin vaan Euromarketissa ja heti kotiin ja söin pienet eväät. Tai no ei kai niin pienet ja liian vähän aikaa ennen treenejä. Sain vielä näperreltyä tietenkin dyykatusta pitkänsiiman paksusta kalastajalangasta vanhoihin jumppakenkiini nauhat ja siitä vanhasta säkistä löytyneistä kuteista uudet jumppakuteet joita kaikkia meinasin mennä salille kokeilemaan ennen treenejä mutta olin niin viimetingassa hallilla että jätin salikäynnin väliin.

Tosissani luulin uppopallotreeneistä tulevan aivan tuskalliset ja etten pystyisi juuri mihinkään kun vatsani niin pullotti. No ei tosiaan niin käynyt. Ihme kyllä edes alkukankeutta ei kovin paljoa ollut ja sitten alkoi peli kulkea. Olen muuten myös aika tottunut jo vaihtelemaan snorkkelia eri puolille ja vasemmalta puolelta saan enää vain hiukan tottuneemmin ilmaa kuin oikealta. Eli voin alkaa vaihtamaan snorkkelin sille puolelle joka on käytännöllisempi. Puolustamaan valmistautuessa kannattaa pitää silmällä vastustajia ja riippuen kummalla puolella maalia on ja pääpuoli kohti omaa maalia on pää hieman vasemmalle tai oikealle kääntyneenä ja snorkkeli on ylempänä tai yleensä sen putken pää vedenpinnan yläpuolella kun se on vastaavasti samalla katseen puolella. Välillä kun puolustin ja sain oltua rento samalla tuli mahtavan pitkäkin sukellus. Ajaltaan siis. Tosiaan ihme miten luulo huonosta pelaamisen jaksamisesta ei pitänyt kutiaan. Ihme oli sekin että kaikki kolme saunaa olivat vielä lämpiminä treenien jälkeen ja kävin kokeilemassa jokaista ja vähän kerkesin makuuhuiliinkin. Päälle vielä käytiin Pekan kanssa limpparilla Laitisessa. Hassusti kirjoitin limpparin enstex isolla kun iso L piti säästää Laitiseen. Kotona olin jo niin väsynyt että en ruvennut tietsikalle vaan iltapalan jälkeen aloin harppoa ja kömpiä sänkyyn. -19:08

2008-09-13 lauantai
10:58 Palautetut pullot oli niitä jotka ei meinanneet mennä läpi palautuskoneesta. Tässä tapauksessa. Yksi pieni lasipullo suorastaan liki pomppasi takaisin eikä kone ollenkaan ottanut sitä ja ison palautuksen kanssa olin liian touhuissani ja viskasin pullon saman tien vieressä olevaan roskat-nimiseen aukkoon jota kaduin ja kadun. Rauhallisemmin ensi kerralla. Muutoinkin voin alkaa valmistautumaan hieman kaikkeen mitä teen etteivät niin monet asiat tulisi yllätyksinä. Jotakin rentoa kontrollia.

Eilen sitten hain sitä leipää ja oli vain ruisleipää. Otin repun melkein täyteen. Kotona ei netti taaskan toiminut ja kävin kirjastolla vähän ihmisten ilmoilla ja netistä tarkastamassa linja-autoaikataulun. Käväisin uimassa sen pikkulapuilla arpomani s p r k ja uin 150 metriä kutakin. Säästin uikkarini kuiviksi matkaan otettaviksi ja otin mukaan vanhat rantauikkareiksi ristimäni joissa kumppari on niin hyvä että poistin narun kokonaan. Riskillä lähdin ja hyppäsinkin eivätkä uikkarit läheskään niin pitkälle pudonneet kuin pelkäsin. Ne aika vähän pomppasivat paikoiltaan myöskin altaan päästä ponnistaessa ja sitten aloin kääntyä melko rauhallisesti. Kotona söin ruisleivän palan juustolla ja join teet ja maidot. Äkkäsin heittää matkakamppeita ikea-kassiin joka on ollut melontakassina ja rantaretkikantimena. Pääsin sittenkin aika hyvissä ajoin liikkeelle. Ja sitten se bussi yllättäen tulikin. Roska-auto tai joku keräys kuitenkin ajoi edellä hiukan hämäämässä. Bussi tuli aika ennätystäyteen ja liki koko matka meni sitten kirjoittaessa ja lukiessa ja nyt kun äsken luin uudestaan niin en mielestäni kovin paljon ollutkaan kirjoittanut. No lukea taitaa vaan olla niin ja niin paljon sukkelampaa kuin kirjoittaa. Ja tuumin kyllä aika lailla kirjoittaessani. Ja nyt tajusin vasta että tämän kommun tyhmä helppiruutu ei bussissa kirjoittaessani pompannut kertaakaan esiin kun nyt se on pompannut jo pari kertaa. Koko painikkeella saisi olla joku ihan muu käyttö mieluummin. Kävelin illalla Julpalle. Oli saunaa ja paria elokuvaakin tuli pätkäsekona katseltua. Elektra ja Matrix ja opettelin Power Ball rannejumppaa. Julius oli opetellut jonglööraamaan kolmella pallolla. Treenasin periksi antamatta ranneliikettä ja lopulta opin. Se oli mukava juttu kun siinä oli jonkun verran haastetta. Sairaan lämmintä suorastaan useasti tämmöisissä isoissa taloissa. Olen tosiaan kai tottunut vilakkaan kun ikkunani on ollut vähintäinkin raollaan jatkuvasti. Voi olla että olisin sitä jo sulkenut mutta onnekseni roinakasa estää ikkunalle asti pääsyä tehokkaasti ja olen vain kepillä työntänyt ikkunaa kiinni mutta tuuli on aina työntänyt sitä takaisin raolleen ja auki.

Taidan tähän rakoon kertoa että uppopallossa räpylät ovat puristaneet treenien loppuvaiheilla kovasti varpaita ja nimenomaan isojavarpaita. Ekalla kerralla enemmän vasemasta jalasta ja toissailtana enemmän oikeasta. Aivan tuskaisaa oli ottaessa räpylöitä pois jaloista treenien jälkeen.

Laitoin nyt aamulla hiutaleita muhimaan puuroksi. Liki likaa syötyä tuli. Aion opetella kohtuuteen kun viimeaikojen liikasyönti on ollut järkyttävän etovaa. Päiväkausien tuskat sillä olen saanut. Julppa lähti airsoft-peliin. Nato soitti että voisi lähteä vähän sieniä katsomaan. Olin ajatellut itse lähteä kävelemään. Eilen näin hurjan marjakkaan ruusupuskan sekä pihlajan ja tuumin että ne voisi käydä kuvaamassa päivänvalossa. Kirjoitin nyt kamalan hosuvasti ja ihan jättäen tekstin resuiseksi ja pitää nyt käydä lukemaan läpi ja korjaamaan kello 11:29. No jaa eipä tuota korjattavaa tekstiä loputtoman paljoa ollut. Tai olen kai myös tässä tekstiasiassa ehkä oppimassa kestävyyttä eikä kirjoittaminen ja lukeminen ja korjaaminen tunnu enää kovin rasitavalta jos vain yleensä touhuun jaksan ja viitsin ryhtyä. -11:38

11:57 Löysin juuri silmälasini wc:n oven karmin päältä. Onneksi en ollut läntännyt oveä kiinni. No en kyllä tykkääkään suljetuista pårteista. Sitä ennen laitoin tietsikan boottautumaan. Sitä ennen kävin kylmässä suihkussa. Sitä ennen tuumasin että minun on järjestettävä etten asu rakennuksessa tai ainakaan huoneistossa jossa syömistä on tarjolla koska siten tulisi automaattisesti päivään mukaan edes pieni liikkeellelähtö ja sitähän voisi suurentaa ja monipuolistaa sitten siitä. -12:01

2008-09-14 sunnuntai
09:28 Aloittelen tässä omaa kahviaamiaistani. Maha on ihan täysi kun illalla tai yöllä söin leipää. Kello 08:34 tajusin että voin tehdä tulen sytytyskokeilun auringossa tuulessa suurennuslasilla pitäen sytytettävän materiaalin läpinäkyvässä tuulenpitävässä suojassa. Saa olla nyt avoin asia mikä se on. Paitsi että juuri hoksasin että miksei vaikka aivan yli määräinen muovipussi joka sitten saa itsekin palaa. Suurennuslasi tuli noin aamulla mieleeni tämän yösijasohvani vieressä olevan halogeenilampun lampunsuojuksesta joka on pyöreä tasainen lasinpalanen halkaisijaltaan noin 60mm jonka nyt pääsin mittaamaan varustukseeni kuuluvalla mittanauhalla kun löysin mitan ei repusta vaan muovirasiasta jossa on sekalaista tarveainetta. Nyt samalla hitaasti kirjoittaessani äsken mietin että tämä päiväkirjoittaminen missä voisi olla mitä vaan kuten että silmälasinnenänaru hieman kutittelee on perustavan laatuinen juttu. Joku muka älykäs ajatus on alitason alitasoa. Vaikka tuo voi olla älypäästä. En ollut meinannut näin käyvän mutta ei se mitään ja sitäpaitsi kello 08:34:n idean jälkeen kävin wessassa ja pesin hampaan tai pari ja kolme plus otin kylmän suihkun joka ei lopulta ollut mitään kylmä kun aloin tottua ja tiskasin mikä tietysti on lempipuuhiani. Ja nyt aineellisen tarpeen ylittävä aamupurukeltamuovimukisohvaretkimaitosokerikahvi on laskeutumassa ja pikkuomena sekä pari suklaapalaa siinä vieressä jotka tietysti kuvaan. Uimahallikin on jo varmaan yhdeksältä aukaistu.

Luulin että sain asiani kakaistuksi mutta erehdyin. Tuli kaikennäköistä muuta puppua. Se tulenteko siis. Suurennuslasilla tulta tehdessä kuumennettava sytyke voi aluksi savuta ja savu estää kohdistettujen säteiden menoa sytykkeeseen. Idea siis oli että tuulta ja samalla savun kulkua estävä läpinäkyvä materiaali on aivan lähellä sytykettä joten savu ei pääse esteeksi säteiden matkalla kuin vasta loppusuoralla. -09:48

10:00 Niin eilenhän en sitten käynytkään ollenkaan ulkona. Liikunta jäi Powerball-treeniin ja pariin pariin käsinseisonnan kokeiluun seinää vasen. No ja vähän poseerausta vessan peilin edessä.

En nyt taaskaan muista mikä asia äsken tuli mieleeni mutta mielestäni se oli joku joka ei ole ihan uusi eikä vielä vanhakaan siis sellainen joka on ainakin kerran ja jopa ehkä vain kerran ollut mielessäni esillä ja tuli nyt taas ja katosi taas sitten taas palatakseen.

Tuossa aiemmin aamulla tuumasin että en taida saada nukutuksi sikeästi tämmöisessä melko ilmatiiviissä lämpöisessä sisätilassa. Vaikkakaan nyt se että olen melko hereillä ei todista tuota vaan päinvastaista. Tänään taatusti tulee unisia hetkiä ellei jopa päiväunia. Eilen illalla puolivahingossa tuli pienet iltaunet. Luin lehteä maaten ja siitä se sitten lipsahti.

Äskeisen kahvin purut jotka taisivat olla KultaMokkaa olivat uponneet tiiviiksi kerrostumaksi kupin pohjalle. Eli oli hyödyllistä hieman kirjoitella. Eli päiväkirjalla on nyt yksi minulle aivan uusi tarkoitus kahvin valmistuksessa. Voipa hyvänen aika mahtavaa ja upeeta ynnä vaikka mitä. Huuto-Huuto.

Öö öö ja åå åå. Taisi sana-arkku mennä tyhjäksi. Pitää käydä laiskottelemaan tai ahkeroimaan ja yrittämään olla odottamatta mitään vaatimatta niin ehkä iduista versoo jotain vielä joku odottamaton kerta.

