2009-09-07 maanantai
23:15 Näyttää edelleen olevan ihan vaikeata aloittaa kirjoittaminen. Joka kerta. Useahkosti on päivässä ollut joku juttu että olisi niinkuin tehnyt mieli panna jotakin muistiin mutta ei vaan. Nytkin olisi ollut helppoa ummistaen kuopata kirjoittamisen hailea mutta sitkeä kipinä.
23:18 Tänään tein minulle jotakin ihan uutta. Huomasin jotakin uutta. Uutuus oli ihan vaan rankemmassa yhdistelemisessa kuin ennen olisin uskaltanut. Juoksin päivällä Karhuvuoren-Aittalprven lenkin myötäpäivään noin 50 minuutissa. Kävin sitten vaan kämpässä pesemässä silmiä kirvelevät hiet pois ja join pari lasillista vettä ja lähdin uudelle lenkille leipäapajalle. Ensimmäinen lenkki oli aluksi vaikea mutta lämpenin sitten ja toinen menikin sitten jo sujuvammin. Leipää saaliina hävytön repullinen lastina ja senkin kanssa askelsin melko reippaasti. Kotiuduttuani lähdin kuteineni rannalle ja uin lenkkivaatteissa lenkkareita ja sukkia vailla lumpeille asti. Totesin eilistä enemmän että lumpeiden aika ohittuu reunoilta alkaen. Missä oli lullelammi on nut vedenalaisia mätäneviä varsia ja kaislikommassa on edelleen lumpeen pyörölehtiä. Huuhtaisin lenkkitamineeni rannassa ja otin vähän aurinkoakin. Ja väsyin tosiaan minulle uudenlaisesta tuplalenkistä. Maatessa ja ommellen huilattuani vielä oli pulssi 72.
23:27 Enpä sentään nukahtanut huilimaan. Jos olisin reippaasti venytellyt niin varmaan olisin myös uinahtanut. Huomasin hiukan kutinaa vasemassa kyljessä tai vyötäröllä etupuolella hieman. Jokin ylimääräisen oloinen lisäke. Raaviskelin ja reviskelin mutta sitten joku haloohuuto päässäni sanoi että tutkipa ensin. No juu lasit päässä aloin aavistella nahan läpi tungettelua harrastavaa miniveijaria. Oikeassa kädessäni on aika lailla kynsiä ja kokeilin niitä pihteinä ja kas taisin saada punkin irti. Eniten hämmästyin että pienen huumaantumisen jälkeen se alkoi talsia hitaasti monilla jaloillaan. Mutta siis hitaasti ja melkein pysähtymättä minuuttitolkulla. Koetin kuvata aikomuksesta kiinni saadun ja toivoin taas että etenisin suurentavammassa makrokuvauksessa joka on kirjoittamattomassa aikeideni listassa.
23:41 Olen ajatellut kirjoittavani myöhästyneesti ripottelemalla ohi menneistä asioista tai toisaalta tehdä aiheittain selostelmia joistakin harrasteistani ja sinne suoltaa juttusia. Mutta nyt en tosiaan tiedä. Vaikka olen välillä energinen pieniin tai kohtalaisiin suorituksiin kuten päivän lenkittelyyn niin olen käsittämättömän ja taiturimaisen laiska saamaan mitään niin sanottuja tehtäviä tehdyiksi.Tai se aloittaminen tietysti on se huipusti vaikein.. Ja huipusti ja huipusti olen myös saanut idean ruveta jotakin osia kiipeilystä treenaamaan. Kenties ehkä laskeutumista tai jotakin. Ja taisi olla eilen kun ideoin että voisin kokeilla laskuvarjohyppyäkin. Mikä ennen on ollut ajatuksena aika mahdoton minulle.