Näyttää vähän kertomukseni lipsuhtelevan. Kahvin juuri juotuani hoksasin että kupissa voisi olla lähempänä pohjaa tai lähempänä reunaa josta juodaan ihan muutaman millimetrin korkuinen pohjan kanssa samassa tasossa tai siis samansuuntainen. Tuo pikkainen verkko joka pitäisi viimeisten kahvien kyytiin lähteviä puruja hieman aloillaan. Tuli vaan mieleen tuollainen. No voi olla joskus ja kokeeksi mutta kaiken kaikkiaan tuollainen juttu on hitusen lajia ylimääräistä tekniikkaa ja yksityiskohtaa. Voi olla että koko kahvi on turhan iso numero. Mutta nyt on ihan kiva olo ja kahvikin siihen vaikutti kai. Mutta aivan samantapaisesti kuin psykologiset oivallukset eivät saa olla kiinni tekniikan tasosta niin ei olokaan pitäisi roikkua tuontituotteesta joka on kertakaikkisen uusi keksintö näillä main. Pitäisi mennä joksikin aikaa metsään pureskelemaan ruohoa tai jotain. -10:29

14:39 Taidan luulla että monet asiat joita koetan sanoa voisi sanoa paljon yksinkertaisemminkin. Se on toisaalta asioiden tekemisen luonne. Tai tykkään että se on niin. Toisaalta se vaatii pysähtymisen harkitsemaan myöskin eikä jäämistä jumiin ensimmäiseen konstiin. -14:43

2008-09-15 maanantai
12:03 Käytän nyt taas päiväkirjan kirjoittamista täytetekemisenä kun kahvi muhii. En malttaisi olla käymättä siihen kiinni mutta pieni kärsivälisyys saa palkintonsa maukkaampana juomakokemuksena ja polttamattomina huulina. En muistanutkaan että olinkin eilen jo noin hartaasti kerennyt kirjoittelemaan. Huomasin sen kun kävin nappaamassa eilisen päivämäärän pohjaksi tämänpäiväiselle. En korjaa eiliseen keksimääni kahvia vaan tässä kerron että sekä eilinen että tänäinen nyt ovat KultaKatriinaa. Mokan keksiminen oli ihan omaa mokaani. Olin kyllä hieman epävarma nimestä ja ehkä pikaisesti kerkesin tuumiakin että pitäisi tarkistaa mutta se jäi. -12:10

2008-09-16 tiistai
12:34 Oikea hartia on melkein kipeästi jumissa. Ai kun harmittaa. No ehkä ei oikeasti ihan mahdottomasti. Ihan olen jäykkyyteni ansainnut. Miten ihmeessä osaankin olla näin liikkumaton. Onhan sekin taito.

Kuva ja teksti idea on sellainen että voisin yhdistää valokuviin selitystä. Että mikä on ollut ideana ja sellaista. Tuo ajatus tuli viimeisenä päivänä Kotkassa kun olin polkemassa uimahallille ja näin erään kerrostalon pihan ja jalkakäytävän rajoille pystytetyn rautaputkiaidan ja en meinannut käsittää mikä idea siinä oli enkä taida tullakaan käsittämään. Rajoitukset eivät ole yleensä mielestäni kovin kehittäviä eivätkä virikkeellisiä. Tuossa yhteydessä kuitenkin tämä ajatukseni tupsahti ja tämä taitaa olla juuri se ajatus joka oli palannut ja hävisi taas ja sitten taas palasi. Palautumisen perään kirjotin se muistiin päiväkirjatekstin perään ja on tuolla hännillä jonossa muitakin juttuja.

Tämä juttu ei ole kirjoitetulla listallani vaan tempaisin sen mielestäni. Eli kun gigan SD kortti sekosi kamerassani ja ne oliko se reilut sata kuvaa hukkusivat. Ajattelinkin sitten tuostakin ottaa lisäiloa irti. Pitäisi opiskella kunnolla miten kuvatiedostoja voi löytää datan seasta. Niin ajattelin että voisin tuohon opetteluun yhdistää kommenttien ja tietojen liittämistä jpg-kuvatiedostoihin. Kun luulen nyt että en löydä noiden kuvien pelastamiseen valmista ohjelmaa vaan joudun itse niitä penkomaan esiin. Enkä siltikään ole vielä oppinut kunnolla tiuhempaan kopioimaan kuvia kameroilta koneelle. -12:50

20:05 Tuumaan tässä sellaista että tilanteesta riippumatta voisi keskittyä asiaan. Se on hiukan päinvastaista kuin minun normaali tapani jossa huomio kiinnittyy milloin mihinkin. Lauantaina käväistiin Amiksen kanssa pulikoimassa ja hieman uimassa. Hölkkäsin metrolle ja se oli raskasta. Odoteltuani hölkkäsin taas kun oli menty ristiin. Kulki aivan kevyesti ja aivan ihmettelin sitä. Muistiin pantava asia. Amis sukelteli pituusenkkoja 10 ja 15 metriä.

Eilen maanantaina illalla käytiin Verkkokaupassa katselemassa näyttöä Julpan synttärilahjaksi. Ja vähän muutakin. Meni aika pitkäksi. Makea detali Amiksen saattamisessa oli kun toimitus oli ovelle niin käännöksen tehtyämme Amis olikin yläovella ja voitiin vilkuttaa toistamiseen.

Huomasin nyt kirjoittaessani etten ole mitenkään kärryilla asioiden tapahtumisjärjestyksestä. Se on ennenkin havaitsemaani ja alkaa tuntua luonnolliselta että on niin. Kun tapahtumiset liittyvät toisiinsa tavalla tai toisella niin järjestys on palautetavissa mieleen ja muutoin ei.

Me miteltiin Julpan aloitteesta powerball-ottelu vuorotellen molemmin käsin kolmessa erässä. Laitteen kierroslaskuria kurittaen 30 sekunnin pätkissä. Julppa oli haka mutta tulin perässä ja paransin aika huomattavasti alun töppöyrityksistä tuloksiani. En oikein tiedä minä päivänä tuo oli. Joko eilen eikä vaan varmaan lauantai ei ei ei sittenkään vaan sunnuntai koska silloin vasta olin yhteyksissä. Eli sittenkin tiedon sirpaleista rakentuu jotakin kuvaa. Rentous olisi aika lailla hyväksi luulen.

Eilen käväisin Saiturinpörssin ja tuli tuiki herätehankintaa ja myöskin kykyä kieltäytyä. Minulla on nyt sitten muun muassa kahden gigan microSD muisti SD adapterilla ja se on vielä testaamaton ja maksoi 6.90 ja kuitissa 1 vuoden takuu sekä paketissa tekstejä elinikäisestä takuusta tai valinnaisissa valtioissa eri kielillä 10 vuotta. Miksiköhän höpöttelen tämmöisiä?

Kävin Kontupisteessä tietokoneistunnolla ja nyt tuo Linuxin lisääntynyt opiskelu kotona on tehnyt tuollaisen työaseman kotoisammaksi minulle. Tuo oli eilen päivällä ja sen jälkeen oli ruokakauppakäynti jonka maksamisessa rahat eivät riittäneet. No olipa yllätys. Siitä tuli hurja sportti ja juoksu kun lähdin hakemaan korttiani ja pari kymppiä jotka sen kotelossa olivat riittivät maksun täydennykseksi. Jonkun verran kuntoa on. Paluujuoksu kävi keuhkoputkille kun ne viilenivät kipeää tekevään asti hailakassa ilmassa.

Eilen illalla katselin James Bondia joka oli hieman jo päässyt alkamaan VK:sta palatessamme. Minulla on nyt fiilikset että kuvattuja pätkiäkin katsellessani tutkailen entistä tarkemmin näkymiä. Kuten miltä näyttelijä näyttää ja miten valot menevät. Tuli paljon yökahvia.

Tänään tiistaina vietettiin Julpan 18v synttäreitä. Olen nyt Bar Loopissa jossa näytettiin dj-aiheinen filmi joka osin oli kuvattu Kotkassa vapun tienoilla. Video oli melko makea. Odottelen Julppaa juuri tai näissä vaiheissa tänne tulevaksi teatterista. Eli palaan tämän kirjoituskerran alun aiheseen eli keskittymiseen johonkin asiaan jossakin tilanteessa. Vaikka olisi vähän hassun näköistä että tämmöinen hiukan sänkinenkin heppu kuin minä näpistelee vanhaa kommua baarissa niin koetan asennoitua että mitäpä tuosta ja saada tämän kirjailukerran päätökseensä. Olen melkein juonut yhden siiderin enkä hurjasti lisää huolisi mutta voisi kyllä mennäkkin jos siltä alkaa tuntumaan. Sekin oli tänään elämää ehkä turhasti helpottava asia että tililläni oli runsaasti enemmän rahaa kuin oletin. -2055

21:35 Päässä pörrää kun puhuttiin valtamerisoutajista. No ei. Selvennyksenä että en yleensä kirjoita näin hyvää wiskiä juoneena. Löysinkin Julpan Darxista joka on osoitteessa Freda 42. Kävin sielä sidukalla jonka sanan juuri opin siellä. Tänne Bar Looppiin on näemmä sekä kuulemma hiukan vaikea löytää. Kun tässä on koko talon edusta merkitty muun muassa tällä osoitteella johon ei ensi yrittämällä oiken osu. Julppa huoli että tarjoan ja ajattelin ääneen että viskiäkö jonka baarimikko samantien älysi. Laphroaic 10 vuotista se oli ja tosiaankin viehättävä nainen tiskin takana itse sanoi että häntä sanotaan baarimikoksi. Hieman Julpan kanssa tuota äsken mietittiin. Olen lukenut ja lähinnä itsekseni ihmetellyt havainnoiden että ei ehkä liiaksi kannata murehtia itsekseen vaan kysellä koska kuitenkin ihmisillä on samankaltaisuuksia enemmän kuin aina edes toivoisi. Julppa sanoi että viski on tosi makee juttu nam. Sain terveisiä Wilhelmiltä joka kuulemma osaa viihdyttää. -22:05

2008-09-167 keskiviikko
23:25 Tänään heräillessä ajattelin että olis jotenkin jänskä semmonen juttu että kopioisi tekstareita nettiin mutta siinä siis olisi itua kun siihe tulisi molempien viestivaihtelun osapuolen viestit ja sillee. Tuntu että semmosessa olisi jotain mielenkiintoista mutta saisi ne tietysti olla sitten jollakin tavalla mielenkiintoisia viestejä. Tai siis mielenkiintoinen asia puitavana. Sitten aattelin että vaikkapa irc-gallerian kommentithan on aika semmoisen tapainen asia paitsi ne näkee vaan kirjautuneena. No juuh.

Muistin päivällä semmosen detalin viime pulikointikerrasta Kontulassa Amiksen kanssa että pulahdettiin kylmäaltaaseenkin. Se on tosiaan melko vilakka. Kun unohdin ekalla pulahduksella käteni kaiteeseen eli ne eivät pulahtaneet veden alle niin pulahdin uudelleen. Ja kokonaan nyt siis. Siitä seurasi semmoinen juttu että alkoi ihan kipeästi päätä koskemaan. Eli siihen siinä pikkualtaassa pulahteluksi riittää hyvin yksi kerta kerrallaan.

Tänään olin kamalan laiska. Varmaan vähän vaikutti myös eiliset juhlimiset. Se herkkuviski oli tosiaan voimakas maultaan ja maku tuntui jälkikäteenkin vielä muutamaan kertaan.

Nyt illalla käytiin kuvauskeikalla Julpan kanssa. Olin mallina ja kenties taas joudun lehden kanteen. Oltiin hämärässä paikassa ja tihkusateisessa. Tosiaan katastrofaalista lähentelevä yllätys oli kun Julppa meinasi vajota maan alle. Ihmettelin menneensä nurin ojaan ja säikähdystä. No ei hyvä helvetti se olikin ihan avonainen viemäriluukku täynnä vettä ja pohjaton. Ihan vaan niin kuin yks kaks siinä maan tasossa tien vieressä. Outoa melkein voisi sanoa. Upottavan oloista ja ruosteista.

Ulkoilmassa oleilu oli aika väsyttävää ja palattuamme haukottelin melkein hirnahdellen. Tai noh en tiedä mutta niin se vaan on että aika usein on vaikeahkoa keksiä miten jonkun asian saisi sanotuksi niin että sanominen osuu kuvaamaan asiaa niikuin sen tajuaa. Julppa just hihkaisi ja lähden katsomaan tämän päivän kahden keikkansa kuvia. -23:47

2008-09-18 torstai
03:02 Kun tuumin asioita voi siinä tulla ilmi seikkoja. Eilen vain ajattelin kolmea kylmää suihkua raikastumisasiana ja nyt hoksasin että nehän merkitsevät että on niin lämmintä että tulee tarvetta raikastua. Se oli eilen päivällä ja nyt yölläkin oli tosin iltakeikan jälkeen enkä nyt kastellut hiuksiani. Meinasin muuten leikata ne kesällä vielä juhannuksen jälkeen kokonaan pois mutta en tehnytkään sitä. Aina tuppaa unohtumaan. Olen tuuminut että leikkaisin tosiaan oudosti ja voisin sitten harjoitella kehtaamista. En tiedä viitsinkö kuitenkaan kun kuvittelin jopa että ajaisin koko oikean puolen tukan. Ja voihan tehdä vähemmän radikaalia. Miksiköhän aina tuppaa ensin tulemaan mieleen liioitteleva versio asioista. Taitanee olla joko tai luonteen piirrettä.

Ostin viime kauppakäynnillä litran jäätelön taas kun edellinen alkoikin sukkelaan menemään. Jälkikäteen ihmettelin että laitoinkohan jäden pakkaseen. Tarkistin että repussa ei enää ole ja tyydyin siihen. Mitään pakastimeen laittamisen mielikuvaa en saanut palautettua mieleeni. Jotain parin tunnin kuluttua löysin jäätelön päätynsä varasta pystyasennosta mikroaaltouunin hyllyltä. Ihan siististi siinä oli ja ihan sulana. Aika nopeasti sulelee. Meni vähän plörinäksi se homma. Vähän kakun kanssa ja sitten tuhosin loput myöhemmin. Sähläys kävi päivänä jona voipi sählätä kun oli juttuja ja menoa. Tuokin vaan asia että pitäisi osata keskityä kerralla saamaan asia kunnolla. Miksi jäätelö oli jäänyt matkalle enkä ollut toimittanut sitä kädestä irroittamatta pakastimen lokeroon asti. No onneksi olen edes välillä oppinut tekemään asioita kerralla vamiimmaksi. Harmi sekin että tuollainen aivan sula jäätelö ei enää edes ole hyvää. Se saisi olla kyllä kunnolla sulaakin mutta silti vilakkaa ja klönttinä pysyvää eikä lusikastakin liukkaasti valuvaa.

Kun en keksinyt sarjakuvia iltalukemiseksi niin honasin MMM-kirjasen ja omena vielä myöskin on myöhäisiltapalaksi nyt. -03:20

20:41 Sormi partahöylään repussa olin kirjoittanut valmiiksi muistuttamaan että jutun laitan ylös. En saa nyt mieleeni koska se kävi. Etsin joko kukkaroa tai avaimia repun taskusta. Tuntuu inhottavalta kun terä leikkaa ihoa ja vasta rupeaa tajuamaan mitä on tapahtumassa. Asia sarjassa höhliä mokia.

Amis kävi ja tehtiin Julpalle 18+ kortti. Tuli vähän hassu mutta ihan kiva. Vein amiksen takasin autolla joka ei ole ihan kiva juttu. Voi voi. Kävin sitten Kontumarketissa maito ynnä muu ostoksilla. Päästyäni takasin oli Julius kiireellä lähdössä elokuviin Tennispalatsiin ja niinpä sitten minäkin ja juuri tullaan Kaisaniemeen. Elokuva alkaa noin kuuden minuutin päästä. Iso sali kuulemma ja Julppa on innoissaan menossa kun löytyi keskeltä paikkoja ja nyt on viiden euron päivä. -20:56

21:02 Ollaan jo seitsemännellä rivillä melko keskellä. Metrolla ajettua askel oli jo melko kepeä. Kontulassa metrolle juostessa oli vähän raskasta. Aika hyvä näkyvyys ja silleen. Maren kännykkä on hävyksissä. Saa nyt nähdä mitä tässä saa nähdä. Lipussa lukee WALL-E (orig). Taidan laittaa kännykän kiinni. -21:06

23:14 Oli se ihan muhkea elokuva. Alkoi vaan katsellessa maha pullottaa. Ei ihan ihan kipeästi onneksi. Varmaan juokseminen juuri ennen elokuvaa sai vatsan sekaisin ja se muhi ja nyt on aina välillä kuin räjähtämäisillään. AIka karsea tunne. No joo karseeta eikä tee oiken kivaa kun alkaa naurattamaan. Huh en nyt jaksa eikä inspaa kirjoittaa. Täällä metrossa on huikan samoja ääniä kuin siellä elokuvissa. -23:19

2008-09-19 perjantai
00:04 Nyt pystyn taas olemaan. Maha pullottaa mutta vain tavalliseen tapaan. Tämä äskeinen superpullotus saa olla vinkkinä että voisi ruveta olemaan kohtuullisempi syömisessä. Sillä en tosiaan halua tulla ihan pallukaksi. Ja tällä nykymenolla vastustamattomasti on käymässä juuri niin. Näyttää tällä hetkellä siltä että elimistöni ei millään osaa automaattisesti olla tasapainossa energian tankkauksen ja kulutuxen kesken. Silloin ei ole kai muuta neuvoa kuin kuri. Ellen sitten osaisi jotenkin opetella tuota asiaa. Minua ei oikein huvittaisi skarpata se kun on niin rasittavaa. Minun kai on vaan alettava keksiä tekemistä joka pitää minut kauempana syötävästä ja samalla kuluttaa jonkin verran energiaa. Öö hmm tuota tuota taidan laittaa muhimaan. Semmoisen että kun kerran olen äärimmäisen laiska aina välillä ainakin niin sittenkin jos olisi helpompi ihan vaan hitusenkin vähentää tuota syömistä. Ainakin talven aikana minun on opeteltava tavaksi jonkunlainen paastojen harrastelu. Viimeksihän se oli varsin tehokas konsti ja sen jälkeen ruoan himoni oli huisisti pienentynyt. Ja ehkä minun pitää jotenkin älytä että mitä syömiseni on. Kun sillä ei tosiaan voi olla hengissä pysymisen kanssa mitään tekoa pikemmin päinvastoin. Hetkellistä nautintoa tosin tulee mutta nytkin useamman hetken pituinen huonovointisuus seurauksena. Saattaisi olla asiaa käydä punnitsemaan hyödyt ja haitat sekä ilot että surut. Ainakaan ei ole mitään pelkoa että huomenna en saisi ruokaa. Pikemmin on runsauden vaaraa. Siis tänään ei olisi ollut aiheellista syödä niinkuin olisi pelkoa tulevasta nälästä. Se siis ei ole syynä näin voin päätellä. Siis kaksi asiaa. Itse syömisen nautinto. Sitä voisi jalostaa harkiten rauhallisesti maistelemalla suupaloja eikä ahmimalla. Toinen varmaan on luonnettani. Se että tykkään kun tekemiset tosiaan tuntuvat kropassa. Siksi tykkään syödä runsaasti että kun maha pullistuu niin se tuntuu kropassa. Mitenköhän tuota himoa saisin vähennetyksi? En oikein keksi. Ainoa mitä keksin on paasto. Sen jälkeen pienempikin annos tuntuu suurelta. -00:24

00:37 Mitäpäs jos korvaisin koko syömisen päiväkirjan kirjoittamisella. No ei voi olla. Tämmöinen olen voi hiisi. Kertakaikkisen liioitteleva tyyppi.

Äsken siis rupesin ajattelemaan että minun ei tarvitsisi ajatella että koska taas syön. Joo hei tämä voi olla parannus syömishinkuun.

Pitää vielä mainita että ruokailun yhteydessä join Pepsi Maxia. Se oli kokeilu kun maito oli aika lopussa ja syndeiltä oli jäänyt kolaa. Ja se juoxeminen päälle ja vielä ennen lähtöä pikaiset kahvit ja mehut ja matkalla vielä omenaa puolet. No niin tuleepa nyt asia puitua perin juurin. Semmoista mieltä kyllä olen että asiat kunnolla läpi käymällä niiden kanssa tai niistä voi saada rauhan mutta ei sillä että koettaisi unohtaa tai olla niinkuin jotain ei olisikaan. -00:47

23:58 Kävelin tänään Itikseen uimaan. Tsekkasin myös Scott pyörää Sittarissa. Illalla tein Julpan ja vähän Amiksen avustamana pullasämpylää. Oi herttanen miten ne nousivatkin. Katsoin juuri ykköseltä Match Point elokuvan. Aika samaa lajia kuin Musta Jää elokuva. En tykkää petoksista. -00:03

2008-09-20 lauantai
19:19 Eilen kun kävelin niin en käyttänyt sukkia kun en nyt vaan viitsi ja sama kengännauhojen solmimisen kanssa. Ei kiinnosta. Kengät sitten vähän hankasivat kantoja. Enpä satu tietämään kuinka kutsua hankauskohtaa. Koska eihän se ole kantapää vai onko. Suurin piirtein kohtia joihin akillesjänne kiinnittyy kantapäissä. Oikea hankasi enemmän. Siitä tuli vähän punaistakin kun otin kengät pois. Se oli yllätys. Arvelin rakkulaksi tai ihon hankautuneen rikki vaan se oli sitten vähän läpikin. Kai se sitten vähän tuntui. No niinkuin olen sanonut niin tykkään että asiat vähän tuntuvat. On näiden lenkkareiden kannat niin kuluneetkin että ei ihme että hankaa. Metro tulee kohta juuri Kontulaan joten otan paussin kirjoittamisesta. -19:26

2008-09-22 maanantai
17:25 Ihmettelen nyt vähän väliä aikoja. Olen matkalla Kotkaan bussin oikean puolen ikkunapaikan penkkiin laillisesti turvavyöllä köytettynä autottomana päivänä. Ei kovin hyvältä näytä jos ei pahaltakaan. Toisaalta olen fiksuimmalla tuulella mitä ikinä ja toisaalta tyhmimmällä ja mälsällä myös. Äsken kun kurkkasin jotain vanhahkoa päiväkirjaa niin se antoi kovin nopeasti ihan idioottivaikutelman. Ihmettelin miten voisin olla sen verran epäidiootimpi että ei ihan heti tulisi tuo olo. Ne taitavat olla mukanokkelat sanonnat jotka aiheuttavat tuon idioottimaisuuden. Tuossa alun aikaihmetyksessa radiosta kuului sanottavan kellon olevan 17:25 kun olimme juuri lähdössä Porvoosta eteenpäin ja tässä kännykommussa kelloni oli vähän vähemmän vaikka eilen hiukan jo panin kelloa eteenpäin.

Vanhempi asia on selkäjäykkä olo. Huomasin sen kävelypäivää seuraavana päivänä. Kävellessä en huomannyt vaikka joskus ennen on alkanyt kävellessä selkää kivistää. Jäykkyyden huomattuani vasta älysin ajatella että olin jo ollut viikon aivan taivuttelematta ja voimistelematta.

Eilen illalla katsoin elokuvan Collateral. Nyt taidan sanoa että se oli mielestäni paras elokuva mitä katselin 10+ päivän aikana kyläillessäni TV-taloudessa. Ensi syy että se antoi minulle ajateltavaa mitä esimerkiksi jokin James Bond ei olettaakseni olisi tehnyt. Toiseksi se jakoi mielipiteitä. Julppa sanoi turhimmaksi filmiksi aikoihin. Yksi mitä pystyn sanomaan on että pahis ei jäänyt kasvottomaksi ja potkaisi hieman saamatonta haaveilijaa aika lailla reipastumaan. Lämäri lensi katsomoon asti ja osui. Minuunkin.