23:47 Niin aika iso osa lenkin vetovoimasta oli sillä että olen pulskistunut kun olen niin vähän tehnyt mitään energiaa kuluttavaa ja silti olen syönyt aika lailla. No tietysti sekin kiihottaa lenkittelyyn että olisi jotenkin vaan kivaa olla kohtalaisessa kunnossa. Ja tänään kiihotti eniten ehkä se että keksin jotakin ihan uutta joka koostui vanhoista ihan tavallisista asioista. Se oli nastaa. Ja se että jaksoin oli muikeaa ja se että tulin sitten ihan väsyneeksi oli myöskin uusi kokemus. - 23:50
2009-09-09 keskiviikko
18:43 Minulla oli aamulla yhdeksältä herätyskello soimassa. Halusin omin silmin todeta harvinaisen hetken kun päivä ja kello ovat 09-09-09 09:09. Olisin huolinut päteä vaikka jollakin itseään dokumentoivalla viestillä tuon hetken mutta olin väsynyt ja puhditon. Olin laittanut herätyksen lisäksi muistutuksen ja tuli niin päljon tiitiitä että alkoi olla pakko nousta. Otin sitten vain kännykän ruudusta kuvan jossa nuo ajat ovat kohdallaan ja myöskin kuvan päiväys ja kello ovat sama minuutilleen. Ei tosiaankaan sekunnilleen. No nousin turhamaisuuteen ja tuo nouseminen onkin pitkästä aikaa mahtavin urotekoni. Olen aika varma. -18:47
18:47 Eilen muistin että minullahan on leivänpaahdin. Olisin voinut sitten paahdella leipiä. Mutta olin unohtanut paahtimeni.
18:48 Tänään minulle tuli hinku melontaretkelle kun on tai oli niin aurinkoista ja lämmintä. Mutta ensin eväidenhakulenkki Prismalle rinkan kanssa. Pohkeet olivat aluksi jäykät. Eivät olleet kerinneet pehmitä maanantain lenkkien jälkeen. Ei tullut hurjaa lastia ja lasti tuntui jopa kepeältä lähtiessäni paluuseen. Ostin pieniä Foster'seja neljä ja kun tunnustin sormieni välissä tölkin viileäksi palattuani niin en malttanut muuta kuin kokeilla avata myöskin oppiakseni juoksemalla hölkytetyn olusen kuohuvaisuutta. Varovaisella avauksella tuli vain kannen peittävä kuoha eikä se edes mennyt yli niin että olisin huomannut. Joko ei kuohuvaa tavaraa tai joku muu asia tuli opituksi. Olut kippautui helposti. Ja muuten ensimmäinen kerta koko ikänänäi että vetelen olutta lenkin päälle. Tyhjennettyäni rinkan kävin rannalla pienellä uinnilla. Rantakäynnillä alkoi tuntua laiskuutta melontaan lähtiäkseni koska aikamoinen vastatuuli olisi ollut työstettävänä. Ja ajattelin että pitää varustautummista ennakoida.
18:55 Tein kahvia ja rupesin paahtamaan leipää. Olin juuri ottamassa kuvaa paahtimen hehkuisasta sisukseta kun pamahti niin lujaa että korvat jäivät vähän soimaan. Leivänpaahdin jotenkin oletetusti räjähti. Mutta mitään käryä ei tuntunut. Muutama sekunti ennen räjähdystä kuului ääntä kuten vesi olisi suhissut kuumentuvalla keittolevyllä. Sähköt menivät poikkeen. Yläkerrän sulakkeen vääntökään ei auttanut vaan alakerrasta piti