Tulemme juuri Loviisaan. Puheensorinat ja radio ja kulkuneuvon hytke ja humina koettavat viedä huomioni ajattelusta ja keskittymisestä kirjailemiseen. Matka jatkuu. Kummastakin matkareitin kaupungista matka jatkui välittömästi. Loviisassa aina mieleeni palaa kirkon edustan puistossa viettämäni tuokiot pyörämatkoilla.

Myöhään illalla kuunnellessani suihkun ääntä ensin tuli mieleeni veden tuhlaus. Sitten muistin itseni pienenä tai koululaisena suihkussa. Ihmettelen miten olen mahtunut vatiin istumaan. Totta se kai silti on muistan selvästi. Ja sen että viihdyin suihkussa. Vesi on viihtyisä elementti. Ja virkistävä kun viihtyä ei voi. Kun lämpöä riitti edelleen turhasti paljon kävin jo tänäänkin kaksi kertaa kylmässä suihkussa. Tuosta hoksasin illalla ajatella mitä en ennen ollut hoksannut. Minusta kylmässä suihkussa on a ja o että tulee käytetyksi lämmittämätöntä vettä eli ei ole siihen touhuun energiaa käytetty. Nyt hoksasin että samalla tulee lorisutetuksi melko vähän vettä.

Katselin edellä ajaneen auton rekisterinumeroa ja tuumin että rekisterinumeroiden keräily ei ole hullumpi harrastus niinkuin joskus olen tyhmästi kehdannut ajatella. Itsestäni on kyllä sanottava että en luule oikein enää pystyväni keskittymään pitkäksikään aikaan johonkin tiettyyn mihin tahansa asiaan. Mutta en tiedä. Vaikka jostakin tulisi sen tapainen inspiraatio. Esimerkiksi se Powerball jäi ja lähes unohtui kolmen harrastuspäivän jälkeen. Jos sillä voisi ladata jotakin akkua kuten yhtä tai kahta AA-kokoista toiseen kameraani niin ehkäpä olisin jatkanut harrastusta. Siinä oli haaste saada pallo käyntiin ja pitää pyörimässä. Tulihan kyllä mieleen että treeni voi olla rannepuhdin vahvistamisena hyvä lisä tarraamiseen vastustajan ranteesta tai nilkasta uppopallossa.

Kas vain tässä tulikin vilakka kun tuuletukseen tuli lisää kierroksia. Enköhän jotenkin tarkene. Mietin että lähtisinkö vielä kotoa uimaan uimahallille tai edes pulahtamaan rannasta. Mentiin juuri joen yli jota sanottiin Joeksi. Verkkosaarelta kun vaikka lähdettiin joelle kauppaan. En ole ikinä ennen nähnyt siinä niin matalaa vettä kuin juuri äsken. Millainenkohan vesi rannalla on?

Taas olen tottunut. Istuuduttuani etupenkkiin ajattelin ärtyneenä vähän aikaa että eihän se ole tapaistani eikä pidä ottaa tavaksi. Turvallisuuden takia. Tässä vaan oli tyhjää ja vapaata. Eli tein helpon ratkaisun joka ei ollut tuumailevan mieleni mukainen vaan laiskan ja kärsimättömän. Sutela kello 18:19.

Jaksoin viikon liki avaamatta Suomen suurinta roskapostia eli Helsingin Sanomia. Noin nimesin ensimmäisen paperikasan jota selasin ja opiskelin. Olin hyvilläni että pystyin olemaan lehtiin kajoamatta. Nyt parina päivänä sitten kajosin. Alkoi olla että voisi olla jotakin tekemistä. Helsingissä kyllä olisi minne mennä ja valinnan varaakin päivittäin mutta kun ei vaan sittenkään niin kovin innosta ja kiinnosta. Innostaisi kun olisi joukkue tai tiimi tai kavereita ja yhdessä lähtisi hengailemaan. Usein kyllä kuvittelen että ilman muuta menen jonnekkin ja niin edelleen. Toistuvasti käy että laiskuus iskee. Alan hyväksyä tuon. Toisaalta tekee mieli panna hieman hanttiin. Pitää löytää jonkunmoinen sopusuhtaisuus tähän asiaan. Eikä paikkakuntakohtaisesti vaan yleensä missä olenkin. Toisaalta myös voin harkita missä matkaan ajatuksissani. Mitä ovat tuumimisen aiheet ja minkälainen sävy. Nyt tulikin ihan huippuajatus. Piti tiristellä jatkuvalla syötöllä aatoksia ulos mielestä että lämpenin. Kohta olenkin jo perillä. Kohta maallisesti perillä ja enemmän perillä myös sielussani mitä ennen olen ollut. Tullaan Korelaan. Pari pysäkkiä enää. Käynköhän maitokaupassa ja käynköhän nyt vai illalla kaupungissa jos käyn uimassa. Jotain kai on tehtävä minun. Matkaamisesta tulin vähän menopäälle. -18:32

19:28 Kotona kerkesi jo hukkua ja löytyä juustonpala. Hiukan hajamielisyyttä ilmassa. Lähdössä uimaan ja takakumi olikin löysä ja pumppu löytyi sitten pumppasin. Koitan nyt pyöräillä. -19:30

23:53 Käväisin vihdoin vähän salilla. Eikä se nyt niin kauhea ollut. Tein 2 kertaa (5 leukaa + 20 selkää + 15 vatsaa). Uudella vatsalaudalla joka oikeasti on kummassa virityksessä. Jalkojen välissä on rautatanko josta pitäen on näppärä kiivetä laudalle mutta jos liikkeen tekisi suorana kokonaan niin pään löisi tankoon. Hah sen takia voi tehdä vuorotellen eri puolille. Silti kovin ihmeteltävää ja vaara lähellä. Kerran kun vain unohtaa ja tekee riuskan liikkeen niin mitähän syntyy. Muistankin ilmoituksen että laitekysymyksissä tai ongelmissa saapi ilmoittaa. Pitää kysyä jutusta. Nyt tuumaten en voi kun luulla että lauta on tarkoitettu johonkin vähän erilaiseen käyttöön.

Pekka oli myös tullut viime hetkellä uimaan. Saunottiin ja uitiin vähän. Tein lappuja lisää. Outoa arpaa kun samaa järjestystä. 50 kutakin lajia P suk(=2*25) S R KP K. Laitinen oli jykevässä lukossa joten käytiin Albertissa jälkilimpparilla. -00:00

2008-09-23 tiistai
01:21 Minusta vaan äsken rupesi tuntumaan että yritän asioita liian monimutkaisilla ja sitten ei mistään tule oikein mitään. Minun pitää koettaa yksinkertaisemmin konstein. Sitten kun helpot konstit alkavat onnistua ja vaikka vielä unissani niin voin alkaa keksiä pikkuhiljaa vaikeampia ja vaikeampia konsteja ja alkaa hioa edes joltakin kannalta siistejä juttuja. Kapeakatsantokantainen nimitys olisi täydellisyyspyrkimys. Voisi olakkin. Mutta minäpä tiedän etukäteen että on asioita joita en edes tunne joten ne jäävät säätelyssä huomioon ottamatta eikä ole tietoa siten täydellisyyden asteesta. Se luultavasti on sotkua ei siistiä. Esimerkiksi että mikä tieteen tai taiteen ala puuttuu täydellisesti. Esimerkiksi minähän sain vasta alkaa tietää mitä psykologia on kun olin ehkä suunnilleen 30-vuotias. Tai silloin vasta aloin niinkuin opiskelemaan ja opettelemaan ehkä paljon myöhemmin. No ja tietysti edelleen opettelen.

Taitaa olla paljon helpompi tajuta että systeemistä voi uupua jokin osa tai menetelmä kuin kokonaisia tieteen haaroja. Ja varmaan niitä on keksimättäkin. Varmuudeksi sanon vain.

Tuuletusikkunani oli jäänyt raolleen ja se on edelleen. Makoilen tässä ja tuumin että aika makeaa saada ilmaa. Toisaalta olen pottuuntunut. Ainakin joskus vielä kaupungilta palatessani tuntui sellutehdasmaiset paskaplörinät ilmassa. Matalaa painetta tai jotakin. Että raikkaudesta ei nyt ole pahemmin hajuakaan ehkä. Lottovoittoa kerrakseen taas Suomenmaassa. -01:42

10:18 Voihan juu. Ihan kun vaan yllätyin sitä että olinkin jo illalla päässyt tässä päiväkirjailussa tähän päivään. Tiistaihin asti. Baarimatkalla illalla pysähdyttiin kadulle vähäksi aikaa juttelemaan Jounin kanssa. Minulla oli pitkä puuvillapaita ja punainen fleece päälläni ja pieni tuulenvire pääsi hyydyttelemään selkääni ja alkoi vähän kivistellä. Nytkin meinailee kun istun lyhythihaisessa asfaltilla pidemmän paidan päällä. On siisti keli. Pitää ainakin keskivartalojumpassa ruveta käymään salilla jos en muuta voimistelua keskivartalolle keksi. Kesken edellisen lauseen Marjut otti minut autokyytiin. Mennään Verkkikseen puuhommiin ja sen semmoiseen. Taivas on melkein pilvetön hieman vielä ehkä utuinen. Olen melko varma että hartiani ovat tulleet alemmaksi entisesti kroonisesta yläasentojumista. Kaivosta pitää pumpata vesi pois kun siellä on nyt klooraus. 50 milligrammaa (korjaus 25pv klo 09:18 mittayksikkö on kokogrammoja eikä illi-milli) vesikuutiota kohti olisi normin mukainen annostus. Pesty on ja hiekat vaihdettu jo. Aiempi luulo oli käyttää vetyperoksidia mutta apteekista oli tullut neuvo käyttää klooria. Pohjalla on suodattimena kalkkikivirouhetta. Nyt käydään kai eväskaupassa Salessa. Otin repusta pari käytettyä muovikassia varalle mukaan. -10:37

2008-09-24 keskiviikko
00:14 En minä ole mihinkään miettimistä nyt illalla lopettanut kun en ole kirjoittanut vaan on ollut kokolailla huono olo ja se jatkuu. Osin syömishäiriötä kuten ennenkin. Kohta taidan olla allerginen kaikelle syömiselle kun olen syönyt aika kohtuuttomasti.

Sydän pakahtuu yksinäisyyteensä. En puhu siitä tässä. Tekee nyt kipeää ja sillä sipuli.

Luulen että nukuin viime yönä aika sikeät unet kun ikkuna oli raollaan. Nyt se on kiinnempänä ja koetan pärjätä ilman villasukkia. Varpaat tosin tuntuvat hiukan valmiiksi kylmilta mutta yritän nyt kuitenkin pärjätä. Kävin illalla kylmässä suihkussa. Olisi tehnyt mieli räpyläuintitreeneihin. Uudesta kaatismetallista dyykatusta valkoisesta pyörästä puuttuu toinen taka-akselin mutteri. Ilma siinä pysyi kapeissa renkaissa ainakin jonkin aikaa. Vanha pyörän kumi taasen vuotaa ja kaikki työkalut ovat kuin kateissa. En edes oikein jaksanyt etsiä. Pitää katsoa nukuttuani asiaa valoisassa uudelleen. -00:30

09:07 Ohhohh kun alan osata olla himpsun verran rennompi. Ei tarvi välttämättä niin montaa kertaa katsoa kelloa että paljon se on kun alan kirjoittamaan. Riittää kerran katsoa ja sitten varmistaa enkä siis edes välitä vaikka kello olisi jo muussa ajassa kun oikeasti vasta kirjoitan. Välitän kyllä ja vali... Tuumasin aamummalla että mielelläni olisin hurjan tarkka. Joka narun pätkästä sen alkuperästä ja pituudestä ja mistä vain. Kun identiteetin voisi piilottaa tai naamioida olisi helppo leikkiä mailmaa jossa ei ole tietoa. Vaan jos leikkii tietävänsä ilman tietoa niin se on oikeasti leikkiä. Jos en olisi itse kokenut luulleeni tietäväni niin en voisi kovin hyvin ymmärtää havainnoidessani muiden vastaavaa tai kuullessani siitä. Osa totuutta on silti mukana vaan kovin helposti muuttuu objektin väri tai materiaali sitä muistellessa. Tai vastaavaa. Muoto siis pysyy hiukan paremmin aivojen rekisterissä. Voi olla että olen tyhmä kun käytin sanaa rekisteri. Käytetäänhän sitä tosin tietokoneen lisäksi musiikin jollakin saralla. Ainakin siis.

Kuvittelin tilanteen että maassa on lunta. Olisi siis pakkasta. Ottaa aivoon edelleen kun kylmäsäilytysmenetelmä on huonolla tolalla. Aion kohta ostaa maidon termariin. Tuumasin että pakkasellahan termari toimisi aivan hyvin varmaan suojaamassa lehmänvauvajuoman jäätymiseltä. Hups. Nyt hoksasin että tuossa moka voi tuottaa rikki menneen termoksen. Ainakin jos se on lasia. Ajattelin kokeilla tuon keksintöni mutta ehkä parempi unohtaa se. Joku kerta kuitenkin termari unohtuisi pakkaseen ja sitten se olisi paskana. Eko tulisi kerrasta epäekoksi ja samalla pieneksi ongelmaksi. Taikkas olenkohan nyt taas liian kriittinen ja menee bioämpäri jätteen mukana kompostiin.

Hoksasin pikkunäppärää. Kaatelin yhdet pellavan siemenrouheet lasipurkkiin että sillä olisi edes joltakin käyttöä. Kopisuttelin ja alakerran Ikke alkoi haukkua. Muusta syystä tai kopinan seurauksena. Kopisuttelu sai rouheet sen verran uppoamaan purkkiin että kaikki mahtui nipin napin. Muovipussi oli nappiinsa sitä kokoa että sen voi vetää purkin päälle etiketteineen. Muutamasti olen jo ihmetellyt mitä purkissa on. Nyt sen voi lukea alkuperäisestä otsakkeesta. Leikkasin pussin varren alareunasta vielä noin 2 mm ja hyvä etten housuja samalla. Yläreunasta noin 5 mm sekä etiketistä vapaan osan kannen alareunaan asti. Nyt kansikin on händlättävissä.

Söin illalla kaurapuuron kuppikuumasysteemillä. En aio keitellä hellalla kun oletan että pirusti energiaa menee rautaromuun ja kattilaan ja muhitukseen. Nytkin sama kuppi on ehkä kolmen myssyn alla. Juu on kolme myssyä plus normaalimpi pannumyssy ja ympärillä kaulaliina. Alla pari patahanskaa ja pannulappua. Vaikka eilen muhitus kesti melko kauan kun olin tietokoneella oli puuro silti suuta polttavan kuumaa. Nyt tuhlaan tai sijoitan aikaani tähän kirjoittamiseen ja kenties käyn rannassa pulahtamassa ja hakemassa termosmaitoa. Varmaan kaupasta eikä rinnasta tai rannasta.On aika ikävää elo kun ei olla alkulähteillä. Aika jännittävää että kuinka kylmältä rannan vesi tuntuu ja mielenkiin toista kuinka lämmintä se on. Ensimäistä asiaa lähden tutkimaan ihollani ja toista lämpömittarilla. Jos sen löydän. -09:37

12:44 Vähän kömpelöä kirjoittaa mutta ei se mitään kun aurinko lämmittää niin makesti. Juuri tuli taas ylimääräinen välilyönti ja niitä tulee sanojen keskellekin. Otettava paita pois muuten ajatus jää junnaamaan kun on niin lämmintä.

Tämä on eka kerta kun kirjoitan ilman laseja nyt kun muuten käytän niitä koko ajan. Kun en ottanut laseja mukaan tullessani pihakäynnille. Laitoin tekstin suurimpaan kokoon niin näen auringonloimussa riittävästi laseitta. Nostin jalat tuolille etten polje edestäni nurmikasveja kumolleen. Neljän puutarhatuolin jalan verran teen silti niille kiusaa kirjoittamisen ajan. Alan seuraavaksi selittämään siitä kohdin kun edellinen kirjoittelu päättyi.

Lämpömittaria en löytänyt. Vesi oli jo aika kylmähköä. Voin pulikoida kerran aivan hyvin umpisukelluksissa mutta toisen kerran pään upottaminen alkoi jo sattua. Huuhdoin termoksen vedellä ja otin toisen satsin mukaan sitä valmiiksi maitoa varten viilentämään. Kallio oli viileähkö jalkapohjille.

Unohdin kertoa että laitoinkin sämpylöitä tulemaan. Korvasin sillä lämpömittarin hukassa olon. Muutoin olisin ostanut riisipiirakoita. Kun oli puolikas Kontulassa käyttämästäni hiivasta. Aika monta kertaa olen unohtanut hiivan ja se on jäänyt kuivumaan. Aloittaessani sämpylähomman oli unohduksissa että puuro on jo tulossa.

Siwasta kaappasin maidon lisäksi aika ison kasan muutakin. Kokeillakseni myös uuden kalliin metsämansikkajogurtin. Termoksen tyhjensin kaupan vierustan ruohoille ja huuhdoin kotivedellä vielä. Huuhtaisin myös maitopurkin ja se on toinen saman tien kierrätykseen päässyt.

Tein tulikahvia punaiseen isoon mukiin. Lisänä se puuro joka yllätti. Ehkä siksi että laitoin mukaan suolan lisäksi intiaanisokeria ja rusinoita. Ja se oli pehmeää niin että aivan säikähdin samettisuutta. Jotenkin kuitenkin enemmän liotettujen kaurahitaleiden tuntuma kuin puuron. Vielä sitä jogurttia ja se oli jo toinen lasillinen sekä omena. Lude lensi juuri melkein silmään suristen ja putosi pöksyille ja sitten lähti takasin mistä päin tuli lennellen. Omena ei ollut niin herkkua kun jonagoldit jotka ovat lemppareitani. Se oli joku ranskan golden. Hupsis tuumin että olisi aika syödä suomalaisia ja vasemmalla melkein lähin puu on omenapuu. Kiva kun ilma virtailee vähän tuuleskellen. Siwan edessä on aurinkomesta rampilla. Muutaman sekunnin nojailin kaiteeseen. Kainalot alkavat valua hikeä. Maha pullottaa. Ai niin. Aurinko paistaa mutta ei riittänyt tulen sytyttämiseen suurennuslasilla ainakaan sukkelaan. Paperi kyllä kärtsäsi. Hieman viistot jo säteet. Ehkä suuremmalla suurennuslasilla syttyisi. Ja jos osaisin keksiä hanakamman sytykemateriaalin. Voi jukra nyt tekisi mieli pulahtaa uudestaan kun on ihan liian lämmin. Tuskin pystyn tässä ajattelemaan pikemmin hieman sulan ja höyrystyn. Nyt pitää olla pitkähkö aika syömättä sillä tulin tosiaan pullottavan täyteen. -13:14

22:09 Ja muuten hei päivällä sytytin tulen sitten tulitikulla. Yksi munakenno sun muuta pientä paloi eikä vajaa 33 senttilitraa vielä kiehunut. Vesihän on alun perin muutaman asteen kylmempää kuin kesemmällä eli lämpöä tarvitaan enemmän. Poltin turhan korkeana ja suurena kokkona ison osan polttoaineestani. Ja nyt vasta kirjoittaessa tajuan. Iso tuli on komea ja se välillä nuoli farkkuihini asti kun istuskelin vierellä. Korkeassa tuessa kuumuus tulee laajalle ulos pöntöstä eli menee lämmitettävän astian ohi aivan. Heittelin tikkuja mitä istumasta maasta löytyi mutta olivat kosteahkoja eivätkä kaapanneet tulta. Hain sixpäkkikartonkipaloja kotoa ja jouduin käyttämään toisen tulitikun kun tuli oli poissa eivätkä kytemiset riittäneet oikein sytyttämiseen. Sellaistakin hoksasin että kahvini valmistamisessa toteutui haikailemani muonitusta varten meno ulos edes vähän matkaa. Kolme kertaa jopa. Kun aluksi unohtui suurennuslasi ja sitten hain lisäpolttoainetta. Lopulta vesi kiehahti ihan ryöpsähtäen osin tölkistä ulos.

Kaupasta palattuani käväisin Kärsällä ja ihmeteltiin kun nettini ei taas toimi. Päivällä se sitten taas toimi. Ensi kerralla pitää koettaa eristää vikaa vähän. Nytkin kai modeemi bootattiin ja räpläsin johtoa. Että tulisi tietoa kumpi vaikuttaa. Toisaalta on hyvä että nettini ei toimi. Hienoa olisi jos osaisin itse rajoittaa omaa internetin käyttöäni ja netti olisi toimintakunnosa.

En kerennytkään sitten valoisassa etsiä työkaluja ja pyöräjuttuja. Löysin pyöräkamakassin silti mutta siinä ei ollutkaan akselin mutteriin sopivaa 15mm kiintoavainta. Voi himputin himputti taiteellista järjestystäni. Kyllä minulla on ainakin ellei tasan kaksi tuollaista avainta eikä minulla ole nyt mitään hajua missä ovat.

Päätin sitten ottaa jalat alleni. Tädillä on huomenna pyykkitupa ja ettei menisi iso varaus niin hukkaan toimitin repullisen vaatteita pyykkiin. Kävelin reippaasti. Takaisin kävellessä alkoi jo väsyttää kävely. Taisi tulla noin puolitoista tuntia kävelyä. Hiki lopulta ihan. Piti paita saman tien pyykätä käsin. Voi samperi kun tulee kuumaa vettä jos kuumaksi vipuaa liikaa. Poltin ensin vedessä oikean käteni ja heti perään kraanan putkessa vaseman käden. Ihan kivuliaasti mutta ei sentään rakoille asti. Pitää ruvea hiukkasen ahkerammaksi huoltotöissä. Oho-oho niinkuin siivoushommassa.

Jogurtistakin olen jo kitannut mahaani suurimman osan. Eipä siis ole kumma että massu pullottaa. Voi hitsi. Sämpylät eivät kohonneet kai puolta senttiäkään. Sainkohan hiivan hengiltä liian kuumalla vaikka en kyllä luule niin käyneen. Onneksi ei ole paljon mitään naposteltavaa. Taatusti en osaisi pitää näppejäni nyt irti mistään helposti syötävästä. Taidan laittaa teevettä kuumenemaan ja tietokoneen hurisemaan käyntiin nyt ensimmäiseksi. -22:33