pääsulake kytkeä. No poksahdus olikin kova mutta en huomannut mitään salamaa tai kipunointia. Myöhemmin kun paahdin ei toiminut ollenkaan huomasin sen johdon olevan sähkökarvojen osalta töpselin juuresta irtipoikki. Jopa löysin ylimääräisen pistokkeen ja vaihdettuani sen paahtimen johtoon alkoi paahdin taas toimimaan. Niinpä niin siinä entisessä liedessä joka joskus pätki sähköi oli myöskin johto rempsallaan pistokkeen juuresta mutta se oli myös pahan näköisesti että koko johto oli kauhuvehje. Voisin kunnolla tarkistaa paahtimen johdon joku kerta ja uusi mikäli tarpeelliselta tuntuu. Toimisikohan vanha tietokoneen virtajohto kun niitä tosiaan on ylimäärin. -19:02
23:51 Kävin illalla pitkästä aikaa Ilkalla. Juotiin teetä ja naposteltiin ja katsottiin Shallow Hal ja se oli jotensakin opettavainen kai verrattuna tavanomaisuuteen joka tuntuu enimmäkseen huvittelulta aika paljon. Lämmin päivä ja ilta oli. Kotiin tultuani kävin uimassa taas rannassa. Jotakin kutinoita minulla. Niitä tuntuu olevan uimisen jälkeen tai sitten hikoilemisen. Pistelyitä kuin satunnaisesti millä puolella tahansa ihossa. Ne se voi olla vaikka mitä enkä luule että on vain yksi aiheuttaja vaan luulenpa että on erilaisia. Tuntemukset ovat minulle todellisia ja välillä on myöskin joku näppylä materialistisena todisteena että kutinalle on syynsä ja välillä ei näy mitään. Jos vaikka ajattelee kuinka miniatyyrisiä hermopäätteet ovat niin ei ihmekään. Voisiko kimppu avaruussäteilyä aiheuttaa tuntemuksen. Tuo on minulle uusi ajatus mutta olen ajatellut ennen vastaavan näköaistiin liittyen. - 00:00
2009-09-10 torstai
23:47 Tälle päivälle olin laittanut kellon soimaan 10:00 tai 10:01. Tarkoituksena olla edes hereillä kun päivätty kello löi 10-09-09 10:09:09 vaikka minulla ei juuri olekaan mitään sekuntikelloa saatikka ajassa olevaa. Hassua että saan narrattua itseäni höpöhöpötarkoituksilla mutta oikeita aisoita en osaa ottaa tosissani. Onhan jo vaikka päivän valon näkeminen ja sillä näkeminen mahtavaa. Voin vaikka kokeilla motivoitua siitä. Ja päivällä kai voisin tehdä päiväasioita jotka muuten jäävät tapahtumatta. No kyllä kai mutta kun olen laiska.
23:51 Päivällä haaveilin kävelemisestä kaupunkiin. Kuhnin niin että en olisi kerinnyt leipää hakemaan ja kun pyööräily ei oikein kuluta energiaani ja on siten vähän turhaa päätin hölkätä vaikka eilenkin oli rinkkahölkkä, Koetin mennä rauhallisesti. Olen kai kuitenkin sen verran tottunut että meno vei 20 ja tulo 23 minuuttia jos oikein muistan. Ja pohkeet olivat pingottuneet palattuani. Hiukan taas viilentyneessä vedessä pulikoituani ja paidan ja pöksyt myöskin siellä huuhdottuani venyttelin kalliolla pohkeita ja se taisi riittää lääkkeeksi ja olo tuli normalisoiduksi.
23:55 Illalla ihmettelinm kovasti ja aika suurrsti ponnistettuani sain itseni lähtemään pyörällä sukeltajien vuorolle uimahalliin. En tiennyt miten vuoro pelaa kun se on muutettu ajalle 20:30-21:30 tiistaisin ja torstaisin. Varmuudeksi tulin ennen kahdeksaa kun ovet ovat silloin vielä auki ja sanottiin että sisään pääsee varttia yli. En ollutkaan ollut missään altaassa pitkään aikaan. Uin aluksi 600m sekariuinnin K R S P. Niin olin kuitenkin aika väähän ennen tätä treeniä syönyt yhden iltapalan ja maha oli aika pullottavan täysi. Sain silti uiduksi. Noin kolme varttia pelattiin uppopalloa lyhyellä kentällä. Olin pelännyt että henki ei riitä juurikaan ja saan puuskutuskihtauksia mutta näköjään treenini ovatkin ollut sen verran kovia että aika hyvoin jaksoin. Välillä pienien painien tai liikapitkien sukellusten jälkeen piti vähän yliaikaa lilliä pinnalla. Nyt en kamalasti tiedä kuinka paljon on uppopallokuntoa sinällään ja kuinka paljon päivän lenkki verrytti jaksamista. -00:02
2009-09-11 perjantai
00:03 Hei osaisinko motivoida itseäni heräämään vaikka mahdollisuudella nauttia oikeat aamukahvit. Vai pitääkö keksiä jotain pöhköä että 12 pv ja 12 sekuntia. Taidan vähän olla pöhköjen asioiden spesialisti. Nyt pitää vaan alkaa pitämään huolta että opettelen käymään nukkumaan jos kerran herätäkkin aion. Eilenkin meni prinkkalaksi ja siksi piti laittaa herätys kymmeneksi kun toissapäivänä oli yhdeksäksi. Taidan koettaa tuota yhdeksää mutta huom-huom sitten kanssa ajoissa nukkumaan ja niin ajoissa että kerkeilen lukea vähän iltakirjaa omenan kera. -00:08
16:30 No joo olimpa tarkkaavainen. Sehän oli ja on 11 päivä ja 11 sekuntia ja heräsinkin 09:01 johon kellon säädin. En kyllä ihan kamalan heti noussut mutta heti kun oli tajuntaa vähän niin hoksasin että voinhan mennä oikealle aamu-uinnille ja sitä myöten tehdä aamukahvini rannalla. Vasta kello 11:01 lähdin käpittelemään rantaa kohti iso sininen kassi mukana ja sen kantimet olalla ja ne olisivat vaatineet pehmustetta alleen kun oli aika runsas varustus. Ppoikakalliolta uinti ja pitkä kahvi ja auringon ottoa jha vähän askartelua ja uusi uuinti ja uusi kahvi ja takaisin kotona kello 16:00. Siis aika siisti aamukahvittelu. Rannalla olis iollut edelleenkin viihtyisää ja jopa hiostavanm lämmin kun tuuli piti ihan pausseja puhallukseltaan. Ai niin keksin uuden jutun eli paahtoleipää voi tehdä joko suoraan tulella tai sitten laittaa se peltikansi tulen yläpuolelle levyksi jotta tuli ei suoraan polta leipää. Kohtalaisesti pelaa. Eilen huiliessa mietin aika tavalla pitkästä aikaa retkitulisijaviritelmiä. Pitää jatkaa sitä harrastusta. -16:37
2009-09-14 maanantai
18:26 Huolisin kirjoittaa jotakin edellisistä päivistä mutta en kerkeä. Kävin rinkka selässä hakemassa leipää ja vein pulloja sitten samalla ekaa kertaa ja kävin maitokauppaostoksilla. Olin juuri ennen lähtöä juonut mustaa aamukahvia paahtoleivän ja omenan kanssa ja hölkän alkutaipaleella oli välillä vähän hankalaa saada ilmaa. Hiki tuli. Nyt siis huolisin olla jo muualla enne auringon laskemista mutta se on vähän mahdotonta mutta taidan silti yrittää keretä pikkuiselle retkelle. Tai ei olen vähän epävarma ja väsynene oloinen. Mutta itsepäinen enkä ihan heti luovuta. - 18:29
2009-09-24 torstai
23:30 Viikko sitten eli edellisenä torstaina palasin Verkkisestä kajakilla. Se oli paluu retkeltä jota edellisessä vehkailin. Sitten kävin saman tien vauhdilla pyörällä hakemassa kaupungista leipää. Välipalasen jälkeen lähdin kauppareussulle rinkan kanssa ja palattuani kävin pulahtamassa rannassa. En muista mutta ehkä liki saman tien alkoi olla kiire uppopallotreeneihin. Uppopallossa oli hitusen tuskaisaa saada ilmaa hengitetyksi. Tulipa kokeiltua aikamoinen liikuntasarja siinä.