2008-09-25 torstai
09:41 Heräillessäni puoli yhdeksän seutuvilla pulpahti mielestäni tärkeä älyämisen ajatus mieleeni. Olen jo ollut kuukausia sitä mieltä että tutustuessaan johonkin onkin syytä tutustua. Ajattelin silloin ajatellessani ihmistä mutta nyt kirjoittaessa huomaan että asia sopii soveltuvin osin mihin tahansa. Tarkoitan tutustumisella sitä että ei johda toimivaan suhteeseen sellainen että koettaa vääntää asioita niinkuin haluaisi olevan. Se on kovin kehittymätöntä. Tajuan tämän nyt ja on syytäkin. Minua on yritetty muuttaa ja olen joustavana sopeutunut. Vähäksi aikaa jos muutos on tullut ulkoa päin. Minä olen koettanut saada aikaiseksi muutoksia kovinkaan hyvin onnistumatta. Nyt en enää ajattele että käytöksen olisi oltava asioiden muokkaamiseen pyrkivää vaan tutkivaa ja tutustuvaa. Aamuisella asia tuli aiheellisesti mieleeni. Tiedän ihmisen jonka haluaisin rinnalleni. Hän on ihastuttava nainen. Osaa hän olla hankalakin. Minussa myös on piirteitä sekä ihastuttavia että ehkä jopa vähän vihastuttavia. Pehmensin noin koska tämä on nyt asiatekstiä eikä tunnekuohaa. No niin pääsen vihdoin aamuajatustani kohti. Aamuisella syntyi mielessäni ajatus että tuo tutustuminen onkin laajempia asia. On tutustuttava puheisiin ja tekosiin ja vertailtava niitä. Toisen ajatuksiinhan voi tutustua kirjoituksien ja keskustelujen avulla. Nauhoitukset olisivat myös luullakseni joltain kantilta näppärä ja ehkä tehokas tapa tutustumiseen mutta niitä en ole vielä tavannut kenelläkään tuntemallani henkilöllä eikä itsellänikään vielä ole. No niin siis eteenpäin. Erästä tärkeää asiaa kohti eli kuinka osoittaa kiintymystä. Tajusin että sekin on asia johon on tutustuttava puolin ja toisin. Jos ei tunnu hyvältä tai tuntuu vähältä tai harvinaiselta tai tuntuu jopa ärsyttävältä niin eihän se ole kivaa. Nyt kirjoituksen aikaina keksittynä huomautuksena lisään että tuo samahan ajatuskulku ja toimintatapa soveltuu mihin tahansa asiaan. Suurin osa maailman asioista joka tapauksessa on sellaisia johin ei voi juuri tippaakaan vaikuttaa. Oma mieli onneksi on oma ja jos haluaa harmoniaa niin on vaikutettava omaan mieleensä ja ymmärtämiseensä ja käytökseensä. Ensimmäiseksi tajuntaani asti ajatuksen siitä että tulee tutustua sain jonkun nettipäiväkirjasta city piste fiissä. Siitä on jo aikaa. Tutustumisen vastakohta siis on että yritetään väkisin vängätä juttuja kuten vaikkapa tehdä suhde. Ja kuten sanoin soveltuu kaikkeen. Tai laajennan tuosta vielä sanomalla että tästä pitäisi alkaa. Aloittaa pyrkimällä ymmärrykseen ja sen jälkeen katsoa mistä on kysymys ja haluaako sittenkään sitä. Ja kuten on niin tietysti myöskin päinvastoin. Eli on yritettävä ja kolhittava itseään aluksi kuten kävelemäänkin opetellessa. Ei yhtä ilman toista. Siksikin haluan semmoisen sielukaverikumppanin että huh-huh tai ou-nou koska kasvaminen on aika paljon siitäkin kiinni. Tarvin aika voimakkaan ja avoimen ihmisen. Tai kovin ja erityisen. Ja varmaan vaikean ja sellaisen jolla on ominaisuuksia jolla jukopliut kovasti vetää minua puoleensa. Tiedän yhden sellaisen. Hänen ansiostaan olen kasvanut ja oppinut aika maan perkeleesti ja tämänkin tärkeän ajatuksen kypsyttänyt. -10:18

10:28 Eiliset sämpyläraakileet joita vasta yöllä paistoin eivät kohonneet juuri tippaakaan. Ne olivat silti ihan herkullisia. Tuumin että ehkä rupean silloin tällöin hankkimaan margariinia tai jopa voita herkkupäällysteeksi. Sillä ehdolla siis että keksin käytön rasioille. Jos en keksi niin en osta. Kokeiltu on kerran että rasia paloi hyvin. Se voisi olla yksi käyttö mutta ei vielä oikeuta jatkuvaa käyttöä. Vain harvinaisehkon herkuttelun. Ja se voisikin olla aika hyvä järjestely. Taas hyppäsin asian eri puoleen tässä selityksessäni. Piti kertoa itse sämpylästä eikä sen päällysteestä. Siis vihdoin. Voisin leipoa sämpylää käyttämättä hiivaa. Selitys. Nousematon sämpylä oli aivan hyvää. Se oli aivan pieni onnettomuus koska en pahoittanut mieltäni latteista sämpylöistä. Onnettomuudesta seurasi idea tehdä vahingossa syntynyttä uudelleen. Sen kokeilun vielä teen. Mahtavan kutkuttavaa koska hiiva itse on leipomisen ongelmaisin ainesosa epämääräisen säilyvyytensä sekä itse hiivaisuutensa osalta. Hiivaisuus voi olla vatsalle joskus etovaa sulatettavaa. Nyt testaan aamupalana samojen eilissämpylöiden toimintaa juustoa päällä mikrotettuina. Siis kohta. Tai kohtapuolin. Sitten kun kerkeän tai jaksan tai tulee nälkä. -10:43

15:27 Voi vitsi onkohan tosi että voisin kirjoittaa kävellessä. Sehän muuttaa asioita. Nimittäin lähdin juuri kävelemään rinkka selässäni. Ja ihan muuten vaan mainitsen että nimittäin sana kuulostaa minusta melko typerältä. Aika kömpelöä on tämä kirjoittaminen näin aluksi mutta ei paljon mitään vaikeaa perhosuinnin aloittamiseen verrattuna. Korjaan hieman. Enhän minä juuri nyt opettele kirjoittamaan vaan koetan soveltaa entistä taitoa. Oikea kirjoittamisen aloittaminen nollasta on taatusti vaativaa. Ilmeisesti tämä matkakirjoittaminen ei olekaan niin huippu kun alun huumassani luulin. Lähinnä teknisistä syistä. Aurinko paistaa milloin mistäkin ja tekee tekstistä välillä näkymättömän. Taikka jos sataisi niin tämä peli menisi taskuun tai reppuun. Mutta nuo ovat aika paljon teknisiä ja käyttöliittymäkysymyksiä. Laitteen ei olisi kovin mutkikasta olla vedenpitävästi koteloitu. Niin luulen. Tai ehkä voisi olla modaus jossa näppis on sisäpuolisesti tiivistetty ja sen tapaista muualtakin ympäriinsä. Sitten on vielä haittapuoli huomion kiintymisestä näpyttelyhommaan ja siten turvallisuuden vähenemisesti liikenteessä ja poluilla sekä itse matkan virikkeellisyyden vähenemisestä samasta syystä.

Jatkan matkanaputtelua ja sen pohtimista. Voisi varmaan olla puhuttu tekstin syöttö. En tarkoita puheena vaan kirjain kerrallaan. Ei se ainakaan hitaampaa olisi tai ehkä olisi. Näppäimistö sormissa ja erillinen läpinäkyvä näyttö laseissa voisi olla näppärää. Koko asia on kuitenkin harjoittelukysymys. Kun on rinkka selässä niinkuin nyt voisi vatsan edessä olla pieni näppistaso näppäimistöineen. Tai näppäimistö voi olla puettava. Se saa olla hieman taipuisa ja sen voi laittaa vyölle tai pitää taskussa tai taskuissa kun se saa olla jaettavissä eri käsin käytettäviksi puoliskoiksi. Kirjoitin edellistä lausetta näyttöä näkemättä kirkkaan auringon takia. Ja tuon muutoin vaan ja melkein tämänkin harjoituksena. -15:51

15:54 Jatkuu kun pääsin varjoisemmalle tielle. Oman hankaluutensa aiheuttaa silmälasien käyttäminen. Kun niillä näen lähelle mutten taas kauas. Nostin lasit otsalle ja se tuntuu turvallisemmalta. Kun teksti on suurta ja näppis hieman kauempana niin näen ne kun valoa on hyvin mutta ei suoraa paistetta näytölle. Ja näyttöhän voisi taas olla se vanha kunnon nestekidenäyttö joka näkyy paremmin valoisassa. Ai kun tulee lämmin kävellessä. Ihan hiki tuota pikaa. Se minulta on vielä aivan kokeilematta että teen puhuttua päiväkirjaa jonka sitten kirjoitan tekstiksi. Kokeilinhan kyllä höpisemistä saaressa mp3-soittimeen ja se onnistui paremmin mitä osasin luulla. Olen hakemassa leipää. Varoiksi siis otin rinkan jos leivän lisäksi saan pyykkiä vielä matkaani. -16:02

16:08 Tuli taas leipää matkaan turhankin paljon. Osa menee kuivumaan. Olisinkin eräs ilta mielelläni nakertanut taas korppuja. Mökkievääksi vaikka myös huomenna. Koitan viedä Fidaan yhden kirjavapainatteisen paidan ja käyttämättömän vuosikalenterin blankko-tyyppiä. -16:11

18:25 Fidassa käynti oli etevä siis sukkela. Olin ottanut tavarat käteeni tai matkan ajaksi oikeaan kainaloon valmiiksi. Annoin ne vain jonottamatta tiskin vapautumista.

Kävin Marjukalla ruuvaamassa lampun kattoon kun siihen tarvittiin lisäjohtoa. Olisi tullut toinenkin mutta katossa ei ollutkaan vanhan lampun alla koukkua.

Hölkkäsin uimalalle rinkka selässä ja se meni kevyesti ja sukkelaan. Viisi tai kuusi minuuttia. Eli tosi makeaa kun muutaman asian yhteisvaikutuksesta pullahti tämä rinkkaidea. Pyörät ei kunnossa ja työkalut hukassa ja leipäretkelle ja vaatteita pesussa.

Kävin uimassa per 200m r k kp s p. Siis yhteensä 1000m yhteen kyytiin. Ajoin partaa saunan päälle viiksien osalta ja leuan alta. Nyt olen kävelemässä kotiin. Taitaa mennä hieman tiukalle kun kahdeksaan asti pääsee uimahalliin sisään ja huvittaa vielä keretä sinne uppopalloilemaan.

Alkaa tulla uudeleen hiki. Sillä pienellä hölkällä uimalalle kerkesi tulla aivan lämmin ja siis hiki eli paita ja kalsarit osittain läpimäriksi. Eilen hämmästelin miten reipasta tahtia rullaluistelija lykki sauvoen tasatahtia ohitseni. Nyt poljen itse maata pieni kuorma mukanani.

Saapa nähdä mahdollisuuteni keretä ottamaan pieni välipala kotona. Tahtoisin ja tarvitsisin. Itseppä ahnehdin uimalakäynnin vielä tähän väliin. Kello on jo 18:40 eli on aikaa sentään vielä jonkun verran. Minä ihmetytän itseäni. Olenko millä tavalla nyt innostumassa liikunnasta. On siinäkin hieman ihmettelemistä että olen heräillyt aamuisin kahdeksan yhdeksän aikaan.

Kyllä sekin ajaa minua köpöttelemään että saan opiskeluaikaisen kauan kauan lojuneen rinkkani uusiokäyttöön sekä se että olisi kivaa jos olisin kyvykäs liikkumaan erilaisissa maastoissa omin voimin retkitarpeet mukanani ja pärjäilisin erilaisissa säissä. Se tuntuisi vapauttavalta. -18:47

18:53 Aamulla kävin korjaamaan eilistä päiväkirjaa. Lisäsin seuraavan suluissa. (Etupenkki. Lisäystarkennus 25pv klo 09:21.) Se on linja-auton etupenkki siis jonka luulin liian pienellä opiskelulla jääneen pois tekstistä. Se löytyi sittenkin myöhempää selityksistäni. -18:56

18:57 Hämmästyttävää minulle kun saatankin keretä kotiin puolessa tunnissa uimahallilta. Kerkeän jos en rampaudu loppumatkalla. Sitten kiireinen riisuminen ja purku ja välipala ja kamat ja kuivempaa vaatetta ja uudelleen matkaan. -18:59

2008-09-26 perjantai
01:17 Voi hyvänen aika kuinka poikki olen. Luulempa kohta nukkuvani niin sikeästi kuin ikinä. Maha on täynnä iltapalaa ja söin vaikka massu tuntui pullealta jo sellaisenaan. No niin nukkumaan vain. -0:19

10:08 Nyt ollaan menossa mökille Marjut Jokke Kärsä Ikke minä. Täysi kyyti eli jotain positiivista.

Eilen kun kävelin uimalalta kotiin ei se missään puolea tunnissa mennyt. Olinpa huolimaton ajanlaskussa. 38 minuuttia matka kotiovelle vei. Häsläsin ja söin pari mikrotettua juustoleipää. Aika hupeni ja pakkasinkin reppuun uppiskamat. Räpylöiden remmit sisään räpylöihin niin ne juuri mahtuivat reppuun. Hölkkäsin uimalalle 27 minuutisa. -10:15

2008-09-27 lauantai
11:44 Mökkikeikan jälkeen olin aika väsynyt. Olisi vain pitänyt saada itseni aiemmin nukkumaan. Vanha valvontatapa vähän iski. Nyt aamulla koko kroppa oli vähän runnellun oloinen. On hyvin syytäkin torstain reippaden liikuntojen uppopalloineen sekä eilisen reippaahkon puhdetyön jälkeen. Olen kävelemässä rinkkoineni Haukkavuoren näkötornille. Mennään kauemmin tuntemani Pekan kanssa näyttelyyn ja kai siellä kahviakin saa. Se on viimeistä syysviikonloppuaan auki. Hoppua pitäisi pitää. 11 minuuttia kahteentoista ja vielä on matkaa.

Torstaina sain Marjukalta pyykkini ohessa isoäidin perintölakanoita lisää. Minullahan on jo niitä. Pitää jo ruveta katsomaan omia vanhemmasta päästä että joutavatko kahvittelun polttoaineeksi. Tai no oikeastaan jos niin siinä välillä voisi rättimateriaali käväistä osin polkupyörähuollon kautta. Käyttö pitää olla perusteellista. Tajusin edelleen lisää eilen sukulaisten parissa sitä että en ole kovin nirso enää. Pikkuisen jo eri maailmaa se mitä diggailen. Tavallaan ainakin myös ymmärrän suomalaistyypillisen hygieenisyyden ja pelot. Muutakin näen siinä. Kuten uskon vähyyttä asioihin sekä totutussa pysyttelyä.

Edellisestä kappaleesta alkoi jo tulla pitkä ja hyppäsin seuraavaan kun vasta aloin saapua asiaan joka on ajankohtainen juuri nyt. Se on uusi kesäpaitani nyt päällä. Silti on lämmin. Sain tädiltä myöskin parin lämpimän saan paitoja. Otin nyt paksumman niistä kun alkoi jo kotona olla hiki. Hieman tuskankin kun oli lähdössä tiukkaa. En ole kovin pahoin myöhässä. Kello on 12 ja olen juuri mäessä. Vaikean vaarallista kirjoittaa. -12:00

18:00 Näköalojen katseleminen näyttelyiden tutkiminen kahvittelu kahden sortin marjapiiraspalojen joista toisessa vaniljakastiketta keskusteleminen shamanismin sävytteisen Pekan kanssa oli antoisaa. Olin unohtanut Haukkavuoren näköalatornin jota huomasin kutsuttavan myös Vanhaksi vesitorniksi.

Tuli aika vilakka kun vielä kadulle jäätiin juttelemaan. Kävin Cassassa rinkkoineni ja maidon saaminen termokseen ja loppuosin pulloon oli vähän sotkuista. Ei siis kovin mutta silti jatkossa saisin olla tarkempi. Hätäilemättömämpi ja harkitsevampi. Tunsin itsessäni kaupassa ollessani vähän kuin uutta harkitsevuutta tai rauhallisuutta eikä kai oikein voi sanoa kumpi niistä tulee ensin. Vastaavia vaikutteita olen saanut Pekalta ennekin mutta nyt olin vastaanottavaisempi. Minussa oli muhinut paikka suvaitsevaisuuden lisääntymiselle. Ja tässä kohdin luulen että tarkoitan itseäni. Itseäni tarvitsee suvaita eikä niin hurjasti rajoittaa ja kontrolloida.

Taidan olla vähän oppimassa miten mielen ja ruumiin taitojen muokkaus ja kehittyminen tapahtuvat. Minulla on aika suuri hinku olla todenmukainen. Sen lisäksi en näe estettä enkä haittaa harrastaa mielikuvitusjuttuja.

Tulin hieman rauhoittumaan Laitiseen. Maistelen pientä Stroh väkevää. 2cl hintaan 2.65e. En muistanut että kukkaroni lähes tyhjentyivat kahvilla ja kaupassa. Automaattikortti sattui olemaan mukana. Syystä että oli unohtunut ottaa pois kun se viimeksi oli täyttänyt tarpeensa. Tai hiukan oikeasti haloo minulle. Ajattelin jo että olisi ollut uusi tarve mutta oikeasti jemmassa kotona olisi ollut jokin seteli kai. Siis nyt haittana on organisoimisen epätäydellisyys. Pitää kai olla suvaitsevainen. Koska mieli on vaan silloin jossain muualla kun tulee tehtyä niin sanottua hajamielisyyttä.

Tekisi melkein mieli harrastaa jotakin ruumiillista. Saahan nähdä mitä jatko tuo. Voisi olla jotakin erilaiselta tuntuvaa kun entiset tekemiset. Tuntuu että kädetkin saisivat olla mukana. Mutta jotakin muuta kuin melontaa tai kassien kantamista. Vaikka niitäkin. Voi jukra voisin harrastaa hieman silloin tällöin ihan ruumiillisen työn tekemistä. Vaikkapa muutaman kerran kuukaudessa tai joskus jopa viikossa. Vaikkapa jonkun kohtuupainoisen tavaran siirtelyä. Muistaakseni aikoinaan satamassa oli jopa kuudenkymmenen kilon säkkejä. Niiden siirtelyssä pitää olla tekniikkansa. Myöskin oli kahdensadan kilon sellupaaleja. Jännä miten kokeneet satamajätkät saivat ne tottelemaan. Sitten on vielä se juttu että minun on opeteltava muistamaan erilaiset ekoasiat sun muu joka aina liittyy kaikkeen. Että en vahingossa rupea asioihin jotka ovat jollain tapaa vastoin tahtoani. Tai miettiä rajat tai keksiä kuinka suoriutua siististi.

Sukeltajien sunnuntaitreenit ovat myös olemassa. Ouh siis huomenna aamulla kello yhdeksän. Minusta tuntuu nyt aika paljon että yhdet uppopallotreenit viikossa on aika sopivasti. Voisi tietysti välillä käväistä räpyläuintia treenaamassa. Tarvitsisi ehkä jotta jalat sopeutuvat räpylöihin. Tottumus on hävinnyt kesän aikana ja jalat tuntuvat olevan aika puristuksissa räpyköissä. Nyt varsinkin kun olen antanut jalkojeni kärsiä hiukkasen turhan pienissä kengissä nauhoja nyörittämättä.

Tuntuu kivalta kun sain nyt rinkan keksittyäni ratkaisun kävelymatkoihin silloinkin kun on muonanhankintatarvetta. Reppuun kun mahtuu niin vähän ja kassien kantaminen on kömpelöä ja rasittavaa. Eli ei ole enää pakotetta pyörän käyttämiseen.

Tuumasin lyhyesti tämän päiväkirjan tarkoitusta taas ja jätin miettimisen lyhyeen todeten mielessäni että tarkoituksia on. Kun oletettavasti niitä on enemmän kuin vielä tiedän tai enemmän kuin nyt pystyisin kerralla muistamaan. Nyt juuri ajattelen lähinnä ajatusten selventämistä ja myöskin vähän asioiden muistamista. No ja vaikkapa myöskin selkeän kielenkäytön harjoittelemista. Nyt taidan lähteä harjoittelemaan kotiin kävelemistä. Kohta kun vaan käväisen veskissä ensin. -18:51

19:07 Mieleeni muistuu kertoja kun olen nähnyt kävelijän muovikasseineen ja nyytteineen. Äsken tiellä kulkeneille melkein meni mieli mennä kertomaan että olen löytänyt rinkan. No olkoonpa vaikka kuinka kivaa niin kassit kädessä ei juuri kirjoitella päiväkirjaa. Muistan vain yhden kerran kun olen tukevasti kassitellut. Olin hakenut sillä punaisella kassilla leipää jossa olen kuljetellut uppopallokamppeitani paitsi viimeksi kun ne olivat repussa.

Ihan kuin olisin aika väsynyt. No voinhan ollakkin. Hieman hassua kun tulee uusia asioita ja tuntuu melkein että ne ovat aina olleet. Kuten nyt tämä kirjoitteleminen kävellessä. Minun pitää oppia kaksi asiaa tässä touhussa. Ensinnäkin etten painelisi turhia välilyöntejä sinne tänne. Ja lisäksi etten välillä painaisi sitä alarivin kysymysmerkkipainiketta josta tulee apu-toiminto. Siitä ei ole kirjoittamiseen mitään apua vaan pelkkää viivytystä. Samasta näppäimestä tulee shiftillä plussa ja keltatekstisellä Chr-näppäimellä viiva. Tuopa juuri edellisessä virkkeessä. Hahaa olipa opettavaistä kirjoittaa virkkeessä. Tuumin lause-sanaa. Mutta tuo virkkeen v ponnautti jälleen kerran helpin esiin. Se vaan on pirun hidas sekä aukeamaan että sulkeutumaan. Tuo v on välittömästi helppipainikkeet yläpuolella. Siinä se hässäkointi siis ainakin tapahtuu. Samalla tajusin että talvella vaikka kävelisinkin niin tämä kirjoittaminen ei suju kun näpit eivät tarkene. Tarkoitan siis pakkastalvea. Ja sormet ovat jo ilman hansikkaita jo todetusti pientä astetta liian suuret tai kömpelöt tekstin siistiin kirjoittamiseen suoralta kädeltä. Minun ei nyt ehkä tarvitsisi surkutella vaan iloita vaihtelusta. -19:28

2008-09-28 sunnuntai
23:27 Jotenkin kovin yllättäen havaitsen että minun on siirryttävä takaisin nuorena harrastamaani pikkutarkkuuteen. Jos en tee tarkkaa jälkeä niin hommat ovat saman tien päin persettä. Voisin jopa sanoa että prinkkalaa samperi soikoon. Yhtä sähellystä. -23:29

2008-09-29 maanantai
03:35 Käräpänen lenteli tässä ja edelleen lentelee. Kai kolmatta päivää. Opin minulle uutta. Tai hoksasin ja testasin. Kun sammutan valon niin se kärppänen parissa sekunnissa maastoutuu jonnekkin. Ja kun sytytän valon niin se usein jatkaa lentelyään saman tien. Mietin tilannetta valon sammuttua. Tosin tähän LED-lamppun jää jälkikajoa vähäksi aikaa. No kuin päin vain. Kuvittelen kaksi vaihtoehtoa. Ykkönen on että kärpänen pitää muistissaan kuvaa maastosta ja suunnistaa parkkiin sen mukaan. Kakkonen on hätäversio jossa kärpänen lentelee paikallaan pienellä teholla ja pudottautuu silloin alaspäin hitaahkosti jalat edellä. Tuota toista en itse keksinyt vaan kerran kävi siihen ideaan minut johtanut surina vähän aikaa. Aika jännä miten läheltä voi löytyä uutta ihmeteltävää. Ötöjähän on paljon muitakin ja liki missä vaan. Luinkohan että viruksia arvioitaisiin olevan luokkaa sata miljoonaa eri lajia. -03:45

03:47 Koitan lukea kuun alun jutut ja korjailla missä tuntuu olevan tarvetta. Siis vain pieniä kirjainkorjailuja. Tekstini on mitä on ja ylös pantua ei saa muuttaa. Oikeastaan niinkuin ei voi muuttaa. Tapahtunutta ei voi muuttaa. Suhtautumista kyllä voi. -03:50

05:29 Oho vaan kun se korjaileva lukeminen kesti 10+29 eli 39 minsaa. Ja kärpänen päätti hieman lennellä ihan vaan tämän kommukan näytön valossa. Minä päätän nyt yrittää nukkua. Voi vihvilä alkaa taas pyörähtää myöhäiseksi nukkumaan käymiseni. -05:32