23:34 Tänään kävin lenkillä rinkan kanssa. Hain leipää ja vein Fidaan lasten makuupusiin joka taisi vain kerran olla käytössä kirppishankkimuksena. Sitten tein omenna ynnä muu ostokset Pasaatin S-Marketista. Lähdin siitä hölköttelemään sataman suuntaan ja kiersin laituria hinaajien kohdalta ja siitä vähän matkaa niin olin jo entisellä reitillä. Huomasin että jo pienehkökin matkan lisäys tuntuu aika kovasti. Olin kotona sitten aika väsynyt jo. Niin tai ensinhän tietysti käväisin pulahtamassa ja vesi oli eilisestä kylmennyt asteella ja nyt se siis mittaukseni mukaan oli 14 astetta C. Sitten otin välipalaa ja huomasin olevani kylmissäni. Suljin tuuletusikkunaa liki minimille. Ja väsymy alkoi tuntua. Menin kääriytymään peiton alle. Mitä li tein mutta sitten huomasin ottaneeni pienet nokoset.
23:40 Alkoi olla kiirekin uppopallotreeneihin. Saunottuani huomasin että oli unohtanut maskin ja snorkkelin. Sain lainaan ja pääsin pelaamaan. Hiukan kova oli päivän lenkki ja välillä sukeltelu teki aika tiukkaa. Välillä meni helposti. Panin aika kovasti puolustajana kampoihin. Tuntui että minulla oli yllatyksellisestikin uutta otetta pelaamiseen.
23:42 Oli peijakkaan hankalaa nytkin jälleen aloittaa kirjoittaminen. Ja kun vihdoin aloitin niin ei tämä nyt niin vaikealta tunnu että olisi tarvinnut tuntua niin pirkaleen vaikealta aloittaa. -23:43
2009-09-27 sunnuntai
23;53 Nyt taas on vähän kaikkia proppanan vaikeaa ryhtyä. Tänään tämä kirjoittaminen on kolmas sellainen asia. Sitä ennen olivat pikkuiselle rantaretkelle lähtö ja sen jälkeen rantapulahduksella käynti. Jotenkin vaan jaksan olla ällistynyt kummittelevista asioistani vaikka tuntuu jo että sama toistuu kolmistuu vanuu varttuu kypsähtelee ja vähät kaikkea sellaistapaista.
23:59 Koko miehen muistissani nyt on takana ensimmäinen viikko etten juonut kahvia. Edellisenä sunnuntaina join viimeksi ja nyt tänään rannalla tulella oluttölkissä keittämääni ja termarissa hauduttamaani. Viikolla join teetä kuten nytkin termariin mukaani tekemää josta hautuikin tuhdin puhtijuoma. Tämä on niinkuin lämmikkeenä edellisen rantakäynnin perään. Vesi oli korkeampi kuin aikoihin. Niin juu kun olin evästelevällä retkellä nousi vesi tuulensujaksi virittämäni pressun alareunaan asti jo korkealla alkutasostaan. No voi on se vaan ihme miten vaikea-aloitteinen olen. Nyt. -00:03
2009-09-29 tiistai
23;40 Tänään kun peseskelin joitakin vaatteita käsin tulin ajatelleeksi että mikään tekeminen ei minulle maistu. Tuumin kyllä sitäkin että minulla taitaa olla masennuskohtaus. Nimittäin kaikki mitä sen jälkeen olen tehnyt on kyllä tuntunut aika hakuamaltani. Olen ollut kohtuullisen puuhastelevainen tänään.