12:22 Unohdin näköjään laittaa muistiin että perjantaiaamuna ennen kuin lähdettiin mökille kävi yksi talitintti vierailulla. Se oli melkein liian utelias. Tiesi minne tulla kylään. Luulin sen istahtaneen nuottitelineelle mutta kuvaa zoomatessa huomasinkin että tietysti penkkinä oli keppi. Se sama jolla raotin ikkunaa lisää. Ulkopuolella ikkunan kävi pari ellei pariskunta ellei sisarukset kurkkimassa hieman hätääntyneinä ja tsirputtamassa vinkkejä varmaan että hei tuu jo sieltä oudosta paikasta ja aikansa pyristeltyään keksi tipunen lentää ulos. Joko sama tai toinen kävi hetimiten perään vielä istahtamassa tuuletusikkunan juurella heittämässä terkut. Luulen että sama. Nyt kohta aion mennä pihalle tekemään tulella kahvivettä ja jo on aikakin. -12:30

12:50 Oikein nautin mielessäni kun kuvittelen jo että teen joitakin asioita tosiaan melko tarkasti. Hassua on mutta minua kiinnostavat monet asiat. Voi olla myös että itse asiat eivät ole pääosassa vaan se miten niihin voi perehtyä lisää ja hyvin nopeasti itselleni löytyy koko ajan juttuja joille en tiedä nimitystä ja usein ajattelen että onko sellaista edes.Tuo on aika ympäripyöreää mutta ajattelen nyt kahvin ja sokerin raekokoa. Tuumin että asioita on skanattava niin näkee tarkemmin ja siitä voisi koettaa ohjelmallamääritellä asian värin. Vika vaan siinä että skannerin valo on valonlähteenä. Saisi olla aurinko. -12:59

15:40 Vähän niinkuin huippua äsken. Pakkasin reppuun uimakamppeita sun muuta. Laitoin vesipulloon vähän vettä ja ihmettelin syvästi minne olin jo kerennyt korkin hävittää. Oli vielä tuntomuistissa että se oli juuri ollut käsissä. Suunnilleen. Olin varma että se ei ole paikoillaan. Luuloa. Kun sain tarkennettua katseeni pulloon oli korkki paikoillaan.

Nyt olen kävelemässä kaupungille kohta Keskussairaalan kohdalla jo. Voin alkaa sanomaan ääneen mitä ajattelen. Tyhmät. Koskee yksipäällä ajelevia autoilijoita.

Hajurako.

Reppu on hyvä paidantakahelmannostolaite. Nytkun on tumma fleece päällä niin nousee sen alla oleva kesäpaita. -15:49

18:21 Kirjastossa nyt istun enkä ole kovin aikaansaavalla tuulella. Ajatukset on vähän jossain enkä edes tiedä missä tai ovatko yleensä. Kai vähän unelmoiva olo. Sitten aika yksi kaksi huomasinkin miettiväni syömistä. Erilaisiakin syömisiä. Tulin sitten aatelleeksi että se voisikin olla juju. Keskittyisin ruoan ja sen hankkimisen sekä valmistamisen ajatteluun roimasti ja itse syömistä tekisin sitten vähemmän. Esimerkiksi kun syön jotakin niin tekisinkin niin että ensin teen kaiken kuvitelmissani oheistoimintoineen ja sitten vasta oikeasti. Nyt kuvitellessani pystyn ajattelemaan että tuolla tavalla ei tekisi mieli syödä niin paljon kuin usein olen syönyt. Ja sitten on vielä se että minun on keksittävä muutakin tärkeää tekemistä kuin syöminen. -18:28

2008-09-30 tiistai
21:13 Vähän aikaa sitten vasta hogasin että nythän ihan sattumalta sattuukin olemaan tämän kuukauden vimppo päivä. Olin aivan vetämättömissä. Nyt äsken join kuitenkin päivän kahvit. En sittenkään jaksanut viettää kahvitonta päivää. Olisikohan opeteltava?

Minun on nyt käytävä vähän lukemassa edellisiä. En oikein tiedä mitä muisti sanoo ja se voi silti tehdä kepposiaan kun koitan muistella mitä jo olen kirjaillut. Eikä vaan voi vaan se tekee kans. -21:17

21:50 Lukiessani äsken hiffasin että pistehän myöskin on tyhmän helppi-näpikän vieressä heti vasemmalla puolella. Siksikin helposti tyhmää näpikkää tulee painelluksi vahingossa ja sählätessä. Otin vielä kuvan tyhmästä näpikästä LED-lampun valossa. Se palaa tuossa yläpuolella.

Edellisen torstain uppistreeneissä oli vaikea hengittää. Kuitenkin ne kaksi leipäpalaa tekivät vaikeaksi haukkoa ilmaa ja varmaan koko reipas liikunta myöskin väsytti. Ainakin varsinkin hölkän ja ehkä myös kävelyiden takia pohkeet kramppasivat kesken pelin. Ei ihan älyttömän hurjasti mutta kuitenkin niin että kerran katsoin paremmaksi popata altaan reunalle venyttämään pohjetta. Sain hanakasti pideltyä palloa. Minulle on tullut vähän lisää vimmaa siinä. Jari ja Pude oikein mainitsivat että minulta on vaikea napata palloa. Tuon treenin jälkeen käytiin uimari Pekan kanssa Laitisessa. Laitisessa on kiva käydä erityissyistä. Pari syistä ovat rauhallisuus kun musiikki ei pauhaa ja rauhallisuus kun asiakkaat ovat rauhallisia. Erityissyyt. Nastaa ja niin niin niin erityistä. Pekka huomasi oikean käteni nimettömän naarmun. Nyt kirjoittassa siinä on 32mm pitkä ja noin 1mm leveä rupi. Kohtaa kutitti mutta en ollut edes hoksannut katsoa että onko jotakin erityissyytäkin. Juotiin limpparit ja sitten huipuksi A Le Coq Special puoliksi. Se oli aika sopiva annostelu.

Olisin äsken mennyt alakertaan laittamaan nettijohtooni uutta pistoketta mutta alakerta olikin jo pimeänä. Olisipa ollut päivällä puhtia. No no! Eipä harmitella sitä miten asiat ovat. Särähdin juuri "vittu" kun ihan huomasin että painoin pisteen sijaan tyhmää helppi-painiketta. Ihan näin miten sormi meni väärää osoitetta kohti. Voi höllönmöllö. Juuri tuollainen sählinki pählinki teke että ihan unohtuu mitä oli tekemässä.

AI niin! Netti ei ole toiminut pariin tai kolmeen päivään. Viimeksi se toimi lyhyehkön ajan. Vaan nytpä on tieto että viimeksi se korjautui ihan vaan pistoketta sähläämällä modeemin keskitintöpselissä. Eli vika on ehkä jonkunlainen kosketushäiriö. Silti pelottaa jopa että mitä käy kun vaihdan pistokkeen. No joo. Ei kai tarvi pelätä. Sittenpä näkee kuinka käy kun käy kuin käy.

Eilen kävin uimassa kirjaston jälkeen. Uin 1200m sekarin s k p r. Sitten sukeltelin 8*25 ja sitten sukeltelin syvässä päässä ja päälle 8*25 delffiinisukelluksia. Tavallinen sukeltelu oli köykäistä ja delffiineillä aika raskasta pitkästä aikaa. Kilpauimari kävi pienellä treenillä samaan aikaa ja kun näin potkut joissa koko jalka teki tehokkaan näkoisesti ja ilmeisen tehokkaasti töitä olin aika ällistynyt että ou jees. Kävelin takaisin ja tarkenin aika hyvin. Ilma taitaa olla lämmin. Oli minulla lisäpaita jonka puin uituani. Piti käydä kylmässä suihkussa vielä illalla. Luen terveyden ja raikkauden merkiksi käynnit kylmässä suihkussa.

Tänään ei ollut kovin isoa nälkää. Sittenkin soin torstaileivistä kuivahtaneita korppuja juustolla. Liikaakin ja illalla oli paha olo. Kai se on jotakin hiivakäymistä vatsassa tai ainakin sinne päin. Muta enhän minä opi mitään ennen kuin tuntuu tosi pahalta joku juttu ja sitten vasta rupean muuttamaan käytöstäni. Onneksi eilen jäi kerkeämättä leipäjonon leiville. Paistoin eilen illalla kolme sipulia ja se oli ihan hyvä iltapala. Varsinkin sweet-chilin kanssa. Eilen kun menin uiman oli vatsani pömppö kuin mikä melkein kipeäksi asti. Veskikäynti vähän hellitti tuskaa mutta silti pullotin. Eli en ole ihan terve. Päässä kai vika on ja pitää ruveta käyttäytymään aika reilusti terveemmin. Vähemmän syömistä yleensä ja enemmän kasviksia ja lisää hieman keskimäärin liikuntaa ja venyttelyä. Päälle sitten vielä kohtuullisuutta asioissa ja välillä puhteittain huimaa pikkutarkkuutta. Ja joskus hieman vaikka summittaisuutta. -22:29

22:38 Tämä kommunikaattori vähän pätkii. Kun savetin tätä tekstiä word-muotoon jäi se homma jumiin ja toistumaan. Piti katkaista virrat ja ottaa akku irti. Oikealta puolelta saranan päältä aikanaan murtunut kohta on irronnut lisää ja vehje taitaa olla vaarassa. Pitäisi keksiä jotain kunnon liimaa ja mielellään irroittaa kantta sen sisällyksestä ja liimata. Vaikka jotain koottavaliimaa ehkä. Tämä on vähän sen oloista muovia. Koetan nyt uudestaan tuota tallentamista kohta. Hoksasin että ehkä voisin siirtää kesken kuun kirjoitettua konelle ja joskus jopa nettiin. Olen nytkin näpiköinyt niin paljon tekstiä että sen tallennus tässä kommulla kestää jo tovin. Vaikka onhan tämä nyt samalla testiä enkä yhtään vielä tiedä misä on tekstin kooon raja ja miten se ilmenee. Olisikohan tuo toiseen muotoon tallennus sitten se ensimmäinen häikkä joka tämmöisestä tekstihässäkästä seuraa. Äsken laturin laitettuani alkoi siitä kuulua sekunin välein kuin hiljainen tik kuin kellosta mutta se hiljeni tai eipäs vaan siitä kuuluu nyt hiljainen ininä kun korvan laittaa lähelle.

Voi kun haaveilen siitä että osaisin tehdä ohjelmia tähän kommuun mutta se vaatisi tosiaan tuskaisan kovaa ponnistamista ja sitkeää harjoittelua. Arvaan sen. Saapa nähdä pääsenkö ikinä eteenpäin. Tämä kommu on sittenkin hurjan näppärä kun kirjoittaa voi missä vaan on kohtuulliset oltavat. Eilen kun illalla lähdin kävelemään uimalalta kotiin huomasin että en oikein näe näppäimistöä ja se sekä väsyneisyyteni tekivät minut kirjoitushaluttomaksi. Nyt koitan lopettaa höpinäni syyskuulta. -22:49

22:57 Ei samperi teen tästä tekstistä kaksi pätkää kun kokonaisena tallennus eri muotoon jumittaa. Tai päinvastoin. Jää tekemään uudestaan ja uudestaan. Eikä teksturia saa sammutetuksi sammuttamatta koko romua irroittamalla akku. -22:58

23:08 Voi paskan plörinät. Ei autanut vaan pienempikin tekstinpätkä jäi junnaamaan. Voi kun olisi Linuxissani ohjelma joka kääntäisi tästä Epoc-tekstin joksikin ja mieluummin ihan asciiksi. Koetan seuraavaksi semmoista hommelia että annan tekstin tallentua. Sattumoisin huomasin että tiedostoslain näyttää tekstin koon muuttuvan ja se on hitaahkoa. Koetan sitten kiskaista yks kaks akun irti kun koko on isoimmillaan ja toivon että koko teksti tulee talteen. Sen näen kai sitten vain tietsikalta ja olkoon sen eli tämän lopun merkkinä tämä perkeleen taikasana ja kellonaika. -23:13

0808 (tämä 0809) 0810

pävissivulleni

alkusivulleni 2008-11-01 14:14