23:43 Kävin lenkillä rinkka selässä. Lähtoon valmistautuminen vei kauan. Puuhastelua. En tainnut unohtaa mitään. Paitsi melkein kun jo rinkka selässä tajusin märän liinan puuttuvan. Keksin näppärämmän tavan kastella liina laittamalla se kuivana muovipussiin ja kaatamalla vähän vettä päälle ja yllätyin kun pussi oli tiivis. Mitään vuotoja en huomannut. Lnekkeilin sairaalan takaa ja hain leipiä ja kävin marketissa pääasiassa maito-omena-juusto-muna ostoksilla. Takasin askeltaessa tuli kohta iso harmaa pilvimurrukka ylle ja se sateli viilenmärkää vettä jonka jäähdyttävyys polleasti tehostui melko kovasta vastatuulesta. Välillä ihmettelin että mitenköhän moottorini jaksaa. Kun jäähdydys oli suorastaan kova saatoin huristaa aika kovalla menolla. Paluumatka kesti 22 minuuttia.
23:51 Olinkin sitten kotona aika väsynyt ja kylmissäni. Kurkkiessani ilmoja sateenilmaisintani eli tiettyä honganlatvaa vasti näytti sade jatkuvan ja menohalu rantaan pulahdukselle jarruuntui. Säätelin tulevaa kahvittelutuokiota varten syötäviä materiaaleja ja kai muutakin. Lopulta säde liki tyrehtyi ja kävin pulahduksella. Vesi oli kirkkaan näköinen tai sen todisteena pohja näkyi normaalista selvemmin ja pulahdukseni oli lyhyt ja mittasin veden lämpötilaksi hitusen alle 13 astetta C. Taisi ripotella koko ajan hiukan totesin veden pintaa katsomalla mutta nahassani en kyllä tuntenut mitään sateita pulahduksen jälkeen.
23;56 Olin kuvitellut meneväni vielä uimaan treenivuorolla illalla mutta jätin väliin väsymyksen takia. Kun viimeaikoina olen toistuvasti tehnyt mpnotreenisiä päiviä ja sitten jättänyt useita päiviä mitään tekemättömiksi kropan likunnalla rasittamisen puolella. Olen vaan rasittanut kroppaa liikkumattomuudella tässä tietokoneen äärellä. -23:58
2009-09-30 keskiviikko
23:52 Kas vaan kun olen yhden minuutin aikeisempi eiliseen nähden. Ja nimittäin eilen keksin myös jo jonkun kerra nehkä samaa eli opetella pistekirjoitusta ainakin muutaman merkin vaikkapa tee tai kahvipurkkien merkitsemiseksi. Kun ovat samanlaisia. Mutta minulla kyllä on yksi tapa jo retkitavaroissa kun ne ovat kukin eri muotoisia ja se on tehoisa tapa. Sitäpaitsi joskus kai olen nähnyt ja tunnustellut pistekirjoitusta enkä tajunnut sormenpäissäni mitään tuntumaa että merkit eroaisivat toisistaan. Luulen että pitää aloittaa suurilla merkeilla kuten opin erästä keinoa ensi kertaa lukemaan oppivan harjoittamiseksi näkemiskonstilla.
23:58 Taas tänään huomasin että lutratessa ajatus kulkee. Unohdinkohan sanoa että ainakin ajattelen aika mielelläni mutta alkaako olla yli siedettävyyden en nyt voi sanoa. Keksin että mäennousaua rullaluistellen. Ja toisena hetkenä keksin että ei pidä jäämän ajatteluun vaan sopivalla hetkella testattava ajatuksien tolkullisuus. Kävin uudemmilla rullaluistimilla kokeilemassa ideaani. Nousin Langinkosken mäen viisi kertaa. Ensimmäisellä tutnui että ei tunnu mitään ja totesin myös että en osaa saada puhtia irti jaloistani. Viidennellä kerralla huomasin että alkaa vaikuttaa ja päätin että riittää ensimmäiseksi yritykseksi. Langinkosken sillan alajuoksun puolella vedenpinta oli peilityyni. Semmoista en ennen ikinä ollut nähnyt. Käväisin Poikakalliolta sitten pulahtamassa 12 asteisessa vedessä. Tuo 12 asteinen oli korkea ja kirkas. Kallioportaalta hiekalle astuessa ovat kesällä usein vain sääret vai nilkat vedessä kun nyt vettä oli korkealle reisiin asti. . 00:05